Siirry sisältöön

Perhevapaat jaetaan tasan vanhempien kesken – näin tuleva uudistus vaikuttaisi perheisiin

Koti & Perhe | 28.10.2021
Pidemmät vanhempainvapaat, yhtä suuret vanhempainrahakiintiöt molemmille vanhemmille ja joustoja vapaiden ajoittamiseen. Muun muassa tätä tarkoittaisi perhevapaauudistus, jonka on määrä tulla voimaan elokuussa 2022.
Kuuntele artikkeli
Piirroskuvassa vanhemmat ja keinuva lapsi.
Perhevapaauudistuksessa molemmille vanhemmille kiintiöitäisiin noin 6,5 kuukautta vanhempainrahapäiviä. Vanhemmat voisivat halutessaan pitää vanhempainvapaat useammassa jaksossa ja siten esimerkiksi vuorotella lapsen hoidossa nykyistä joustavammin.

Miksi perhevapaauudistus tehdään?

Uudistuksen myötä perhevapaat ja lasten hoitovastuu halutaan jakaa takaisemmin vanhempien kesken, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun. Perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella pyritään lisäämään sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa työelämässä sekä vähentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Tavoitteena on, että uusi perhevapaamalli kohtelisi jokaista lasta yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. Uudistuksessa pyritään ottamaan tasa-arvoisesti huomioon myös monimuotoiset perheet sekä yrittäjyyden eri muodot.

LUE MYÖS
Perhevapaauudistus koskee kaikenlaisia perheitä – näin erilaiset perhemuodot on huomioitu

Miten vanhempainrahapäivien määrä muuttuu?

Vanhemmat saisivat lasta kohden enemmän vanhempainvapaata kuin aiemmin, ja vapaat jakautuisivat tasaisemmin vanhempien kesken.

Vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin, pois lukien arkipyhät. Ennen perhevapaauudistusta vanhemmilla on äitiys-, isyys- ja vanhempainrahapäiviä yhteensä enintään 317 arkipäivää eli yli 11 kuukautta. Näistä päivistä äidille on varattu 105 ja isälle enintään 54. Loput 158 vanhempainrahapäivää vanhemmat voivat jakaa keskenään. Mahdollisuudesta huolimatta äidit pitävät 90 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä.

Uudistuksen myötä ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahapäiviä olisi yhteensä 360 eli yli 13 kuukautta. Äitiys- ja isyysrahat jäisivät historiaan. Niiden sijaan kumpikin vanhempi saisi 160 vanhempainrahapäivän kiintiön, eli noin kuusi ja puoli kuukautta vanhempainvapaata. Kiintiöstä 0–63 päivää eli enintään 10,5 viikkoa olisi mahdollista luovuttaa esimerkiksi toiselle vanhemmalle.

Lisäksi raskaana oleva vanhempi saisi 40 päivää eli 6,5 viikkoa raskausrahaa loppuraskauden turvaamiseksi

Termit tutuksi

Vanhempainpäiväraha = raskausraha, erityisraskausraha tai vanhempainraha.

Raskausraha, erityisraskausraha ja vanhempainraha ovat eri etuuksia mutta kaikki vanhempainpäivärahoja.

Kela maksaa vanhempainpäivärahat. Vanhempainvapaista sovitaan työnantajan kanssa.

Raskaana olevilla vanhemmilla, joiden työ vaarantaa vanhemman tai sikiön terveyden, olisi oikeus erityisraskausrahaan heti raskauden toteamisesta alkaen. Erityisraskausrahaa maksetaan, kunnes raskausrahan maksu alkaa.

Infografiikka aukeaa klikkaamalla uuteen välilehteen, jossa sitä voi suurentaa.

Infografiikka. Esimerkki: Vanhempainvapaat pitenevät. Ennen uudistusta vanhempainpäivärahapäiviä on yhteensä enintään 317 arkipäivää eli yli 11 kuukautta. Uudistuksen jälkeen vanhempainpäivärahapäiviä olisi yhteensä 360 arkipäivää eli yli 13 kuukautta. Vanhempainvapaat voi pitää esimerkiksi kuvaajien mukaisesti.

Kenelle omia vanhempainrahapäiviä voi luovuttaa?

Omasta vanhempainrahakiintiöstään voisi luovuttaa tietyn määrän vanhempainrahapäiviä lapsen toiselle vanhemmalle, omalle puolisolle, lapsen toisen vanhemman puolisolle tai lapsen huoltajalle, joka ei ole hänen vanhempansa.

