Aikuissosiaalityö auttaa silloin, kun 18–64-vuotias tarvitsee arkeensa ulkopuolisen tukea, ohjausta tai neuvontaa. Kyse voi olla esimerkiksi toimeentulon tai asumisen haasteista tai solmussa olevasta perhetilanteesta. Rovaniemellä aikuissosiaalityön tiimissä työskentelee noin 20 sosiaalialan ammattilaista. Yksittäisellä sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 80 ja sosiaaliohjaajalla 30 asiakasta.
”Sosiaalipalveluihin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi soittamalla, tulemalla käymään tai digipalveluidemme kautta. Rovaniemellä kiireellisiin ja lyhyisiin tuen tarpeisiin vastataan palveluohjauksessa ja neuvonnassa. Aikuissosiaalityöhön ohjautuvat puolestaan asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea pidempiaikaisesti”, toteaa sosiaalityöntekijä Maija Lehto Lapin hyvinvointialueelta.
Katse yksittäisistä etuuksista kokonaisuuteen
”Lähes päivittäin tai vähintään viikoittain.” Näin vastaavat Maija Lehto ja Kelan asiakkuusvastaava Laura Ahola Kelan pohjoisesta asiakaspalveluyksiköstä, kun heiltä kysyy, kuinka usein sosiaalipalvelut ja Kela tekevät yhteistyötä.
”Voimme olla toisiimme usein yhteydessä esimerkiksi silloin, jos asiakas tarvitsee hetkellisesti tavallista enemmän tukea asioidensa hoitamiseen. Tällöin hänelle on nimetty määräajaksi Kelasta oma yhteyshenkilö, joka pitää häneen yhteyttä ja auttaa saamaan Kela-asiat kuntoon”, Laura sanoo.
Yhteydenpito edellyttää aina asiakkaan suostumusta. Laura kuvailee tuntevansa hyvin hänelle nimettyjen asiakkaiden kokonaistilanteen. Tämä nopeuttaa ja sujuvoittaa asioiden hoitamista.
”Kelassa on perinteisesti toimittu niin, että asiakkaiden etuuksia on tarkasteltu yksittäin. Erityspalvelussa ajatus on päinvastainen ja tästä on saatu hyviä kokemuksia.”
Erityispalvelulla haastava elämäntilanne hallintaan
Erityispalvelulle voi olla tarvetta esimerkiksi elämän kriisin keskelle. Toisinaan palvelun tarve saattaa tulla esille, kun asiakas on yhteydessä esimerkiksi sosiaalityöntekijä Maijaan.
”Voin olla asiakkaan suostumuksella yhteydessä Kelaan palvelutarpeen arvioimiseksi. Kun asiakas kuulee tästä mahdollisuudesta, hän on useimmiten helpottunut”, Maija kertoo.
Maija ja Laura ovat yhteydessä toisiinsa tarpeen mukaan myös silloin, kun asiakkaalla on erityisen haastava elämäntilanne, vaikka erityispalvelupäätöstä ei olisi tehty.
Maija kertoo, että mikäli hän ja asiakas niin yhdessä päättävät, hän voi jättää soittopyynnön Lauralle esimerkiksi salatun sähköpostin välityksellä.
”Voimme tarvita Kelan asiantuntijuutta esimerkiksi siinä, kun mietimme asiakkaan kanssa, mikä kuntoutus olisi hänelle sopivin ja oikea-aikaisin tai kun pohdimme seuraavia askelia sairauspäivärahan jälkeen”, Maija kertoo.
Hän painottaa, että vaikka apua saa tarvittaessa sekä hyvinvointialueelta että Kelalta, on tärkeää kannustaa asiakasta omatoimisuuteen, silloin kun se on mahdollista.
Lapin pitkät etäisyydet tuovat omat haasteensa
Toisinaan sosiaalityöntekijä ratkoo asiakkaan kanssa käytännön haasteita, jotka liittyvät Kelan kanssa asioimiseen. Aina asiakkaalla ei esimerkiksi ole tietokonetta tai taitoa täyttää erilaisia hakemuksia verkossa.
”Tarvittaessa autan kädestä pitäen hakemusten tekemisessä. Mutta jos asiakas ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, voi hakemusten täyttäminen olla ylivoimaista, vaikka siihen saisi apua”, Maija sanoo.
Joskus asiakkaalta puuttuvat pankkitunnukset, jolloin erilaisten liitteiden, kuten tiliotteiden toimittaminen sähköisesti voi olla hankalaa.
”On tärkeää, että Kela huomioi myös tämän asiakasryhmän ja esimerkiksi sen, että paperihakemusten jättöpaikkoja on tarpeeksi tai toisaalta postin kululle varataan riittävästi aikaa.”
