Koti & Perhe 5 min

Työ Suomessa, perhe Virossa

Tallinnalainen Mati Pärn tuli Suomeen töihin vuonna 2008, kun lama iski Viroon. Kymmenen vuoden aikana kolmen lapsen isä on tottunut suomalaiseen työkulttuuriin niin, ettei usko enää palaavansa Viron työmarkkinoille. Ei, vaikka perhe asuu yhä Tallinnassa.

Kuuntele artikkeli
teksti Tiia Lappalainen kuvat Roope Permanto 21.8.2018

Virolainen Mati Pärn viihtyy Suomessa ja suomalaisessa työkulttuurissa, eikä usko palaavansa enää kotimaansa työmarkkinoille.

Vuosi oli 2008. Lama oli iskenyt Viroon, ja töitä oli huonosti tarjolla. Tallinnassa asuva Mati Pärn päätti koettaa onneaan lahden toisella puolella Suomessa, vaikka se tiesi erossa olemista vaimosta ja lapsista. Perheen vanhin lapsi oli tuolloin 14-vuotias, nuorempi 2-vuotias.

Rakennusmiehelle löytyi töitä Keski-Suomesta jyväskyläläisestä maalausalan yrityksestä.

Nyt Mati on ollut kymmenen vuotta töissä Suomessa ja on valintaansa tyytyväinen.

Kymmenessä vuodessa rappaustyöntekijästä työnjohtajaksi

Mati istuu Helsingin keskustassa kahvilan terassilla, juo lattea ja hymyilee.

”On joskus puhuttu vaimon kanssa, että muuttaisin takaisin Viroon. Mutta vaimo on omatoiminen ja perheen johtaja. On parempi, etten ole koko ajan kotona sotkemassa, vaan hän saa hoitaa asiat omalla tavallaan. Ja viikonloppuisin kun tulen kotiin, olen kuin uusi mies”, Mati naurahtaa pilkettä silmäkulmassa.

Koko kymmenen vuoden ajan, jonka Mati on työskennellyt Suomessa, vaimo on asunut lasten kanssa Tallinnassa.

Koko kymmenen vuoden ajan, jonka Mati on työskennellyt Suomessa, vaimo on asunut lasten kanssa Tallinnassa. Tässä ajassa Mati on myös edennyt Suomessa raksan rappaustyöntekijästä työnjohtajaksi.

Ensin tie vei Jyväskylään kahdeksaksi vuodeksi. Kaksi vuotta sitten Mati vaihtoi työpaikkaa, ja nykyisin hän työskentelee työnjohtajana virolaisessa julkisivuja kunnostavassa rakennusalan yrityksessä, jolla on isoja projekteja Helsingissä: työmaina on muun muassa Helsingin Olympiastadion ja arvorakennuksia Bulevardilla.

Mati työskentelee Helsingissä virolaisen rakennusyrityksen työnjohtajana. Yritys kunnostaa muun muassa Helsingin keskustan arvokiinteistöjen ja Olympiastadionin julkisivuja.

Työpaikan vaihdon myötä kotiin matkustaminen on helpottunut, kun perhe asuu kahden tunnin laivamatkan päässä. Tosin Jyväskylässä työskennellessään Mati teki rapparin töitä, mikä tarkoitti sitä, että talvisin ei hommia juuri tehty.

Silloin pääsi pidemmiksi ajoiksi kotiin.

Viikonloppuisä skypettää ja seilaa Suomenlahtea

Jo alussa oli selvää, että Mati tulee Suomeen yksin ja perhe jää Tallinnaan. Parin vuoden jälkeen Mati kävi vaimonsa kanssa keskustelua siitä, jos perhe muuttaisi Suomeen. Mutta vaimolla oli oma työ ja ystävät Tallinnassa.

On oikeastaan vain yksi asia, joka Matia on mietittänyt Suomessa asumisessa: se, kun ei voi olla arkisin kotona lasten kanssa.

Työpäivien aikana joutuu parhaimmillaan käyttämään neljää eri kieltä: viron ja suomen lisäksi venäjää ja englantia.

”Mutta skypetämme joka päivä. Kun menen töiden jälkeen asunnolleni, käyn läpi sähköposteja ja puhun lasten ja perheen kanssa”, Mati sanoo.

Juuri muuta hän ei arki-iltaisin jaksa tehdä, sillä työpäivät ovat pitkiä ja niiden aikana joutuu parhaimmillaan käyttämään neljää eri kieltä: viron ja suomen lisäksi venäjää ja englantia. Jo pelkästään se väsyttää. Joskus iltaisin Mati käy pyörälenkillä ajelemassa ympäri Helsinkiä.