Puolisolla tarkoitetaan tässä yhteydessä avio- tai avopuolisoa tai rekisteröityä puolisoa, joka ei ole lapsen vanhempi.

Kaikkia vanhempainrahapäiviä ei tarvitse luovuttaa samalle henkilölle.

Milloin vanhempainvapaat voi pitää?

Vanhemmat voisivat itse päättää vanhempainvapaiden ajoittamisesta nykyistä joustavammin ja pitää vanhempainvapaita osissa nykyistä pidemmällä aikavälillä.

Ennen perhevapaauudistusta äitiysvapaalle voi jäädä 30−50 arkipäivää eli noin 5−8 viikkoa ennen lapsen laskettua aikaa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa valintansa mukaan 1–18 arkipäivää enintään neljässä jaksossa sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää enintään kahdessa jaksossa sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on loppunut. Vanhempainvapaata voi pitää toinen tai kumpikin vanhempi, ja kumpikin vanhempi voi jakaa vanhempainvapaansa enintään kahteen jaksoon. Jos isä käyttää kaikki 54 isyysrahapäiväänsä, lapsi on noin 11 kuukauden ikäinen, kun vanhempainvapaa päättyy.

Perhevapaauudistuksen jälkeen raskaana oleva voisi jäädä työstään pois nykyistä myöhemmin. Raskausvapaan voisi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa.

Vapaan voisi pitää esimerkiksi useissa lyhyemmissä jaksoissa, ja vanhemmat voisivat vuorotella lapsen hoidossa.

Vanhemmat voisivat pitää vanhempainvapaat haluaminaan jaksoina ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Vapaan voisi pitää esimerkiksi useissa lyhyemmissä jaksoissa, ja vanhemmat voisivat vuorotella lapsen hoidossa. Työsuhteessa olevilla olisi oikeus pitää vanhempainvapaata 1–4 vähintään 12 arkipäivän jaksossa lasta kohden – useammista tai lyhyemmistä jaksoista tulisi neuvotella erikseen työnantajan kanssa.

Kotihoidontukea voisi halutessaan saada vanhempainrahajaksojen välissä lapsen täytettyä puoli vuotta. Kotihoidontukea voisi saada vain yli kuukauden mittaisille jaksoille.

Lisäksi huomioitaisiin tilanteet, joissa kahden vuoden sisään perheeseen syntyy useampia lapsia. Tällöin työsuhteessa olevat olisivat oikeutettuja yhteensä 1–4 vanhempainvapaajaksoon kalenterivuodessa.

Infografiikka aukeaa klikkaamalla uuteen välilehteen, jossa sitä voi suurentaa.

Infografiikka. Esimerkki: vanhempainvapaat voi ajoittaa joustavasti. Uudistuksen jälkeen vanhempainvapaat voisi pitää esimerkiksi useissa lyhyemmissä jakoissa ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Vanhempainvapaat voi ajoittaa esimerkiksi kuvaajien mukaisesti.

Voivatko vanhemmat saada vanhempainrahaa yhtä aikaa?

Vanhempainrahaa maksetaan pääsääntöisesti kerrallaan vain yhdelle vanhemmalle, joka hoitaa lasta. Vanhemmat voivat kuitenkin yhdessä hoitaa lasta kotona ja saada vanhempainrahaa yhtä aikaa tietyn ajan.

Ennen perhevapaauudistusta isä voi hoitaa lasta kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1–18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Uudistuksen jälkeen vanhemmat voisivat hoitaa lasta yhtä aikaa kotona vanhempainrahan tai raskausrahan ja vanhempainrahan turvin niin ikään 1–18 arkipäivää.

Jos lapsen vanhemmat eivät ole avio- tai avoliitossa keskenään ja vanhempi on luovuttanut vanhempainrahapäiviään puolisolleen, vanhempainrahaa voi saada perheen tilanteesta riippuen samalta ajalta kolme tai neljä henkilöä. Yhdelle henkilölle voidaan maksaa vanhempainrahaa enintään 18 arkipäivän ajalta yhtä aikaa toisen lasta hoitavan henkilön kanssa.

Kuten tälläkin hetkellä, monikkojen vanhemmat voisivat saada vanhempainrahaa yhtäaikaisesti pidempään kuin yhtä lasta hoitavat vanhemmat.

