Marja ja Arto Ahdin rakkaustarina sai alkunsa, kun Arto eräänä iltana tanssiravintolassa haki Marjaa sinnikkäästi tanssimaan. Lopulta Marja päätyi antamaan Artolle puhelinnumeronsa. Jo seuraavana aamuna Marjan puhelin soi, ja treffit sovittiin myöhemmin tanssiravintola Maestroon. Yhteiseen elämään on sittemmin kuulunut kesät Suomen tanssilavoja kierrellen. Pari on myös opetellut ohjatusti paritansseja.
Tanssin lisäksi elämään on mahtunut muutakin, kuten matkustelua. Pariskunta on viettänyt osan eläkepäivistään Espanjan auringon alla.
”Espanjassa elämä oli helppoa ja ihmiset ystävällisiä”, Arto muistelee.
Vuonna 2015 tapahtui kuitenkin ikävä käänne, kun Arto sai Espanjassa aivoinfarktin. Arto vietti yli viikon sairaalahoidossa ja kuntoutui vähitellen. Yksityisen vakuutuksen ansiosta terveydenhuolto Espanjassa oli ensiluokkaista
Muutama vuosi sitten Suomessa iski toinen aivoinfarkti, jonka seurauksena Arto vietti pitkän ajan kuntoutuskeskuksessa. Siellä tapahtuneen kaatumisen seurauksena Arton selkä murtui, eikä hän ole tapahtuneen jälkeen enää kyennyt kävelemään.
”Terveydentilan suhteen välillä on ollut parempia ja välillä huonompia aikoja”, Arto kertaa.
Kun omaishoitajuus kävi Marjalle liian raskaaksi, oli aika miettiä muita vaihtoehtoja.
Marja toimi noin seitsemän vuoden ajan miehensä omaishoitajana. Hoivan tarve oli suuri, ja Arton saattoi jättää korkeintaan kahdeksi tunniksi yksin. Kun omaishoitajuus kävi Marjalle liian raskaaksi, oli aika miettiä muita vaihtoehtoja.
”Kokeilimme kotihoitoakin, mutta se ei toiminut. Kotonamme kävi joka aamu eri hoitajia, jotka tarvitsivat paljon opastusta. Kotihoito kävi meillä vain kerran päivässä aamuisin, mutta Arton hoito ei voinut aina odottaa aamuun asti”, Marja muistelee.
Omaishoidon ohjaaja oli apuna ympärivuorokautisen hoivapaikan hakemisessa, joka osoittautuikin melko helpoksi prosessiksi. Molemmilta puolisoilta tarvittiin liitteeksi tulotodistukset ja lisäksi Marja muistelee, että jokin lomake piti täyttää.
”Omaishoidon sosiaalityöntekijä kävi kotonamme katsomassa tilannetta. Hän haastatteli meitä molempia, ja päädyimme tähän ratkaisuun. Minulla alkoi olla omiakin terveydellisiä haasteita”, Marja kertoo.
Hoivakodissa asiat ovat sujuneet moitteetta
Hakemus palveluasumisesta jätettiin elokuun 2022 lopulla, ja Arto muutti hoivakotiin viime vuoden joulukuussa. Paikka oli kuin lottovoitto, sillä Marjan ja Arton yhteisestä kodista on hoivakotiin vain viiden minuutin kävelymatka.
Marjalla oli alkuun outo olo, kun Arto siirtyi yhteisestä kodista muualle hoitoon.
”Joskus kaduttaa ja mietin, teinkö oikein, kun laitoin Arton hoivakotiin”, Marja pohtii.
Artolle hoivakotiin muutto oli alkuun hieman vierasta. Arto kiittelee, että Marjalta hän on aina saanut erinomaista hoitoa.
”Omaan kotiin on tehnyt mieli. Olen kuitenkin pärjännyt täällä hyvin ja ruoka kelpaa”, Arto kertoo.
Hoivakodissa asiat ovat sujuneet moitteetta ja Arto saa siellä tarvitsemansa hoidon. Nyt pariskunta voi viettää aikaa yhdessä ilman jatkuvaa huolehtimista ja hoivaamista. Marjakin voi viettää hoivakodissa aikaa yhdessä Arton kanssa aamusta iltaan, mutta huolehdittava on myös omasta terveydestä ja jaksamisesta.
