Siirry sisältöön

Lohikäärmeen vuoden lapsi

Valon tuoja. Sellainen on pikkuinen Lukas äidilleen Yanille ja isälleen Jensille. Kun lapsi vielä syntyy lohikäärmeen vuonna ja päivänä, joka kiinalaisessa kalenterissa on hyönteisten heräämisen päivä, ovat lähtökohdat suotuisat.
Koti & Perhe | 27.5.2024
Kuuntele artikkeli

Jos Yan Allos-Yan olisi synnyttänyt vauvansa Lukaksen omassa synnyinmaassaan Kiinassa, hän olisi viettänyt synnytyksen jälkeisen kuukauden yue zi –keskuksessa.

Yue zi on kiinalaiseen perinteeseen kuuluva kuukauden mittainen lapsivuodeaika, jolloin äiti saa muilta tukea palautuakseen synnytyksestä.

”Moni äiti ja perhekin asuu vauvan syntymän jälkeen 30–42 päivää yue zi -keskuksessa, jossa äidistä pidetään huolta, ja hän saa esimerkiksi palautumistaan tukevaa, ravitsevaa ruokaa”, Yan kertoo.

”Isäkin voi olla siellä mukana, mutta huomio on äidissä. Äiti voi imettää vauvaa mutta ei hoida vauvaa kovin paljoa.”

Yan kuitenkin synnytti esikoisena Lukaksen Espoon sairaalassa. Pari päivää myöhemmin hän palasi vauvansa ja puolisonsa Jens Allosin kanssa kotiinsa Helsinkiin.

Yan oli tullut Suomeen opiskelemaan yhdeksän vuotta aikaisemmin. Jensin hän tapasi vuonna 2021.

Kun Yan tuli raskaaksi, hän uskoi, että Suomi olisi hyvä maa kasvattaa lapsia.

”Perhevapaasysteemiä en tarkemmin tuntenut, mutta olin ymmärtänyt, että se kannusti myös isiä olemaan enemmän läsnä lasten elämässä”, Yan sanoo.

Yan Allos-Yan istuu nojatuolissa vauva sylissään. Jens istuu vieressä.
Lukas syntyi lohikäärmeen vuonna. ”Lohikäärme on ainoa mystinen eläin kiinalaisten eläinten vuosien joukossa, ja siksi sillä on erityinen henkinen merkitys. Siksi monet haluavat saada lapsia juuri lohikäärmeen vuoden aikana”, Yan kertoo.

Vanhempain­vapaan selvittäminen lankesi isän vastuulle kieli­syistä   

Positiivisen raskaustestin jälkeen Jens meni Kelan nettisivuille. Ei hänkään tuntenut suomalaista perhevapaasysteemiä yksityiskohtaisesti.

”Olin kuullut, että se oli muuttunut, mutta en tiennyt tarkemmin, miten”, Jens sanoo.

Asian selvittelystä tuli Jensin homma, sillä tietoa löytyi netistä paremmin suomeksi.

”Faktat olivatkin selkeät”, Jens sanoo.

Odotusaikana perhe voi hakea Kelasta äitiysavustusta, joka on äitiyspakkaus tai 170 euron rahasumma. Jens ja Yan valitsivat äitiyspakkauksen, sillä lapsi oli heille ensimmäinen, eikä mitään tarvikkeita ollut valmiina.

LUE MYÖS
Vanhemmat kertovat: ”Äitiys­pakkaus tuo turvaa ja levollisuutta”

Odottaja voi jäädä raskausvapaalle noin viisi viikkoa ennen laskettua aikaa, ja raskausrahaa maksetaan 40 arkipäivää. Lapsen syntymää seuraavan kuun alusta 17-vuotiaaksi asti perhe saa lapsilisää.

Vanhempainrahaa saa Kelasta 320 arkipäivää eli noin 13 kuukautta, ja se jaetaan vanhempien kesken lähtökohtaisesti tasan.

 ”On hyvä, että isä voi viettää näin paljon aikaa vauvan kanssa ja luoda suhdetta häneen jo varhain”, Yan sanoo.

LUE MYÖS
Perhevapaa­uudistus on tervetullut mies­valtaisessa IT-työyhteisössä
Jens ja Yan istuvat lattialla ja leikittävät Lukasta.
Kun Yan ja Jens miettivät sopivaa nimeä vauvalle, he ihastuivat nimeen Lukas. Se lausutaan samalla tavalla suomeksi ja englanniksi, ja myös sen merkitys, valon tuoja, oli heille mieluinen. ”Lukas syntyi päivänä, joka kiinalaisessa kalenterissa on hyönteisten heräämisen päivä. Tuo päivä käynnistää maanviljelyskauden ja uuden elämän”, Yan sanoo.

