Kela antaa päätökset hakemuksiin käytettävissä olevien tietojen perusteella. Aina välillä hakemuksesta kuitenkin puuttuu jotain, ja jotain isoa tai pientä asiaa täytyy vielä varmistaa asiakkaalta tai yhteistyökumppanilta, kuten TE-palveluilta. Pyydämme lisätiedot ensisijaisesti soittamalla, mutta toisinaan emme yrityksistä huolimatta tavoita asiakasta puhelimitse tai puhelinnumeroa ei ole.
Seuraava yhteydenottokanava on OmaKelan viestipalvelu. Tämä edellyttää, että asiakas on antanut luvan sille, että Kela saa lähettää hänelle viestejä. Jos et ole antanut lupaa, se kannattaa käydä antamassa OmaKelassa. Kaksisuuntainen viestipalvelu on paljon nopeampi ja kätevämpi tapa pyytää lisäselvityksiä kuin kirje. Kirje on se kolmas ja viimeinen vaihtoehto – ja ehdottomasti hitain ja kankein.
Pyydämme lisätiedot ensisijaisesti soittamalla.
Tyypillinen työttömyysturvaan pyydettävä lisätieto liittyy työttömyyskassaan kuulumiseen. Asiakas ilmoittaa hakemuksessaan, ettei hän kuulu mihinkään työttömyyskassaan. Verotustiedoissa kuitenkin näkyy, että hän on maksanut jotain jäsenmaksua. Verottaja ei kuitenkaan ilmoita mihin ammattiliittoon tai työttömyyskassaan asiakas on jäsenmaksujaan maksanut, emmekä Kelassa pysty sitä mistään päättelemään. Silloin joudumme kysymään lisätietoa asiakkaalta, jotta saamme tarkistettua, onko jäsenyys edelleen voimassa ja voisiko asiakkaalla mahdollisesti olla oikeus työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan.
Puhelin tuuttaa toistuvasti varattua tai ääni linjan päässä ilmoittaa, ettei numero olekaan käytössä. Niinpä naputtelen viestin, jossa pyydän asiakasta ilmoittamaan, minkä työttömyyskassan jäsenmaksuja hän on aiemmin maksanut. Näin saan tarkistettua kyseisestä kassasta, onko jäsenyys päättynyt vai vielä voimassa. Annan määräajan, johon mennessä viestiin täytyy vastata.
Asiakas lukee viestin. Kuuluu päivä, sitten viikko. Ei vastausta. Vastaamisen määräpäivä koittaa, ja hakemus on pakko hylätä, koska emme saaneet tietoa siitä minkä kassan jäsen asiakas on ollut. En voi myöntää peruspäivärahaa ”varalta”, koska siitä tulisi liikamaksua, jos myöhemmin selviää, että asiakkaalla on kuin onkin oikeus työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan. Herää kysymys, että miksi viesti jäi vastaamatta. Ehkä unohtui? Tai sitten viestin lukija ei ymmärtänyt, miksi tietoa kysytään tai mitä viestiin pitäisi vastata.
Vastaamisen määräpäivä koittaa, ja hakemus on pakko hylätä, koska emme saaneet puuttuvaa tietoa.
Toinen tyypillinen työttömyysturvaan liittyvä vastaamattomuustilanne voi tulla silloin, kun hakija ilmoittautuu TE-palveluihin työnhakijaksi ja TE-palvelut pyytää häneltä lisäselvityksiä tilanteestaan. Jos pyydetty tutkintotodistus tai työtodistus jää toimittamatta, TE-palvelut ei voi todeta asiakasta työttömäksi, vaan joutuu antamaan esteellisen työvoimapoliittisen lausunnon Kelaan. Kela ei sitten voi muuta kuin hylätä asiakkaan hakemuksen, jos TE-palvelut on katsonut hänet vaikkapa päätoimiseksi opiskelijaksi siitä syystä, että tutkintotodistus on jäänyt toimittamatta. Hylkäykselle ei tässä tilanteessa ole vaihtoehtoja, vaikka Kelassa selvästi näkyisi, että asiakas on jo valmistunut. TE-palvelujen selvityspyyntöön vastaaminen on asiakkaan omalla vastuulla.
Oma neuvoni on se, että aina pitää vastata. Jos et ymmärrä mitä tai miksi kysytään, meiltä voi aina kysyä lisätietoja. Vastaamalla varmistat, että saamme kaiken tarvittavan tiedon ja pystymme antamaan päätöksen. Jos tarvitset vastaamiseen lisäaikaa, pyydä sitä. Älä jätä vastaamatta.