Marjan omat, rakkaat kulttuuriharrastukset jäivät omaishoitajuuden myötä. Nykyisin hän pystyy käymään ahkerasti teatterissa ja museoissa. Lisäksi hän käy paljon eri seniorikerhoissa.
Hyvinvointialueen järjestämiin asumispalveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyden sosiaalihuoltoon.
Hoivakodeissa saa vierailla ja viettää aikaa puolison kanssa vaikka aamusta iltaan asti.
Palveluasumisen maksu on tulosidonnainen, mutta se sisältää kaiken tarvittavan. Omaan käyttöön jää pieni summa.
Hyvä eläke turvaa molempien toimeentuloa
Palveluasuminen on kallista. Palveluasumisen maksu on tulosidonnainen, mutta se sisältää kaiken tarvittavan. Omaan käyttöön tuloista jää pienehkö summa.
Arto kokee, että parin taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa suuresti hyvä eläke, jolla pariskunta tulisi vaikka yhdessäkin toimeen. Eläkkeen lisäksi Arto saa Kelasta eläkkeensaajan hoitotukea.
Marja on tehnyt työuransa toimistotöissä ja eläköitynyt varhain, minkä vuoksi hänen eläkkeensä on jäänyt pienemmäksi. Sopimusomaishoitajana Marja sai keskitason omaishoidon tukea kaupungilta.
Marja maksaa yhteisen asunnon vastikkeet ja Arto palveluasumisen laskut. Yhteisen asunnon yhtiölainan osuus maksettiin onneksi pois ennen korkojen rakettimaista nousua.
Omaishoitajan on syytä huolehtia myös omasta jaksamisestaan
Marja koki omaishoitajuuden aikaisen paperisodan raskaana, sillä hänet ohjattiin jatkuvasti eri paikkoihin – yhden asian vuoksi pahimmillaan jopa viiteen eri paikkaan. Marja ei koe saaneensa aina konkreettista apua byrokratian rattaissa, vaan ainoastaan ohjausta. Toisaalta Arton hoivakotipaikka järjestyi ilman sen suurempaa paperisotaa.
”Olisi hyvä, jos palvelut ja apu hoidettaisiin keskitetysti”, Marja toivoo.
”Omaishoitajan on kyettävä keskittymään hoitoon, ei paperisotaan.”
Marjalla on neuvo omaishoitajille: palveluasumiseen hakeutumista ei kannata pitkittää liikaa. Omaishoitajan on kyettävä ajattelemaan myös omaa fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Pahimmassa tapauksessa omaishoitajalle itselleen voi kertyä hoitovelkaa.
Marja kuvailee, että omaishoito on kolmivuorotyötä, jossa omaishoitajan on tehtävä jokainen vuoro itse. Hän toivookin, että omaishoitajien asiat olisivat näkyvämmin esillä esimerkiksi mediassa.
”Omaishoitajan on kyettävä keskittymään hoitoon, ei paperisotaan”, Marja sanoo.
Palvelukotipaikka pyritään löytämään hyvien kulkuyhteyksien päästä
Hyvinvointialueen järjestämiin asumispalveluihin voi hakeutua ottamalla yhteyden sosiaalihuoltoon. Hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asiakasohjauksessa asuinalueen mukainen omatyöntekijä laatii laaja-alaisen palvelutarpeen arvion yhdessä hoidettavan, omaisten ja mahdollisen hoitavan tahon kanssa.
Palvelutarpeen arviossa kuullaan myös kotiin jäävää puolisoa. Kuulemiset tehdään erikseen, sillä kotiin jäävän puolison voi olla haastavaa sanoittaa omia tuntemuksiaan ja tarpeitaan hoidettavan puolison läsnä ollessa. Kotiin jäävä puoliso saattaa toisinaan tuntea voimakkaitakin velvollisuuden tunteita puolisoa kohtaan.
Kaikkiaan siirtymä kotoa asumisesta ympärivuorokautisen hoivan piiriin voi kestää puolikin vuotta. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, missä ajassa tarvittavat lausunnot saadaan valmiiksi. Hoidon tarpeessa olevan taustalla on lähes aina kotiin vietäviä palveluita, kotihoitoa ja toisinaan myös omaishoitajuutta.