Kaksosten vanhemmat voisivat siis hoitaa lapsia yhdessä kotona enintään 108 arkipäivää (18 + 90 pv) ja kolmosten vanhemmat 198 arkipäivää (18 + 90 + 90 pv).

Kuten tälläkin hetkellä, monikkoperheissä vanhemmat voisivat saada vanhempainrahaa yhtäaikaisesti pidempään kuin yhtä lasta hoitavat vanhemmat. Ennen perhevapaauudistusta monikkolasten vanhemmat saavat jaettavia vanhempainrahapäiviä 60 arkipäivää enemmän (158 + 60 pv) toista ja sitä useampaa lasta kohden. Lisäksi monikoiden isä saa toisesta ja jokaisesta useammasta lapsesta 18 isyysrahapäivää normaalin 54 isyysrahapäivän lisäksi. Isyys- ja vanhempainrahan lisäpäivät voi halutessaan käyttää siten, että molemmat vanhemmat ovat yhtä aikaa kotona hoitamassa lapsia. Kaksosten vanhemmat voivat siis hoitaa lapsia yhtä aikaa 96 arkipäivää (18 + 18 + 60 pv) ja kolmosten vanhemmat 174 arkipäivää (18 + 18 + 18 + 60 + 60 pv).

Perhevapaauudistuksen jälkeen monikkovanhemmat voisivat saada vanhempainrahaa tai raskaus- ja vanhempainrahaa samalta ajalta normaalin 18 arkipäivän lisäksi enintään 90 arkipäivältä toista ja sitä useampaa lasta kohti. Kaksosten vanhemmat voisivat siis hoitaa lapsia yhdessä kotona enintään 108 arkipäivää (18 + 90 pv) ja kolmosten vanhemmat 198 arkipäivää (18 + 90 + 90 pv).

Milloin perhevapaauudistus tulee voimaan, ja milloin syntyviä lapsia se koskee?

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan maanantaina 1.8.2022, ja se koskisi perheitä, joiden ensimmäinen raskausrahapäivä tulisi myönnettäväksi aikaisintaan kyseisenä päivänä. Tämä tarkoittaa, että lapsen laskettu syntymäaika olisi 4.9.2022 tai myöhemmin.

Jos lapsi kuitenkin syntyisi etuajassa ennen uudistuksen voimaantuloa, hänen kohdallaan sovellettaisiin vanhaa perhevapaajärjestelmää lasketusta syntymäajasta huolimatta. Viikonloppuna 30.–31.7.2022 syntyvien lasten osalta oikeus raskauspäivärahaan alkaisi vasta maanantaina 1.8.2022, joten heidän vanhempansa saisivat perhevapaata uuden perhevapaajärjestelmän mukaisesti.

Adoptiolasten kohdalla vanhempainvapaat määräytyisivät uuden järjestelmän mukaisesti, jos lapsen hoitoonottopäivä olisi sunnuntai 31.7.2022 tai myöhemmin, sillä tällöin vanhempainrahaa maksettaisiin aikaisintaan maanantaista 1.8.2022 alkaen.

Miten vanhempainvapaat määräytyvät, jos perheessä on kaksi lasta, joista vain toinen on syntynyt uudistuksen jälkeen?

Vanhempainrahapäivät ovat aina lapsikohtaisia. Uudistusta ennen syntyneen lapsen kohdalla vanhempainvapaat määräytyvät siis vanhan järjestelmän mukaisesti ja uudistuksen jälkeen syntyneen lapsen kohdalla uuden järjestelmän mukaisesti.

Artikkelin tiedot perustuvat hallituksen esitykseen, joka on annettu eduskunnalle käsiteltäväksi 16.9.2021. Jos esitys hyväksytään, perhevapaauudistus tulee voimaan artikkelin mukaisesti.

Artikkelia varten on haastateltu perhe-etuuksien etuuspäällikkö Johanna Aholaista Kelasta.

Tiesitkö? Voi olla taloudellisesti kannattavampaa, että enemmän tienaava jää vanhempainvapaalle

Taloudellisessa mielessä lapsen hoitoa ei aina kannata jakaa siten, että vähemmän tienaava hoitaa lasta kotona ja enemmän tienaava käy töissä. Koska vanhempainraha on ansiosidonnainen ja kotihoidontuki ei, perheelle voikin olla taloudellisesti kannattavampaa, että pienipalkkaisempi vanhempi on töissä ja suuripalkkaisempi hoitaa lasta vanhempainvapaalla.

Oman vanhempainrahan määrän voi arvioida laskurilla.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.