Kela korvaa sairauksien hoitoon tarvittavien lääkkeiden hinnoista korvausluokasta riippuen 100, 65 tai 40 prosenttia. Loppu jää asiakkaan maksettavaksi. Kokonaan korvattavia ovat joidenkin vakavien sairauksien, kuten monien syöpien tai epilepsian, lääkkeet. Vuonna 2015 lääkekorvauksia maksettiin noin 1,4 miljardia euroa.
Kelan maksamista lääkekorvauksista joudutaan nyt säästämään hallituksen budjettileikkausten vuoksi. Säästötarve on 134 miljoonaa euroa vuonna 2017. Osa säästötarpeesta aiotaan kattaa vähentämällä lääkehävikkiä.
Vuonna 2015 lääkekorvauksia maksettiin noin 1,4 miljardia euroa.
”Hävikistä ei varmasti päästä kokonaan eroon, mutta jos on helppoja keinoja, jolla sitä saadaan pienemmäksi, niitä pitää koettaa”, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.
Lääkkeiden toimitusväli lyhenee
Lääkehävikillä tarkoitetaan apteekista ostettuja lääkkeitä, jotka jäävät käyttämättä. Lääkejätettä syntyy Suomen Apteekkariliiton laskelman mukaan noin 100 miljoonan euron arvosta vuodessa.
”Hävikkiin on monia syitä. Joskus lääke voidaan joutua vaihtamaan, koska se ei tehoa tai sillä on haittavaikutuksia. Pakkaukset voivat myös olla liian isoja tarpeeseen nähden, ja lääkkeitä jää käyttämättä. Lääkkeitä joudutaan myös heittämään pois, jos potilas kuolee”, kertoo Martikainen.
Hävikkiä aiotaan vähentää pienentämällä kerralla korvattavaa lääkemäärää. Vuodenvaihteessa on tulossa voimaan lakimuutos, jonka mukaan yli 1 000 euron lääkepakkausten toimitusvälit lyhenevät. Vuodenvaihteesta lähtien apteekki saa toimittaa korvattuina korkeintaan kuukauden lääkkeet kerrallaan, jos lääkepaketin hinta ylittää 1 000 euroa. Kalleimpia korvattavia ovat muun muassa uudet biologiset lääkkeet, joita tarvitaan muun muassa reuman, syöpäsairauksien ja diabeteksen hoidossa.
Hävikkiä aiotaan vähentää pienentämällä kerralla korvattavaa lääkemäärää.
Edelliset annokset tulee käyttää lähes kokonaan ennen uusia ostoja
Lisäksi jatkossa myös peruskorvattavia lääkkeitä ostettaessa edellytetään, että aiemmin ostettu lääkemäärä on käytetty lähes loppuun, ennen kuin uusi erä korvataan. Tätä on edellytetty jo aiemmin erityiskorvattavia lääkkeitä ostettaessa.
”Jos on ostettu kolmeksi kuukaudeksi riittävä lääkemäärä, uusi lääke-erä voidaan korvata aikaisintaan kolme viikkoa ennen kuin aiempi lääkemäärä loppuu. Jos aiempi osto on riittänyt kahdeksi kuukaudeksi, joustoaika on kaksi viikkoa. Kuukauden ostojen kohdalla joustoaikaa on viikko”, Martikainen valaisee.
Toimitusvälien lyhentäminen ei koske diabeteslääkkeitä
Toimitusvälien muutokset ovat herättäneet huolta. Martikainen myöntää, että muutokset saattavat joillekin asiakkaille aiheuttaa tiheämpiä apteekkikäyntejä.
Kerralla korvattavan lääkemäärän rajoittaminen kuukauden hoitoon koskee vain yli 1 000 euron valmisteita.
”Toimitusväleihin on kuitenkin rakennettu joustoaika, joka vähän helpottaa. Aika usein apteekki myös sijaitsee esimerkiksi kauppojen lähettyviltä, joten pienellä miettimisellä asiointimatkat ovat varmaankin yhdistettävissä”, hän pohtii.
Julkisuudessa on nostettu esiin, että kalliiden lääkkeiden toimitusvälien lyhentäminen hankaloittaisi erityisesti diabeetikkojen elämää.
Jaana Martikainen rauhoittelee: ”Kerralla korvattavan lääkemäärän rajoittaminen kuukauden hoitoon koskee vain yli 1 000 euron valmisteita, eivätkä diabeteslääkkeet yleensä ole niin kalliita.”
Martikainen muistuttaa, että muutoksissa on lopulta kysymys meidän kaikkien yhteisistä rahoista.
”Toimitusvälin muutokset ovat yksi ja varsin pehmeä keino hakea tarvittavia säästöjä”, hän perustelee.
Lääkkeiden omavastuun muutos vaikuttaa enemmän kuin toimitusvälin lyheneminen
Turussa asuva 55-vuotias Pälvi Uusitalo sairastaa aikuistyypin diabetesta. Hänen elämäänsä lääkkeiden uudet toimitusvälit eivät juuri vaikuta.
”Asun apteekin lähellä, ja tytärkin käyttää minua siellä tarvittaessa”, hän sanoo.
Uusitalo kertoo, että hänen lääkkeitään on tähänkin mennessä saanut vain kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Hän käyttää insuliinia ja kahta erilaista tablettia.
Suurempi vaikutus on sen sijaan omavastuun muutoksella. Uusitalon lääkityksestä Kela on aikaisemmin korvannut 100 prosenttia, mutta nyt korvausprosentti putoaa 65:een. Se tarkoittaa 240 euron lisäkustannusta vuodessa.
”Yli puolet aikuistyypin diabetesta sairastavista on yli 75-vuotiaita, ja heistä suuri osa on naisia. Pienillä eläkkeillä eläville ihmisille 240 euron lisäkustannus on ihan hirvittävä summa”, Uusitalo toteaa.