Vuodenvaihde 2023 tuo Kelan toimintaan monta muutosta yhtä aikaa. Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen vaikuttaa Kelan ja sote-palveluiden väliseen yhteistyöhön. Samaan aikaan lakimuutokset vaikuttavat useisiin Kelan etuuksiin.
Mitä tämä tarkoittaa Kelan asiakkaiden arjessa? Kysymyksiin vastaa Kelan lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen.
Mikä käytännössä muuttuu, kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy?
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Heti alkuvuodesta tämä ei välttämättä aiheuta suuria mullistuksia asiakkaan arkeen. Jos omalla alueella on jo ennenkin toimittu sote-kuntayhtymässä, voivat henkilöstö, vastaanotot ja puhelinnumerot pysyä samoina kuin ennenkin. Myöhemmin sote-palveluita on tavoitteena yhdistää samoihin tiloihin, mikä parantaa niiden saavutettavuutta. Tästä hyvinvointialueet viestivät omilla nettisivuillaan.
Kelaa muutos koskettaa siinä mielessä, että Kela tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. On tärkeää, että ammattilaiset Kelassa ja hyvinvointialueilla tietävät, kuka mitäkin asioita hoitaa ja millaista palvelua asiakkaat eri tilanteissa tarvitsevat.
Asiakkaan suuntaan Kela-asiointi ei muutu. Kelan asiakaspalvelukanavat pysyvät samoina.
Miten hyvinvointialueiden käynnistyminen vaikuttaa asiakkaiden saamiin etuuksiin?
Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille ei sinänsä tuo muutoksia etuuksiin, mutta se voi vaikuttaa niiden käsittelyyn ja maksamiseen. Muutos voi vaikuttaa esimerkiksi kolmella tapaa.
Yksi riski on, että sote-palvelut ruuhkautuvat alueellisesti hyvinvointialueiden käynnistyessä. Tällöin Kelan etuuskäsittelyyn tarvittavien lääkärinlausuntojen saaminen voi viivästyä. Uudet hakemukset pyritään käsittelemään Kelassa mahdollisimman sujuvasti. Jos lääkärinlausuntojen saaminen vaikeutuu, voidaan esimerkiksi harkita etuuksien myöntämistä aikaisempien lausuntojen pohjalta.
Toiseksi etuuksiin voi vaikuttaa se, että hyvinvointialueet saavat määrittää sote-palveluiden asiakasmaksuista ja näistä mahdollisesti myönnettävistä alennuksista itsenäisesti. Jos maksut nousevat, voi perustoimeentulotukihakemuksien määrä kasvaa. Jos toisaalta maksuista myönnetään alennuksia, eivät asiakkaat välttämättä samoissa määrin tarvitse perustoimeentulotukea. Näin asiakasmaksut voivat vaikuttaa hakemusten määrään ja tätä myötä niiden käsittelyaikoihin.
Sote-uudistus vaikuttaa myös esimerkiksi yleisen tai eläkkeensaajan asumistuen maksatukseen tilanteissa, joissa henkilö asuu sosiaalihuollon palveluasunnossa ja etuus maksetaan vuokranantajalle. Vuodenvaihteessa vuokranantajaksi tulee kunnan sijaan hyvinvointialue. Tämä ei edellytä asiakkailta toimenpiteitä, vaan hyvinvointialueella on vastuu ilmoittaa Kelaan päivitetyt tiedot etuuden maksamiseksi. Kun tiedot on ilmoitettu ajoissa, Kela ohjaa maksun hyvinvointialueelle. Käytännössä tammikuun ensimmäiset maksut voivat vielä ohjautua kunnille, ja niiden saamisessa voi olla viivettä.
Miten asiakkaan tiedot liikkuvat hyvinvointialueiden ja Kelan välillä? Miten tietosuoja varmistetaan?
Asiakkaan tietoja välitetään jatkossakin tietoturvallisesti terveydenhuollon Kanta-palvelussa ja Kelan etuustietopalvelu Kelmussa. Hyvinvointialueiden ammattihenkilöt eivät jatkossakaan pääse henkilöasiakkaille tarkoitettuun OmaKelaan, vaan näkevät asiakkaan etuustietoja heille määriteltyjen valtuuksien rajoissa Kelmun kautta.
Oikeus saada Kelasta asiakkaan etuustietoja riippuu ammattilaisen tehtävästä ja asemasta. Joissain tilanteissa tarvitaan asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen viranomaiselta toiselle. Kela on kehittänyt toimintaa yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa, jotta yhteisen asiakkaan asiat tulisivat hoidetuksi mahdollisimman sujuvasti.
