Yleinen 3 min

8 myyttiä Kelan toiminnasta – onko sinullakin väärä käsitys?

Sosiaaliturvalainsäädäntö on monimutkaista ja aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä Kelan toiminnasta. Oikaisimme kahdeksan sitkeässä elävää harhaluuloa.

Kuuntele artikkeli
teksti Kela ja Jenni Juntunen kuvitus Essi Kuula 7.8.2018

Mursimme kahdeksan Kelaan liittyvää myyttiä.

1. TARUA: Kela antaa ihmisille pihiyttään mahdollisimman pienet päivärahat ja muut etuudet.

TOTTA: Eduskunta päättää Kelan maksamien vanhempain-, sairaus-, kuntoutus- ja työttömyyspäivärahojen sekä eläkkeiden suuruuden.

2. TARUA: Kela naittaa samassa asunnossa asuvat kämppikset, jotta ei joutuisi maksamaan yleistä asumistukea toiselle asukkaalle.

TOTTA: Lain mukaan avopuolison tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään. Tasa-arvoisen avioliittolain myötä myös samaa sukupuolta olevat voivat olla virallisesti avoliitossa.

Jos erillisillä vuokrasopimuksilla asunnon vuokranneet kämppikset selvittävät luotettavasti, ettei kyse ole avoliitosta vaan kimppakämpästä tai alivuokrasuhteesta, Kela katsoo, etteivät he ole puolisoita. Kela arvioi asiaa kiinnittämällä huomiota yhteen muuton syihin, asukkaiden ikään, asunnon kokoon, asumisen kestoon ja siihen, ovatko asukkaat asuneet aiemmin yhdessä.

Yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet kämppikset kuuluvat samaan ruokakuntaan. Kela ei katso kämppiksiä puolisoiksi mutta maksaa lain mukaisesti asumistuen yhteisesti koko ruokakunnalle.

3. TARUA: Kela korvaa lääkärilaskuja omin päin keksimiensä, todellisia maksuja paljon pienempien taksojen perusteella.

TOTTA: Kela korvaa osan yksityisen lääkärin tai hammaslääkärin kuluista näille määritellyn korvaustaksan mukaan. Kelan vahvistamien taksojen perusteet ja enimmäismäärät on säädetty valtioneuvoston asetuksessa. Terveydenhuollon palveluntuottaja voi periä potilaalta Kelan taksaa korkeamman maksun.

4. TARUA: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta on Kelan toimielin, joka on haluton käsittelemään valituksia ja hidastelee tahallaan niiden käsittelyssä.

TOTTA: Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta SAMU on lakisääteinen, riippumaton ja itsenäinen muutoksenhakuelin. Se on sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistuimeen rinnastuva elin, joka käsittelee Kelan ja työttömyyskassojen antamista päätöksistä tehdyt valitukset. SAMU toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Se ei siis ole Kelan toimielin.

5. TARUA: Kelan vakuutuslääkärit päättävät sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä piittaamatta lainkaan hoitavien lääkäreiden lausunnoista.

TOTTA: Vakuutuslääkärit eivät hyväksy tai hylkää sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksia. He antavat päätöksen tueksi oman arvionsa hakijoiden työkyvyttömyydestä kaikkien käytössään olevien tietojen perusteella. Vakuutuslääkärin tehtävä on arvioida etuuden myöntämisen laissa säädettyjä lääketieteellisiä edellytyksiä terveydenhuollon toimittamien tietojen pohjalta.

Hoitavien lääkäreiden lausuntojen perusteella vakuutuslääkärit arvioivat, miten sairaudet vaikuttavat hakijoiden työkykyyn ja riittääkö työkyky hakijoiden omaan tai siihen verrattavaan muuhun työhön. Hyvät hoitavien lääkäreiden lausunnot, joissa on myös hoito- ja kuntoutussuunnitelma, auttavat vakuutuslääkäreitä työkyvyn kokonaisarvioinnissa.

6.TARUA: Kela vitkastelee tahallaan etuuksien käsittelyssä.

TOTTA: Kelan hallitus asettaa vuosittain etuuksien käsittelylle tavoiteajat. Etuuksien eripituiset käsittely- ja tavoiteajat johtuvat pääasiassa etuuksien erilaajuisista myöntämisehdoista.

Tavoiteajat ovat keskiarvoja, joten osa hakemuksista käsitellään aina jonkin verran tavoiteaikaa nopeammin, osa hitaammin. Syynä tavoiteajan ylittymiseen on usein olennaisten tietojen puuttuminen hakemuksesta, jolloin Kela joutuu pyytämään niitä hakijalta jälkikäteen. Joinakin vuodenaikoina hakemusten käsittely saattaa ruuhkautua odotettua suuremman hakemusmäärän vuoksi.

7. TARUA: Kelan päätökset eivät pysy salassa, koska Kela lähettelee hakemuksia käsiteltäväksi ympäri Suomea miten sattuu.

TOTTA: Kela toimittaa saamansa hakemukset eteenpäin suojatussa tietoverkossa, jolloin ne voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti missä tahansa päin Suomea. Kotipaikkakunnan Kelaan jätettyä hakemusta ei siis välttämättä käsitellä paikkakunnan palvelupisteessä. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia Kelassa henkilötietoja käsitteleviä riippumatta siitä, missä päin Suomea he toimivat.

8. TARUA: Yhteydenotto Kelan johtajaan nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.

Totta: Yhteydenottoa Kelan johtajaan ei voi käyttää ohituskaistana oman hakemuksen käsittelyssä. Kelan johtajilla ei ole pääsyä samoihin tietojärjestelmiin, joita palveluneuvojat tai etuuskäsittelijät käyttävät. Kiireellisessä tilanteessa kannattaa ottaa yhteys Kelan asiakaspalveluun tai asiasta riippuen antaa palautetta palautekanavan kautta.

Lue lisää Kelan sivuilta

Lait ja ohjeet