Miksi perhevapaauudistus on tehty?
Uudistuksen myötä perhevapaat ja lasten hoitovastuu halutaan jakaa takaisemmin vanhempien kesken, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun. Perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella pyritään lisäämään sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä sekä vähentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Tavoitteena on, että uusi perhevapaamalli kohtelee jokaista lasta yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. Uudistuksessa on otettu tasa-arvoisesti huomioon myös monimuotoiset perheet sekä yrittäjyyden eri muodot.
Miten vanhempainrahapäivien määrä muuttuu?
Vanhemmat saavat lasta kohden enemmän vanhempainvapaata kuin aiemmin, ja vapaat jakautuvat tasaisemmin vanhempien kesken.
Vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin, pois lukien arkipyhät. Ennen perhevapaauudistusta vanhemmilla on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahapäiviä yhteensä enintään 317 arkipäivää eli yli 11 kuukautta. Näistä päivistä äidille on varattu 105 ja isälle enintään 54. Loput 158 vanhempainrahapäivää vanhemmat voivat jakaa keskenään. Mahdollisuudesta huolimatta äidit pitävät 90 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä.
Uudistuksen myötä ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahapäiviä on yhteensä 360 eli yli 13 kuukautta. Äitiys- ja isyysrahat jäävät historiaan. Niiden sijaan kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön, eli noin kuusi ja puoli kuukautta vanhempainvapaata. Kiintiöstä 0–63 päivää eli enintään 10,5 viikkoa on mahdollista luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle.
Lisäksi raskaana oleva vanhempi saa 40 päivää eli 6,5 viikkoa raskausrahaa loppuraskauden turvaamiseksi
Termit tutuksi
Vanhempainpäiväraha = raskausraha, erityisraskausraha tai vanhempainraha.
Raskausraha, erityisraskausraha ja vanhempainraha ovat eri etuuksia mutta kaikki vanhempainpäivärahoja.
Kela maksaa vanhempainpäivärahat. Vanhempainvapaista sovitaan työnantajan kanssa.
Raskaana olevilla vanhemmilla, joiden työ vaarantaa vanhemman tai sikiön terveyden, olisi oikeus erityisraskausrahaan heti raskauden toteamisesta alkaen. Erityisraskausrahaa maksetaan, kunnes raskausrahan maksu alkaa.
Infografiikka aukeaa klikkaamalla uuteen välilehteen, jossa sitä voi suurentaa.
Kenelle omia vanhempainrahapäiviä voi luovuttaa?
Omasta vanhempainrahakiintiöstään voi luovuttaa tietyn määrän vanhempainrahapäiviä lapsen toiselle vanhemmalle, omalle puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen huoltajalle, joka ei ole hänen vanhempansa.
Puolisolla tarkoitetaan tässä yhteydessä avio- tai avopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa, joka ei ole lapsen vanhempi.
Kaikkia vanhempainrahapäiviä ei tarvitse luovuttaa samalle henkilölle.
Milloin vanhempainvapaat voi pitää?
Vanhemmat voivat itse päättää vanhempainvapaiden ajoittamisesta nykyistä joustavammin ja pitää vanhempainvapaita osissa nykyistä pidemmällä aikavälillä.
Ennen perhevapaauudistusta äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen lapsen laskettua aikaa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1–18 arkipäivää enintään neljässä jaksossa sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää enintään kahdessa jaksossa sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut. Vanhempainvapaata voi pitää toinen tai kumpikin vanhempi, ja kumpikin vanhempi voi jakaa vanhempainvapaansa enintään kahteen jaksoon. Jos isä käyttää kaikki 54 isyysrahapäiväänsä, lapsi on noin 11 kuukauden ikäinen, kun vanhempainvapaa päättyy.
Perhevapaauudistuksen jälkeen raskaana oleva voi jäädä työstään pois nykyistä myöhemmin. Raskausvapaan voi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa.
Vapaan voisi pitää esimerkiksi useissa lyhyemmissä jaksoissa, ja vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa.
Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaat haluaminaan jaksoina ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Vapaan voi pitää esimerkiksi useissa lyhyemmissä jaksoissa, ja vanhemmat voivat vuorotella lapsen hoidossa. Työsuhteessa olevilla on oikeus pitää vanhempainvapaata 1–4 vähintään 12 arkipäivän jaksossa lasta kohden – useammista tai lyhyemmistä jaksoista tulee neuvotella erikseen työnantajan kanssa.
Kotihoidontukea voi halutessaan saada vanhempainrahajaksojen välissä lapsen täytettyä puoli vuotta. Kotihoidontukea voi saada vain yli kuukauden mittaisille jaksoille.
Lisäksi huomioitaisiin tilanteet, joissa kahden vuoden sisään perheeseen syntyy useampia lapsia. Tällöin työsuhteessa olevat ovat oikeutettuja yhteensä 1–4 vanhempainvapaajaksoon kalenterivuodessa.
Infografiikka aukeaa klikkaamalla uuteen välilehteen, jossa sitä voi suurentaa.
Voivatko vanhemmat saada vanhempainrahaa yhtä aikaa?
