Jari, 56, on ollut selkäleikkauksessa, eivätkä rakennustyöt enää onnistu. Selkä reistailee edelleen, ja takana on myös pitkittynyt työkyvyttömyysjakso sekä tuore avioero. Jari on yrittänyt hakea eri tahoilta erilaisia etuuksia ja kuntoutusta. Hän ei jaksa muistaa, mitä kaikkea hän on hakenut ja missä vaiheessa prosessit ovat.
Jari on kuvitteellinen esimerkki mutta yhdistelmä monesta oikeasta erikoissairaanhoidon potilaasta. Kelan kuntoutuksen valtakunnallisessa Kela sairaalassa -projektissa etsitään uusia konkreettisia tapoja auttaa Jarin kaltaisia potilaita, jotka tarvitsevat tukea kuntoutusasioidensa järjestämiseen.
”Poliklinikalle tulevalla asiakkaalla ei ole aina esimerkiksi tarvittavia asiakirjoja ja dokumentteja. Hänen fyysinen ja psyykkinen toimintakykynsä on saattanut laskea, eikä hänellä ole voimia hoitaa asioitaan”, kertoo kuntoutussuunnittelija Elina Alm projektiin osallistuvalta Tyksin kuntoutustutkimuspoliklinikalta.
Kela sairaalassa -projektin projektityöntekijä Jaana Häyrinen Kelasta lisää, että tukien ja etuuksien hakeminen ei ole aina kovinkaan helppoa.
”Kelan prosessit ovat joskus varsin jäykkiä, ja jos esimerkiksi jotain lisäselvitystä ei toimiteta ajoissa, koko etuuden haku viivästyy. Toisinaan kynnyskysymykseksi voi muodostua jo sekin, että asiakas tuntee, että hän ei pärjää älylaitteiden kanssa”, Häyrinen miettii.
Muun muassa tällaisissa tilanteissa asiakkaalle voidaan ehdottaa tapaamista Häyrisen kanssa.
Kelan projektityöntekijä tarjoaa henkilökohtaista tukea kuntoutujalle
Tyksissä kuntoutusohjaajat, sosiaalityöntekijät ja kuntoutussuunnittelija ohjaavat Kela sairaalassa -projektiin henkilöitä, joiden he arvioivat tarvitsevan kuntoutusasioissaan tukea. Aloite voi tulla myös Kelasta, jos erityispalveluissa huomataan, että kuntoutusta tarvitsevalla asiakkaalla on hoitosuhde erikoissairaanhoidossa.
Työskentelymallissa Kelan projektityöntekijä ja asiakkaan hoitoon osallistuva henkilökunta kartoittavat yhdessä asiakkaan kanssa tämän tilannetta ja mahdollisuuksia kuntoutukseen.
”Kaikki lähtee tietenkin liikkeelle asiakkaan omasta suostumuksesta. Selvitämme, sopiiko hänelle, että otan hänen asioistaan ’kopin’. Jos tämä on ok, käymme yhdessä läpi hänen kokonaistilannettaan sekä etuuksien ja palveluiden tarvettaan”, Kelan projektityöntekijä Jaana Häyrinen kuvailee.
”Kartoitan kuntoutusvaihtoja ja ohjaan asiakasta eteenpäin. Voin myös esimerkiksi ottaa puhelimitse vastaan asiakkaan suullisen kuntoutushakemuksen. Tarvittaessa voin ottaa vastaan myös muita etuushakemuksia, jos esimerkiksi toimeentuloa turvaavat etuudet ovat hakematta”, Häyrinen jatkaa.
Selvittelytapaamiset ovat yleensä kertaluonteisia.
”Osa tapauksista on kuitenkin sellaisia, että seuraan, että asiakkaan toimeentulo ja kuntoutustoimet jatkuvat saumattomasti.”
Hyviä kokemuksia – asiakkaat pääsevät kuntoutukseen aiempaa nopeammin
Elina Alm kertoo, että Tyksin kokemukset Kela sairaalassa -projektista ovat olleet erittäin positiivisia. Projektiin osallistuvat Tyksistä kuntoutustutkimuspoliklinikan lisäksi myös aivovammapoliklinikka, kuntoutusosasto, moniammatillinen kuntoutuspoliklinikka sekä selkäydinvammapoliklinikka. Kaikki yksiköt kuuluvat sairaalan Neurokeskukseen.
”Kuntoutujien asiat on saatu selvitettyä nopeammin kuin aikaisemmin. Kun kuntoutus päästään aloittamaan oikea-aikaisesti, ilman turhia viiveitä, lopputuloskin on yleensä parempi. Myös asiakkaat itse vaikuttavat olevan kokeiluun hyvin tyytyväisiä”, Alm kertoo.
”Jos minä tulisin nyt meille asiakkaana Neurokeskukseen, haluaisin ilman muuta mukaan hankkeeseen. Tietäisin, että asiani hoituvat.”
”Minusta työ tarjoaa hienon mahdollisuuden kehittää uudenlaista ihmisläheistä Kela-toimintaa ja matalan kynnyksen konsultointia.”
Kelan Häyrinen on samoilla linjoilla.