Isyysvapaan suunnittelu vaati oman Excelinsä

”Vaikka perhevapaasysteemi paperilla vaikutti selkeältä, oli käytännön järjestelyiden tekeminen hankalampaa”, sanoo Jens.

”Hahmottelimme Excel-taulukkoon, minkä verran meillä oli vuosilomia säästössä ja vanhempainrahapäiviä käytettävissä, ja milloin vapaiden pitäminen olisi järkevintä töiden kannalta.”

Vaikka Jens alkuun oli ajatellut, että haluaisi viettää mahdollisimman paljon aikaa vauvan kanssa, alkoi puolen vuoden mittainen vanhempainvapaa tuntua hänen työnkuvansa kannalta epärealistiselta. Muutenkin pari koki, että imetyksen kannalta olisi tärkeää, että Yan olisi ainakin ensimmäiset seitsemän kuukautta kotona Lukaksen kanssa.

Lukaksen syntymän jälkeen Jens on tehnyt hybridityötä ja ollut toimistolla kahtena päivänä viikossa.

”Kun tulen kotiin, otan Lukaksen ja kysyn Yanilta, mitä kotona täytyy tehdä.”

”Voin käydä Lukaksen kanssa vaunulenkillä tai ruokakaupassa, jolloin Yan saa levätä.”

Iloisena asiana ajankäyttö-Exceliin saatiin lisätä sekin, että Yanin eläkkeelle jäävät vanhemmat halusivat vauvan synnyttyä tulla useammaksi kuukaudeksi Suomeen. Tuon ajan Yan olisi ehdottomasti vanhempainvapaalla.

”On ihanaa, että vanhempani voivat viettää aikaa Lukaksen kanssa. Kiinassa isovanhemmat ovat vahvasti läsnä lastenlasten elämässä, sillä siellä ei ole pitkiä vanhempainvapaita. Kun äiti palaa töihin, isovanhemmat usein hoitavat vauvaa”, Yan kertoo.

Alkujaan Yan ja Jens olivat harkinneet itse lähtevänsä Kiinaan, kun vauva olisi saanut tarvittavat rokotteet noin seitsemän kuukauden ikäisenä. Suunnitelmasta luovuttiin, kun isovanhemmille järjestyi kolmen kuukauden mittainen matka Suomeen.

Näin suunniteltiin, että Jens luovuttaisi osan hänelle korvamerkityistä vanhempainrahapäiväistä Yanille. Kun isovanhemmat palaavat Kiinaan, jää Jens noin kuudeksi viikoksi kotiin Lukaksen kanssa. Yanin työ ohjelmistoalan yrityksessä on sen luonteista, että hän pystyy helposti palaamaan töihin puoleksitoista kuukaudeksi, ja jatkamaan sen jälkeen vapaitaan.

LUE MYÖS
Perhevapaat jaetaan tasan vanhempien kesken – näin uudistus vaikuttaa perheisiin
LUE MYÖS
Kolme vanhempaa kertoo: Näin me käytämme perhe­vapaat

Yhteinen vanhempain­vapaa olisi voinut olla pidempikin

Yksi suurempi haaste vapaiden jakamiseen kuitenkin jäi: miten Yanin yue zi järjestyisi? Vanhempainvapaita voi viettää yhtä aikaa enintään kolme viikkoa.

”Jälkitarkastuskin on vasta kuuden viikon kuluttua synnytyksestä, sillä niin kauan kestää, että kohtu palautuu raskaudesta”, Yan sanoo.

Pariskunta ratkaisi asian niin, että Jens otti kolmen viikon isyysvapaan jälkeen vielä viikon lomaa työstään. Näin hän pystyi olemaan Yanin ja Lukaksen kanssa kotona neljä viikkoa, joka suunnilleen vastaa kiinalaista yue zia.

Nyt kun Lukas on kahden kuukauden ikäinen, kokevat Jens ja Yan kummatkin, että tämä oli hyvä ratkaisu.

Lukas syntyi viikon myöhässä, ja synnytys oli pitkä. Alkuun vauvan hoito oli intensiivistä, ja yksin se olisi varmasti ollut raskasta, Yan kertoo.

”Oli hyvä, että Jens oli kotona, kun palauduin synnytyksestä. Olisimme voineet olla yhdessä kotona pidempäänkin.”

