Mira Lind on 22-vuotias nuori, joka suorittaa työkokeilua ja odottaa tietoa mahdollisesta opiskelupaikasta.
Nämä ovat asioita, joista Mira vielä vuosi sitten tähän aikaan ei osannut haaveilla. Arkea hallitsivat päihteet.
”Kuvittelin, ettei minulla ole enää mitään mahdollisuuksia mihinkään. Ajattelin, että loppuelämäni, kesti se miten pitkään kestikin, tulisi menemään samaa rataa”, Mira kertoo.
Kuitenkin huumeet jäivät taakse, ja Mira sai apua hoitaakseen elämänsä takaisin raiteilleen.
Harmittomasta bilettämisestä koviin aineisiin
Mira kuvaa lapsuuttaan ihan hyväksi. Elämä eteläkarjalaisessa kaupungissa oli tavallista.
Oli harrastuksia, kivaa tekemistä ja kaksoissisko, jonka kanssa Mira vietti aikaansa. Miran vanhemmat olivat eronneet ja perustaneet tahoillaan uudet perheet. Mira asui äitinsä, tämän uuden puolison ja kaksoissiskonsa kanssa.
”Joka viikonloppu mentiin, välillä viikollakin. Siitä tuli iso osa arkea.”
Neljätoistavuotiaana Mira alkoi kavereidensa kanssa juoda alkoholia. Aika pian kuvioihin tuli myös pilven polttelu.
”Joka viikonloppu mentiin, välillä viikollakin. Siitä tuli iso osa arkea, ja rahaakin kului kiitettävästi.”
Peruskoulun jälkeen Mira jatkoi ammattikouluun, mutta motivaatio loppui kesken ennen valmistumista. Opintojensa aikana Mira muutti pääkaupunkiseudulle. 18-vuotiaana hän lopetti koulunsa kesken ja meni töihin myyntitehtäviin.
Työnsä kautta Mira löysi parisuhteen ja kaveriporukan, jossa päihteitä käytettiin paljon. Kun perhe ja vanhat kaverit olivat parinsadan kilometrin päässä, oli tähän helppo lähteä mukaan, Mira sanoo.
”Meno räjähti käsiin. Kumppanini tutustutti minut vahvempiin aineisiin, ja niitä oli aikamoinen lista.”
Mira saattoi kumppaninsa kanssa lähteä suoraan töistä bileisiin, ja seuraavana aamuna bileistä takaisin töihin.
Jälkikäteen ajateltuna Mira näkee, että suhteessa oli henkistä ja toisinaan fyysistäkin väkivaltaa. Kumppaninsa toiveesta Mira ei pitänyt yhteyttä perheeseensä. Huumeita käytettiin kumppanin painostuksesta välillä enemmän kuin Mira olisi halunnut, hän sanoo.
”Yritin jarruttaa, mutta se oli kuin olisi tyhjälle seinälle puhunut. Jossain kohtaa ajattelin, että ihan sama, menköön. Minulta hävisi kiinnostus siihen, mitä teen omalla elämälläni.”
Päihteetön arki tuntui alkuun hankalalta. Apua löytyi vertaistuesta. Kokemusten jakamisesta on ollut Miralle hyötyä.
Seinä tuli vastaan – läheiset auttoivat kuiville
”Auta mut pois täältä.”
Kutakuinkin näin Mira huusi puhelimessa ystävälleen yönä, jona raja tuli vastaan.
Hänen muistikuvansa tuosta ajanjaksosta ovat hataria. Mira oli eronnut kumppanistaan, mutta löytänyt uuden kaveriporukan, jossa huumeidenkäyttö oli jatkunut.
Tuona iltana Mira oli päätynyt tuntemattoman ihmisen kanssa tuntemattomaan hotelliin, ja tilanteesta piti päästä pois.
Mira oli soittanut ystävälleen, joka oli puhelimen välityksellä neuvonut tämän kotiin.
Ystävä oli myös sanonut, että Miran huumeidenkäyttö oli edennyt liian pitkälle. Ehkä olisi aika lyödä jarrua pohjaan.
”Olin jo luovuttanut kaiken suhteen, eikä minulla ollut mitään omaa tahtoa. Kun hän ehdotti tätä, hyväksyin sen.”
Mira antoi ystävälleen äitinsä puhelinnumeron. Tilanne tuli Miran perheelle yllätyksenä.
”Se oli kova pala mutsille ja siskolle. Kun kerroin koko jutun, se kolahti heihin aika lujaa.”
Mira irtisanoutui työstään ja lähti äitinsä luo vieroittumaan. Nyt Mira on ollut kuivilla kahdeksan kuukautta.
Sosiaalisissa tilanteissa toimiminen oli päihdekuntoutujalle vaikeaa
Mitä selvin päin olevat ihmiset tekevät kaiket päivät? Tätä Mira kysyi ystävältään, kun palasi äitinsä luota Helsinkiin.
Ystävä oli jo aikaisemmin lopettanut huumeiden käytön, ja ohjasi Miran Stop Huumeille ry:n päihteettömään olohuoneeseen. Mira tutustui vertaistukiryhmiin ja sai uusia ystäviä. Vanhat piti toipumisen vuoksi jättää taakse.
Omillaan olo vieroittautumisen jälkeen oli vaikeaa, Mira kertoo.