Toisinaan palvelutarpeen arvioinnissa todetaan, että palveluasuminen ei ole ajankohtaista, vaan tarpeenmukaisempaa on lisätä kotiin vietäviä palveluita ja kotihoitoa. Kun päätös ympärivuorokautisesta hoidosta on annettu, pitäisi varsinaisen hoitopaikan löytyä kolmen kuukauden sisällä päätöksen antamisesta.
Myös puolisolla on lakisääteinen oikeus muuttaa samaan hoivakotiin yhdessä hoidettavan puolison kanssa niin sanotusti avecina, vaikka hänellä itsellään ei tarvetta hoivapalveluille olisikaan. Tällöin myös puolisolle on tehtävä asiakasohjauksessa palvelutarpeen arvio. Yhdessä muuttaminen ei kuitenkaan ole kovin tavallista, sillä hoivapaikka pyritään aina löytämään läheltä puolisoiden yhteistä kotia tai hyvien liikenneyhteyksien päästä, jotta kotiin jäävä puoliso voi helposti vierailla hoivapaikassa. Myös lainsäädäntö edellyttää tätä.
Vaikka puolisot asuisivat eri osoitteissa, ei yhteinen elämä lopu siihen. Hoivakodeissa saa vierailla ja viettää aikaa puolison kanssa vaikka aamusta iltaan asti. Hoidettava puoliso voi vierailla kotilomilla pariskunnan yhteisessä kodissa joskus jopa yön yli, joten juhannus, joulu ja muut tärkeät päivät voidaan hyvin viettää yhdessä.
Kotiin jäävän puolison kannattaa myös pitää huolta omasta jaksamisestaan. Tarjolla on vertaistukiryhmiä eri järjestöjen kautta. Lisäksi ainakin osa hyvinvointialueista järjestää itse vertaistukiryhmiä. Omaishoitajille on tarjolla myös kuntoutuskursseja. Lue lisää Kelan järjestämistä kuntoutuskursseista omaishoitajille (kela.fi).
Juttuun on haastateltu asiantuntijoina Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hoivapaikkakoordinaattoreita Pauliina Kuusistoa ja Milla Säikköä.
Näin palveluasumisen maksut määräytyvät
Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen kuukausimaksu on 85 prosenttia asiakkaan nettokuukausitulosta, joista on ensin vähennetty esimerkiksi lääkekustannukset ja vuokra.
Jos asiakkaalla on suuremmat tulot kuin puolisollaan, puolison tulot otetaan huomioon asiakasmaksua määriteltäessä. Tällöin hoitomaksu on 42,5 prosenttia puolisoiden yhteenlasketuista nettotuloista, joista on tehty lainmukaiset vähennykset. Jos asiakkaalla on pienemmät tulot kuin puolisollaan, puolison tuloja ei oteta huomioon asiakasmaksua määriteltäessä.
Jos puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella määräytyvä maksu muodostuisi suuremmaksi kuin asiakkaan omien tulojen perusteella määräytyvä maksu, peritään asiakkaalta enintään hänen omien tulojensa perusteella määräytyvän suuruinen maksu.
Jos asiakasmaksu lasketaan puolisoiden yhteenlaskettujen tulojen perusteella, kotiin jäävä puoliso saa pitää 555,51 euroa, joka on toimeentulotuen perusosaa vastaava summa. Asiakkaan käyttöön jää aina vähintään 167 euroa käyttövaraa.
Kotihoidosta peritään maksu tulorajan ylittävältä osuudelta. Tulona huomioidaan veronalaiset säännölliset tulot. Pariskunnalla maksu määritetään yhteenlaskettujen tulojen mukaan. Hoitoa voi saada hyvinvointialueen omana palveluna, ostopalveluna tai itse hankittuna palvelusetelillä.
Kotona annettaviin yksityisiin hoito- ja hoivapalveluihin voi saada verottajalta kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennykseen oikeuttavalla hoiva- ja hoitotyöllä tarkoitetaan huolenpitoa ja hoitoa, jonka kohteena on verovelvollinen tai hänen kanssaan samassa taloudessa asuva henkilö.
Yksityisiin hoivakoteihin voi hakeutua myös suoraan itse maksavana asiakkaana.
Lisätietoa palveluista ja maksuista saat omalta hyvinvointialueeltasi.
Lue myös: Kelan tuet, kun et enää pärjää kotona.
Lähteet: kela.fi, vero.fi, stm.fi ja hel.fi
Teksti Siiri Saastamoinen Kuvat, videot ja editointi Miika Kainu