LUE MYÖS
Kelan etuudet joustavat elämän­tilanteen mukaan: Osittainen vanhempain­vapaa sitouttaa vanhemmuuteen
LUE MYÖS
Perhevapaista kertyy eläkettä – laskuri kertoo, kuinka paljon
Jens ja Yan leikkivät vauvan kanssa lattialla.
Jensille ja Yanille oli selvää, että he ottaisivat äitiyspakkauksen. ”Ensin ajattelimme, että haemme pakkausta lähempänä synnytystä, jolloin saisimme vauvan synnyinvuoden pakkauksen. Uusia pakkauksia aletaan jakaa vasta sitten, kun edelliset loppuvat. Emme jääneet odottelemaan, vaan haimme pakkausta heti, kun saimme neuvolasta raskaustodistuksen”, Yan kertoo.

Vauvan hymy tuo valon sydämeen

Nyt Jens ja Yan suunnittelevat Lukaksen sadannen päivän juhlaa. Tämä on kiinalainen perinne, jota perhe aikoo toteuttaa Suomessa.

”Kiinalaisessa kulttuurissa ei ole kovin vahvoja perinteitä vauvan syntymään liittyen. Sadan päivän juhla on kuitenkin tällainen. Kun mennään historiassa taaksepäin, ei vauvan selviytymisen mahdollisuus ole ollut kovin suuri. Sata päivää on ollut tärkeä virstanpylväs”, Jens sanoo.

Kiinassa juhlaa vietetään perheen ja ystävien kanssa. Yanin mukaan juhla muistuttaa hääjuhlaa, ja sitä vietetään usein ravintolassa. Juhlan ajatellaan tuovan vauvalle terveyttä ja pitkäikäisyyttä sadan vuoden ajalle.

Lukaksen juhlat järjestetään Jensin vanhempien kotona lähimpien ystävien ja sukulaisten kesken.

Kahden kuukauden ikäisenä Lukas on vanhempiensa mukaan valoisa ja hyvällä tavalla itsepäinenkin lapsi.

”Kun Lukas haluaa jotain, hän myös tekee sen. Olen ylpeä hänestä, kuten varmasti jokainen vanhempi on omasta lapsestaan”, Jens sanoo.

”Lukas nukkuu hyvin ja koettaa jo kertoa meille asioita. Hän hymyilee paljon, ja se tuo muille valoa sydämeen”, Yan sanoo.

Näin perhevapaita voi jakaa

  • Synnyttävä vanhempi saa 40 arkipäivää raskausrahaa.
  • Lapsen syntymän jälkeen Kela maksaa vanhempainrahaa 320 arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, nämä jaetaan tasan vanhempien kesken.
  • Molemmat lapsen hoitoon osallistuvat henkilöt voivat saada vanhempainpäivärahaa yhtä aikaa enintään 18 arkipäivän ajan.
  • Omasta 160 päivän vanhempainrahakiintiöstä voi luovuttaa enintään 63 arkipäivää toiselle lasta hoitavalle henkilölle eli
    • lapsen toiselle vanhemmalle;
    • puolisolle, joka ei ole lapsen vanhempi;
    • lapsen toisen vanhemman puolisolle;
    • tai lapsen muulle huoltajalle.

Kaikkia päiviä ei tarvitse luovuttaa samalle henkilölle.

  • Omasta vanhempainrahakiintiöstä yhteensä 97 päivää ovat sellaisia, joita ei voi luovuttaa. Jos niitä ei käytä itse, ne jäävät käyttämättä kokonaan.
  • Vanhempainrahaa voi myös hakea osittaisena, jos on osa-aikaisesti töissä. Tällöin päivittäinen työaika voi olla enintään viisi tuntia päivässä. Jos on osittaisella vanhempainvapaalla yhden päivän, kuluu tähän puolikas vanhempainrahapäivä.
  • Vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa osittaisena samalta ajalta. Yhtä aikaa vietetty osittainen vanhempainvapaa ei kuluta yhdessä pidettäviä päiviä.
  • Vanhempainvapaata voi pitää eri mittaisissa jaksoissa ja vuorotellen siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.
  • Kelan Perhevapaavertailun avulla voit tarkastella, miten perhevapaiden jakaminen vanhempien kesken vaikuttaa perheen tuloihin.

Asiantuntijana suunnittelija Pirkko Oksa, etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Kela
Teksti Anne Ventelä Kuvat, videot ja editointi Miika Kainu

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.