Asiakkaan asiointi Omakannassa tai Omakelassa ei muutu mitenkään.
Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Miten tämä vaikuttaa toimeentulotukeen?
Perustoimeentulotukea haetaan jatkossakin Kelasta ja sen määrä pysyy ennallaan – joskin alle 18-vuotiaan perustoimeentulotuen perusosaa korotetaan vuoden 2023 ajaksi kymmenellä prosentilla.
Kelassa on varauduttu etuuskäsittelyn ruuhkautumiseen ja siksi perustoimeentulotukihakemuksiin tehdään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia pidempiä, esimerkiksi puolen vuoden pituisia päätöksiä.
Jatkossa täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta vastaa hyvinvointialue. Ainakin alkuvaiheessa asiakkaiden asiointi sosiaalitoimessa pysyy monin paikoin ennallaan – osoitteet, puhelinnumerot ja monin paikoin sosiaalitoimen työntekijätkin pysyvät samoina. Silti Kela ja hyvinvointialueiden valmistelijat ovat käyneet läpi toimeentulotuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyviä käytäntöjä, jotta näiden käsittely olisi jatkossakin sujuvaa.
Vuodenvaihteessa osa Kela-korvauksista on poistumassa. Miten tämä vaikuttaa asiakkaisiin?
Sairaanhoidon Kela-korvauksia saa tammikuusta 2023 lähtien vain lääkärinpalkkioista ja toimenpiteistä, jotka on määrännyt psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Lisäksi psykologin tutkimuksen korvataan jatkossakin. Muilta osin yksityisen terveydenhuollon tutkimuksen ja hoidon korvaukset poistuvat.
Tämä vaikuttaa myös Kelan myöntämiin matkakorvauksiin. Jatkossa matkakorvausta saa vain niistä käynneistä, jotka ovat Kela-korvattavia. Maksusitoumukseen ja palveluseteliin perustuvat matkat yksityiseen terveydenhuoltoon korvataan jatkossakin, samoin kuin matkat julkiseen terveydenhuoltoon.
Lisäksi 1.1.2023 alkaen palveluseteliin perustuvat matkat voidaan korvata siihen hoitopaikkaan, josta asiakas hoidon saa.
Mitkä muut Kelan etuudet muuttuvat vuodenvaihteessa?
Tammikuulle 2023 kohdistuu useampia etuusmuutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat:
55 vuotta täyttäneiden muutosturva
Tammikuussa 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille tulee uusi muutosturva, johon kuuluu irtisanotuille työntekijöille tarkoitettu muutosturvaraha, vapaaehtoinen muutosturvakoulutus ja tavallista pidempi työllistymisvapaa.
Opintotuen tulorajaan korotus
Opintotuen tulorajaa korotetaan 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta. Opiskelija, joka saa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, voi vuonna 2023 saada opintotuen lisäksi bruttotuloja 18 720 euroa.
Osasairauspäivärahan muutos
Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksiä muutetaan. Kokoaikatyön määrittelyä muutetaan niin, että säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Lisäksi osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennetään 150 arkipäivään.
Väliaikainen sähkötuki
Alkuvuodesta 2023 maksetaan väliaikaista sähkötukea niille pienituloisille, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää verotukseen suunniteltua sähkövähennystä. Sähkötukea voi saada sähkön kulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin, jotka syntyvät 1.1.–30.4.2023. Sähkötuessa on 400 euron kuukausiomavastuu.
Verotuksessa myönnettävä sähkövähennys on kuitenkin ensisijainen tukimuoto nousseisiin sähköenergiakustannuksiin. Molempia tukimuotoja ei voi saada. Sähkölaskut kannattaa säästää sähkövähennyksen hakemista varten. Myös Kelaan tarvitaan sähkölasku sähkötukihakemuksen liitteeksi.
Indeksikorotus
Tammikuun alusta Kelan etuuksiin tulee 4,2 prosentin indeksikorotus. Tämä ei koske niin kutsuttua lääkekattoa eli lääkekustannusten vuosiomavastuuta – se pysyy ennallaan, mikä on asiakkaalle positiivinen asia. Indeksikorotus ei myöskään koske yleistä tai eläkkeensaajien asumistukea, joissa on jo korotettu lämmitysmenonormeja energiakriisin vuoksi.
Muuttuvatko Kelan palvelut tai asiointi Kelassa?
Eivät muutu. Asiointikanavat pysyvät samoina kuin ennenkin.
Asiantuntijana lainsäädäntöjohtaja Marjukka Turunen, Kela
Teksti Anne Ventelä
Kuva Kela