”En ollut parisuhteessa saanut puhua ulkopuolisille ihmisille, vaan ainoastaan niille, joille toinen osapuoli antoi luvan puhua. Itseluottamukseni oli nollissa, olin ihmisraunio.”
Ihmisten ilmoille lähteminen pelotti. Ruokakaupassakin Mira kävi vain öisin, ettei joutuisi kohtaamaan muita.
Samalla myös joutilaat päivät olivat Miralle vaikeita kestää. Siksi hän alkoi melko pian tehdä vapaaehtoistyötä Stop Huumeille ry:ssä.
Yhdistyksen toiminnassa hän kokee voivansa omalla tarinallaan auttaa muita vastaavassa tilanteessa olevia.
”Heitä helpottaa kuulla, että joku muu on ollut samanlaisessa tilanteessa ja päässyt siitä pois. Päihteet ja niistä yli pääseminen ovat tavallaan vaiettuja asioita.”
Yhteiskunnan tuki auttoi uuteen alkuun
Suuren muutoksen tekeminen ei olisi ollut mahdollista ilman apua, Mira sanoo nyt.
Sitä hän on saanut ystäviltään, perheeltään ja vertaistoiminnasta. Myös yhteiskunnan tuki on ollut tärkeää, ja sitä Mira kertoo saaneensa hyvin.
Miralle oman asunnon saaminen oli hankalaa, sillä hänellä ei ollut luottotietoja. Asunto kuitenkin järjestyi, kun Mira sai Kelan myöntämän vuokravakuuden. Lisäksi Mira saa Kelasta asumistukea ja perustoimeentulotukea.
Parhaillaan hän suorittaa työkokeilua Stop Huumeille ry:ssä. Työkokeilun ajan Mira saa Kelasta työttömyyspäivärahaa.
”Oli hyvä, ettei minun tarvinnut heti mennä takaisin päivätöihin, kun en ollut mitenkään työkykyinen. Valtio mahdollisti minulle sen, että voin vielä koittaa olla yhteiskunnan toimiva jäsen.”
Tulevaisuuden suhteen Mira on toiveikkain mielin. Elämä on lyhyessä ajassa muuttunut merkittävästi. Nyt haaveissa on opiskelupaikka nuoriso- ja yhteisöohjauksen alalla.
”Minulle on varmasti tulossa parempia asioita kuin mitä tähän mennessä olen kokenut.”
Kelasta saat apua eri tilanteisiin
Kun tarvitset henkilökohtaista neuvontaa, saat sitä usein helpoiten soittamalla puhelinpalveluun. Kelan puhelinpalvelun asiantuntijat neuvovat tukien hakemisessa ja auttavat erilaisten tilanteiden selvittelyssä. Verkossa voit varata ajan puhelinpalveluun, ja henkilökohtaista neuvontaa saa myös Kelan palvelupisteissä.
Jos hakemuksestasi puuttuu tietoja, Kelan ratkaisuasiantuntija pyytää niitä sinulta ennen kuin hän aloittaa hakemuksesi käsittelyn. Jos sinulle soitetaan Kelasta, se johtuu useimmiten juuri puuttuvista tiedoista. Tietoja pyydetään myös viestillä tai kirjeillä.
Jos sinulla on monimutkainen tilanne ja tarvitset useita etuuksia, periaatteena on, että asiasi käydään läpi kokonaisvaltaisesti. Tämä on toinen tavallinen syy, miksi Kelasta otetaan yhteyttä. Tarvittaessa sinulle voidaan myös varata aika palvelupisteeseen.
Kelassa tehdään yhä enemmän yhteistyötä asiakkaiden asioissa eri kumppaneiden, kuten sosiaalitoimen tai terveydenhuollon kanssa. Kun viranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä sinun auttamiseksesi, asiasi hoituu sujuvammin.
Tietyissä tilanteissa, jos Kela-asiat ovat pahasti solmussa ja elämäntilanteesi on erityisen vaikea, voit saada Kelasta oman yhteyshenkilön, joka selvittää tilanteen ja tukee sinua kriisin läpi.
Perustoimeentulotuki Kelasta
- Perustoimeentulotukea voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin, kuten ruokaan ja asumiseen. Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Lue lisää perustoimeentulotuesta.
- Perustoimeentulotuki on kuitenkin viimesijainen taloudellinen tuki. Se tarkoittaa, että sinun pitää ensin selvittää, voitko turvata toimeentulosi muilla keinoin, sekä hakea muita etuuksia, kuten yleistä asumistukea ja työttömyysturvaa.
- Kela myöntää perustoimeentulotuen yleensä aluksi 1–2 kuukaudeksi. Sen jälkeen voit tarvittaessa hakea jatkoa. Jos tuloissasi ja elämäntilanteessasi ei ole luvassa muutoksia, voit hakea tukea kerralla useammalle kuukaudelle.
- Kun sinulle myönnetään perustoimeentulotuki, saat samalla maksusitoumuksen apteekkiin. Maksusitoumuksella saat tarvitsemasi reseptilääkkeet. Voit hakea Kelasta perustoimeentulotukea myös vuokravakuutta tai muuttokustannuksia varten.
Lue mihin muihin menoihin voit hakea tukea.
Teksti Anne Ventelä ja Kela
Kuvat, videot ja editointi Sami Heiskanen