Suomesta voidaan maksaa lapsilisää ulkomaille

Suomessa vietettyjen vuosien aikana Matille on syntynyt kolmaskin lapsi, joka on nyt kuusivuotias. Vanhemmat lapset ovat 12- ja 24-vuotiaat.

Koska Mati työskentelee Suomessa, hänen Virossa asuva perheensä saa Kelasta lapsilisiä. Tukea maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista Viron ja Suomen lapsilisän erotuksen verran.

Matin perhe ei ole saanut Suomesta muita etuuksia, mutta Suomessa työskentelevän virolaisen on mahdollista saada Kelalta myös muun muassa kotihoidon tukea. Mikäli puoliso synnyttäisi Virossa, Suomessa työskentelevän miehen olisi mahdollista saada myös isyysrahaa.

Viikot Helsingissä, viikonloput Tallinnassa. Matin mukaan järjestely sopii hyvin hänelle ja hänen vaimolleen. Lasten kanssa hän pitää yhteyttä muun muassa Skypellä.

Yleensä ulkomailta Suomeen töihin muuttava voi kuulua maamme sosiaaliturvaan, jos asuminen katsotaan vakinaiseksi tai jos hän työskentelee Suomessa vähintään neljä kuukautta. Lisäksi työaikaan ja palkkaan liittyvien vähimmäisvaatimusten on täytyttävä. Myös keikkatyöläisen on mahdollista saada tukia, jos työaikaa ja palkkaa koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät yhteenlaskettuna.

Matille Suomen sosiaaliturvaan pääsy ei aikoinaan ollut kovin helppoa, vaan vaati paljon papereiden pyörittelyä ja aikaa. Mati muistelee, että tuolloin esimerkiksi lapsilisän saaminen kesti jostain syystä useita kuukausia.

Muuten hommat Suomessa ovat sujuneet hyvin. Mitään huonoja kokemuksia Matilla ei ole.

Nykyisin hän neuvoo ja auttaa Suomen sosiaaliturvaa koskevissa asioissa omia työntekijöitään, erityisesti niitä, jotka eivät puhu suomea.

”Jos töitä riittää, ehkä olen täällä eläkeikään saakka”

Perjantaisin Mati suuntaa takaisin Tallinnaan perheensä luo ja palaa työmaalle Helsinkiin maanantaisin. Viikosta hän viettää siis neljä yötä Helsingissä ja kolme Tallinnassa.

”Minulle ja vaimolleni tämä järjestely sopii hyvin. Olemme onnellisia”, Mati hymyilee.

”Viron työkulttuuri ei sovi enää minulle.”

Suunnitelmissa ei ainakaan tällä haavaa ole paluuta Tallinnaan, sillä Mati on tottunut suomalaiseen työkulttuuriin, ja myös suomalainen yhteiskunta on ottanut virolaisen hyvin vastaan.

”Viron työkulttuuri ei sovi enää minulle. Asiat etenevät Suomessa hitaammin kuin Virossa, jossa halutaan heti jotain valmista. Mutta Suomessa asiat tulevat kuitenkin valmiiksi ajallaan”, Mati sanoo.

”Jos töitä ei enää olisi Suomessa, palaisin takaisin, mutta jos niitä riittää, ehkä olen täällä eläkeikään saakka”, 50 vuoden ikää lähentelevä Mati sanoo.

Milloin ulkomaalainen työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan?

  • Suomeen vakinaisesti muuttavat kuuluvat yleensä muuttohetkestä lähtien Suomen sosiaaliturvaan. Lisäksi työskentelemään tuleva voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka ei tulisi vakinaisesti asumaan Suomeen.
  • Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen edellytyksenä on yleensä vähintään neljän kuukauden työskentely Suomessa. Työajan ja palkan on myös täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset: töitä on tehtävä vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 189 euroa kuukaudessa (vuonna 2018).
  • Myös keikkatyöläinen ja useamman eri työnantajan työllistämä voi kuulua sosiaaliturvaan, mikäli työaikaa ja palkkaa koskevat vaatimukset täyttyvät yhteenlaskettuna.
  • Sosiaaliturvaan voi kuulua myös osittain. Esimerkiksi Suomeen alle neljäksi kuukaudeksi töihin tulevalla on joissakin tilanteissa oikeus julkiseen terveydenhuoltoon, ja EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulevalla voi olla oikeus myös lasten kotihoidon tukeen.
  • Jos neljän kuukauden vähimmäisaika ja työskentelyn vähimmäisedellytykset täyttyvät, oikeus sairausvakuutusetuuksiin sekä lapsilisään ja kotihoidon tukeen syntyvät, vaikka työntekijä asuisi toisessa EU-maassa. Myös EU- ja Eta-maiden ulkopuolella olevilla on tässä tapauksessa oikeus muun muassa sairaus- ja vanhempainetuuksiin.