Kela-yhteistyötä sairaalan kanssa – Sosiaali­työn­tekijät ja Kelan asian­tuntija työskentelevät asiakkaan tiiminä  

Miten teette Kelan kanssa yhteis­työtä?

Päivi Rasinmäki: ”Käytän säännöllisesti Kelan Viranomaislinjaa ja yleisissä asioissa chat-palvelua, josta saa nopeasti vastauksen erilaisiin kysymyksiin. Kela sairaalassa -projektin työntekijän kanssa yhteistyö on ollut aktiivista. Projektin työntekijä on osallistunut potilaspalavereihin etäyhteydellä tai puhelimitse ja myös esitellyt työryhmille projektia ja Kelan palveluita.”

Jenni Hiltunen: ”Enimmäkseen olen yhteydessä Kelaan viranomaislinjan kautta kirjallisen valtakirjan turvin. Joskus myös soitamme potilaan kanssa yhdessä vastaanoton aikana, sillä se on nopein keino. Pyrin myös ohjaamaan potilasta itsenäiseen OmaKelan ja muiden sähköisten kanavien käyttämiseen. Käytän jonkin verran myös yhteistyökumppaneiden chattia nimettömiin kysymyksiin, tätä reittiä yleisen tason tietoa saa nopeasti. Iso osa yhteydenpidostani Kela sairaalassa -hankkeen aikana on tapahtunut tämän yhteyshenkilön kautta. Viranomaislinjaan on siten tarvinnut soittaa vähemmän.”

Oletko osallistunut Kuntoutuksen verkkokoulutuksiin?

Rasinmäki: ”Olen saanut tiedon koulutuksista, mutta en ole vielä ehtinyt perehtyä niihin. Ne kuulostavat tervetulleelta lisältä.”

Hiltunen: ”Olen osallistunut Kelan kuntoutuspalveluihin liittyvään verkkokoulutukseen. Se voi toimia lääkäreiden perehdytyksen apuvälineenä, mutta ei oikein vastaa minun tarpeisiini. Sosiaalityöntekijöiltä vaaditaan monin osin syvempää ja sovellettua osaamista kuntoutuspalveluista.”

Miten Kelan palvelut näkyvät työssäsi potilaiden kanssa?

Rasinmäki: ”Työssäni arvioin potilaana olevan nuoren Kela-palveluiden tarvetta ja mahdollisuutta Kelan myöntämiin etuuksiin. Osa asiakkaina olevista nuorista tai heidän huoltajistaan tarvitsee ohjausta ja neuvontaa Kelan kanssa asioinnissa: esimerkiksi hakemuslomakkeiden täyttämisessä, päätösten tulkinnassa, oikaisuvaatimusten laadinnassa. Työssäni pyrin auttamaan asiakasta tai hänen omaistaan niin, että asiointi Kelan kanssa onnistuisi jatkossa entistäkin omatoimisemmin. Työhöni kuuluu myös yhteistyötä Kelan palveluntuottajien kanssa.”

Hiltunen: ”Kela on läsnä jokaisessa työpäivässä, sillä lähes jokaisella potilaalla on yksi tai useita Kela-etuuksia ja -palveluja. Siten Kela-asioiden hoitamiseen ja selvittämiseen kuluu merkittävä osa työajasta. Jotkut potilaat jättävät heille kuuluvia etuuksia hakematta, koska kokevat asioinnin liian vaikeana tai henkisesti raskaana. Neuvon heitä hakuprosessissa.”

Mikä Kelan ja Kysin yhteis­työssä on hyvää?

Rasinmäki: ”Asiakkaat mieltävät Kelan etäiseksi ja palvelut sekä etuudet hakemisineen vaikeaselkoisiksi. Kela sairaalassa -projekti on tuonut Kelan lähemmäksi asiakasta, ja se on saanut hyvää palautetta asiakkailta. Projekti on ollut suureksi avuksi asiakasnuorten kuntoutuksen suunnittelussa ja asioinnin sujuvoittamisessa. Yhteistyö Kelan kanssa palvelujen suunnittelussa ja niiden oikea-aikaisessa kohdentamisessa on mielestäni tärkeää, ja sitä on hyvä sujuvoittaa jatkossa.”

Hiltunen: ”Kela sairaalassa -hankkeen yhteistyö on ikään kuin antanut Kelalle kasvot – potilaat kokevat tulleensa nähdyiksi. Hanke on ammentanut meille sairaalan ammattilaisillekin enemmän ymmärrystä, kun on ollut helppo kysyä neuvoa Kelan hanketyöntekijältä. Kaiken kaikkiaan Kela-asioiden hoito on helpottunut ja nopeutunut hankkeen aikana.”

”Kela sairaalassa -hankkeen yhteistyö on ikään kuin antanut Kelalle kasvot – potilaat kokevat tulleensa nähdyiksi.”

Mikä toivoisit tulevaisuudessa?

Rasinmäki: ”Viranomaisnumeron käytössä on hankalaa se, että asiakaspalvelussa on usein ruuhkaa. Vastaamisen odottaminen yhdessä asiakkaan kanssa vie ison osan asiakkaan vastaanottoajasta. Toivoisin, että puhelinajan voisi varata etukäteen.”

Hiltunen: ”Kelan etuudet ovat valtavan iso osa potilaiden elämää. Mikäli etuudet eivät juokse odotetusti, vaikuttaa se aivan keskeisesti myös potilaan jaksamiseen ja selviytymiseen arjessa.

Toivoisin jonkinlaista, entistä suorempaa linjaa, että tiedonvälitys Kelasta ja Kelaan helpottuisi. Viranomaislinjaan soittaminen vaatii runsaasti aikaa. Kirjallisen valtakirjan hankkiminen ja toimittaminen on sekin hidasta – se vie noin viikon.

Tiedon saaminen Kelasta meille päin tuottaa usein harmaita hiuksia ja potilaalle vaikeuksia. Toivoisimme esimerkiksi saavamme Kelasta suoraan tiedon siitä, jos potilaan hakemuksessa tai lääkärinlausunnossa on puutteita tai muita ongelmia.

Toivoisin myös, että sekä me sosiaalityöntekijät että asiakkaat saisimme jonkinlaisia ”oma-virkailijoita”, nimettyjä henkilöitä, joihin voisi turvautua tarvittaessa. Tällainen palvelu saisi kehittyä edelleen.”