”Asiat pyritään saamaan kerralla kuntoon. Se on tietenkin hyvä asia kuntoutujalle itselleen, mutta myös Kelalle ja ylipäätään kaikille kuntoutukseen osallistuville tahoille.”
Alm miettii, että toiminnalle on ollut yhteinen tilaus.
”Yhteistyö Jaanan kanssa on ollut hyvin luontevaa. Hän tuntuu melkein kuin talon omalta työntekijältä.”
Häyrinen kertoo hakeneensa projektiin työntekijäksi heti, kun siitä kuuli. Hän toimi aikaisemmin Kelan kuntoutusetuuksien ratkaisutyössä ratkaisuasiantuntijana ja tätä ennen terveydenhuollossa.
”Minusta työ tarjoaa hienon mahdollisuuden kehittää uudenlaista ihmisläheistä Kela-toimintaa ja matalan kynnyksen konsultointia.”
Häyrisen sanoin toimintamallissa Kela saa kasvot. Asiakkaiden on hänen mielestään helpompi hyväksyä myös hylkäyspäätökset, kun toinen ihminen selittää henkilökohtaisesti, mistä ratkaisu johtuu. Myös Häyrisen omaan työhön asiakkaiden tapaaminen on tuonut uudenlaista merkityksellisyyttä ja syvyyttä.
Tavoitteena selkeät toimintamallit kuntoutusyhteistyöhön
Kela Sairaalassa -kehittämishankkeen taustalla vaikuttavat muun muassa sote-uudistus sekä yleinen pyrkimys selkeyttää kuntoutuksen toimintamalleja, kertoo projektipäällikkö Sari Mikkola Kelasta. Myös Marinin hallituksen tavoitteena on ollut lisätä osatyökykyisten työllisyyttä. Kela sairaalassa -projekti on osa Kelan panosta hallituksen Työkykyohjelmaan.
”Projektissa haetaan uudenlaisia toimintamalleja Kelan ja erikoissairaanhoidon väliseen yhteistyöhön. Keskeisenä ideana on, että kuntoutus päästäisiin aloittamaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.”
”Projektin päätyttyä mietitään, mikä oli työskentelyn paras anti, mitä jatketaan ja mitä kehitetään eteenpäin.”
Valtakunnalliseen hankkeeseen osallistuu yksiköitä jokaiselta yliopistosairaaloiden erityisvastuualueelta ja useista yliopistosairaaloiden alueilla toimivista sairaanhoitopiireistä.
”Olemme pyrkineet löytämään hankkeeseen kumppaneita, joiden asiakaskunnassa on erityisiä haasteita: kuntoutusmäärät ovat esimerkiksi suuria, asiakkaiden ongelmat ovat monitahoisia tai kuntoutusajat ovat pitkiä. Pääpainomme on psykiatrian yksiköissä, senkin takia, että mielenterveysongelmista kärsivät ovat voimakkaasti kasvava asiakasryhmä.”
Projektissa myös kehitetään terveydenhuollon käyttöön verkkokoulutus, joka perehdyttää Kelan kuntoutuspalveluihin.
”Erikoissairaanhoidon kumppanimme ovat kaivanneet sähköistä työvälinettä, josta löytyvät nopeasti nimenomaan kuntoutuksen potilaille soveltuvat Kelan etuudet. Samat tiedot löytyvät toki Kelan nettisivuilta, mutta eivät ehkä kovin helposti”, Mikkola kertoo.
Kela sairaalassa -projekti jatkuu vuoden 2022 loppuun. Projektin päätteeksi tehdään arviointitutkimus, josta saatua tietoa Kela hyödyntää erikoissairaanhoidon kanssa tehtävän kuntoutusyhteistyön kehittämisessä.
”Projektin päätyttyä mietitään, mikä oli työskentelyn paras anti, mitä jatketaan ja mitä kehitetään eteenpäin”, Häyrinen summaa.
Kela sairaalassa -projekti
- Kela sairaalassa -projektissa (2020–2022) kehitetään Kelan ja erikoissairaanhoidon välistä kuntoutusyhteistyötä.
- Jokaisessa Kelan vakuutuspiirissä hanketta vie eteenpäin yksi Kelan projektityöntekijä. Hän osallistuu muun muassa potilasta koskeviin palavereihin ja terveydenhuollon yhteistyöryhmiin. Projektityöntekijät toimivat myös yhteyshenkilöinä erikoissairaanhoidon suuntaan ja kouluttavat terveydenhuollon toimijoita Kelan etuuksista ja palveluista.
- Projektissa kehitetään terveydenhuollon käyttöön verkkokoulutus Kelan kuntoutuspalveluista. Tavoitteena on, että koulutus valmistuu viimeistään vuoden 2023 alussa. Uusi työkalu palvelee kaikkia terveydenhuollon toimijoita ja myös alan opiskelijoita.
- Hankkeen raportit ja julkaisut valmistuvat maaliskuussa 2023.
- Hankkeeseen liittyy myös tutkimus, jonka avulla tuotetaan tietoa Kelan ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämisen ja uusien toimintamallien luomisen tueksi.