Vanhempainrahaa maksetaan pääsääntöisesti kerrallaan vain yhdelle vanhemmalle, joka hoitaa lasta. Vanhemmat voivat kuitenkin yhdessä hoitaa lasta kotona ja saada vanhempainrahaa yhtä aikaa tietyn ajan.
Ennen perhevapaauudistusta isä voi hoitaa lasta kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1–18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Uudistuksen jälkeen vanhemmat voivat hoitaa lasta yhtä aikaa kotona vanhempainrahan tai raskausrahan ja vanhempainrahan turvin niin ikään 1–18 arkipäivää.
Jos lapsen vanhemmat eivät ole avio- tai avoliitossa keskenään ja vanhempi on luovuttanut vanhempainrahapäiviään puolisolleen, vanhempainrahaa voi saada perheen tilanteesta riippuen samalta ajalta kolme tai neljä henkilöä. Yhdelle henkilölle voidaan maksaa vanhempainrahaa enintään 18 arkipäivän ajalta yhtä aikaa toisen lasta hoitavan henkilön kanssa.
Kuten tälläkin hetkellä, monikkojen vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa yhtäaikaisesti pidempään kuin yhtä lasta hoitavat vanhemmat.
Kaksosten vanhemmat voivat siis hoitaa lapsia yhdessä kotona enintään 108 arkipäivää (18 + 90 pv) ja kolmosten vanhemmat 198 arkipäivää (18 + 90 + 90 pv).
Kuten tälläkin hetkellä, monikkoperheissä vanhemmat voivat saada vanhempainrahaa yhtäaikaisesti pidempään kuin yhtä lasta hoitavat vanhemmat. Ennen perhevapaauudistusta monikkolasten vanhemmat saavat jaettavia vanhempainrahapäiviä 60 arkipäivää enemmän (158 + 60 pv) toista ja sitä useampaa lasta kohden. Lisäksi monikoiden isä saa toisesta ja jokaisesta useammasta lapsesta 18 isyysrahapäivää normaalin 54 isyysrahapäivän lisäksi. Isyys- ja vanhempainrahan lisäpäivät voi halutessaan käyttää siten, että molemmat vanhemmat ovat yhtä aikaa kotona hoitamassa lapsia. Kaksosten vanhemmat voivat siis hoitaa lapsia yhtä aikaa 96 arkipäivää (18 + 18 + 60 pv) ja kolmosten vanhemmat 174 arkipäivää (18 + 18 + 18 + 60 + 60 pv).
Perhevapaauudistuksen jälkeen monikkovanhemmat voivat saada vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa samanaikaisesti normaalin 18 arkipäivän lisäksi enintään 90 arkipäivältä toista ja sitä useampaa lasta kohti. Kaksosten vanhemmat voivat siis hoitaa lapsia yhdessä kotona enintään 108 arkipäivää (18 + 90 pv) ja kolmosten vanhemmat 198 arkipäivää (18 + 90 + 90 pv).
Milloin perhevapaauudistus tulee voimaan, ja milloin syntyviä lapsia se koskee?
Uudistus tulee voimaan maanantaina 1.8.2022, ja se koskee perheitä, joiden ensimmäinen raskausrahapäivä tulee myönnettäväksi aikaisintaan kyseisenä päivänä. Tämä tarkoittaa, että lapsen laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai myöhemmin.
Jos lapsi kuitenkin syntyy etuajassa ennen uudistuksen voimaantuloa, hänen kohdallaan sovelletaan vanhaa perhevapaajärjestelmää lasketusta syntymäajasta huolimatta. Viikonloppuna 30.–31.7.2022 syntyvien lasten osalta oikeus raskauspäivärahaan alkaa vasta maanantaina 1.8.2022, joten heidän vanhempansa saisivat perhevapaata uuden perhevapaajärjestelmän mukaisesti.
Adoptiolasten kohdalla vanhempainvapaat määräytyvät uuden järjestelmän mukaisesti, jos lapsen hoitoonottopäivä olisi sunnuntai 31.7.2022 tai myöhemmin, sillä tällöin vanhempainrahaa maksettaisiin aikaisintaan maanantaista 1.8.2022 alkaen.
Miten vanhempainvapaat määräytyvät, jos perheessä on kaksi lasta, joista vain toinen on syntynyt uudistuksen jälkeen?
Vanhempainrahapäivät ovat aina lapsikohtaisia. Uudistusta ennen syntyneen lapsen kohdalla vanhempainvapaat määräytyvät vanhan järjestelmän mukaisesti ja uudistuksen jälkeen syntyneen lapsen kohdalla uuden järjestelmän mukaisesti.
Artikkelia varten on haastateltu perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholaista Kelasta.
Tiesitkö? Voi olla taloudellisesti kannattavampaa, että enemmän tienaava jää vanhempainvapaalle
Taloudellisessa mielessä lapsen hoitoa ei aina kannata jakaa siten, että vähemmän tienaava hoitaa lasta kotona ja enemmän tienaava käy töissä. Koska vanhempainraha on ansiosidonnainen ja kotihoidontuki ei, perheelle voikin olla taloudellisesti kannattavampaa, että pienipalkkaisempi vanhempi on töissä ja suuripalkkaisempi hoitaa lasta vanhempainvapaalla.
Oman vanhempainpäivärahan määrän voi arvioida laskurilla.