Lehto kuvailee, että esimerkiksi Rovaniemen keskustassa asiakkaan on usein mahdollista käydä tarvittaessa asioimassa Kelassa, mutta kauempana asuville välimatkat voivat olla kohtuuttoman pitkiä.
Lapin hyvinvointialueella asuu noin 176 500 asukasta.
Lapin alue on maantieteellisesti laajin.
Sote- ja pelastusalan ammattilaisia Lapin hyvinvointialueella on lähes 8 000.
Yhteistyö jatkuu hyvinvointialueen myötä
Maija ja Laura kertovat tehneensä yhteistyötä jo ennen hyvinvointialueuudistusta. Osa asioista hoituu puhelimitse tai sähköisten palveluiden avulla, toisinaan naiset myös tapaavat.
Molemmat toivovat, että tulevaisuudessa yhteydenpito olisi mahdollista myös Teamsin tai Skypen kaltaisen palvelun avulla erityispalvelutilanteissa. Toistaiseksi tällaista ei ole käytössä, sillä etäyhteyden on oltava riittävän tietoturvallinen, koska asiakasyhteistyössä käsitellään asiakkaan tietoja.
”Tiiviin yhteistyön rakentaminen alkoi Rovaniemellä muutama vuosi sitten. Aloitimme siitä, että alle 30-vuotiaiden palveluissa saimme Kelalta muutaman nimetyn henkilön hoitamaan erityispalveluiden asioita, ja käytäntö on laajentunut pikkuhiljaa”, Maija kertoo.
Hänen mukaansa yhteistyö takaa asiakkaille laadukkaan palvelun ja yhdenvertaisuuden.
”Hyvinvointialueuudistus ei ole juurikaan vaikuttanut yhteistyöhön, mutta joitakin käytännön hankaluuksia siirtymävaihe on tuonut tullessaan”, Laura toteaa.
Esimerkiksi puhelinnumerot ovat muuttuneet. Asiakkaille se ei ole juuri näkynyt, mutta ammattilaisten käytännön työtä on toisinaan vaikeuttanut, kun ole tiennyt, mistä kenetkin saa nopeasti kiinni muuttuneiden yhteystietojen takia.
”Käytäntöjen vakiintuminen vie aikansa ja sen eteen tehdään aktiivista työtä. On hyvä, että kaikissa kunnissa on hyvinvointialueiden myötä tulevaisuudessa yhdenvertaiset käytännöt, mutta tähän pääseminen ei käy hetkessä”, Maija toteaa.
Välitystili voi tuoda apua
Aikuissosiaalityön asiakkaalla voi olla haasteita esimerkiksi päihteiden käytön vuoksi, hänellä saattaa olla vaikeuksia selvitä päivittäisestä arjesta tai huoli toimeentulostaan. Raha-asioiden hoitamisessa hyvä apua voi olla väliaikainen välitystili. Asiakas antaa tällöin raha-asiansa sosiaalitoimen hoidettavaksi, jolloin esimerkiksi asumista voidaan turvata ohjaamalla osa tuloista suoraan vuokranmaksuun ajallaan.
”Välitystili on hyvä ja tarpeellinen palvelu asiakkaan taloudellisen tilanteen tukemiseksi ja sen toimivuus on tärkeää”, Maija toteaa.
Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä palvelussa on ollut alkuvuoden aikana jonkin verran epäselvyyksiä, sillä päätös välitystilin avaamisesta ei ole enää suoraan sosiaalityöntekijän, kuten aikaisemmin.
”Esimerkiksi Rovaniemellä asiakkaan oma sosiaalityöntekijä on voinut arvioida välitystilin tarpeen ja tehdä päätöksen palvelun avaamisesta. Nyt päätösvastuu on palvelupäälliköllä eli kahta porrasta ylempänä. Myös välitystilien hoito on siirtynyt sosiaalityöntekijöiltä asiakasmaksuyksikköön”, Maija kertoo.
Hänen mukaansa muutokset vaativat vielä harjoittelua, jotta palvelut saadaan sujuviksi asiakkaiden kannalta.
”Muutoksia on hyvä arvioida asiakasnäkökulmasta pidemmällä aikavälillä, kun näemme, miten uudet toimintamallit alkavat toimia käytännössä.”
Maija ja Laura katsovat luottavaisesti tulevaisuuteen. Molemmat iloitsevat Kelan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä, joka näkyy asiakkaille hyvänä palveluna.
”On tärkeää, että yhteistyömme on selkeää ja sujuvaa, sillä se vaikuttaa suoraan asiakkaiden saaman palvelun laatuun”, Laura toteaa.
Hyvinvointia tukemassa – Juttusarja seuraa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ympäri Suomen.
Teksti Tiina Laaninen Kuvat, videot ja editointi Jouni Porsanger
