Heli Nevalainen 18.6.2019 3 min

Saisinko samaa tukea kuin naapuri?

Kelan asiakaspalvelusta kysytään usein voiko saada jotain tiettyä etuutta tai tukea, koska tuttava, sukulainen tai naapurikin saa. Tämä onkin muuten erittäin hyvä kysymys, jonka perusteella päästään selvittämään tilannetta laajemmin. Silloin huomataan, jos jokin omaan tilanteeseen sopiva ja mahdollinen etuus on vielä hakematta.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä kelalaisen sukulaisella etuudet ajan tasalla.

Sain asiasta vastoittain omakohtaisen muistutuksen, kun sukulaiseni soitti minulle. Hän oli kuullut naapurin saaneen Kelasta parikymppiä lisää tukea ja mietti, voisikohan itsekin saada saman tuen. Hän halusi varmistaa asian ennen kuin ottaisi yhteyttä Kelaan. Hän ei halunnut turhaan vaivata, jos tukeen ei olisi mitään mahdollisuuksia. Tarkentavien kysymysten jälkeen selvisi, että naapurin sanojen mukainen ”extra parikymppiä” oli todennäköisesti eläkettä saavan hoitotukea. Vaikka naapuri pärjäsi edelleen kotona, hän tarvitsi säännöllisesti apua muilta perheenjäseniltä ja kotipalvelukin kävi viikoittain.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä, eikä kelalaisen sukulaisella etuudet ajan tasalla. Näin mietin, kun soitto tuli. Tiesin kyllä sukulaiseni tilanteen, mutta en koskaan ollut kysynyt, mitä etuuksia hänelle maksettiin. Tietenkin minun olisi pitänyt ohjata hänet aiemmin selvittämään oikeus hoitotukeen, sillä hän oli ollut jo pitkään eläkkeellä ja tarvitsi puolisonsa apua lähes kaikissa toiminnoissaan. Sairauksia oli tullut vuosien aikana lisää toinen toisensa perään, viimeisimpänä näön huononeminen olemattomiin. Onneksi eläkettä saavan hoitotuessa on kuuden kuukauden takautuva hakuaika, joten vielä peli ei ollut menetetty. Hakemus oli tärkeää saada vireille heti, sillä takautuva hakuaika alkaisi siitä, kun asia tulee Kelassa vireille.

Onneksi eläkettä saavan hoitotuessa on kuuden kuukauden takautuva hakuaika, joten vielä peli ei ollut menetetty.

Tiesin myös, ettei tilanne tulevaisuudessa tulisi muuttumaan parempaan suuntaan. Siitä syystä kannustin häntä valtuuttamaan haluamansa asianhoitajan hoitamaan Kela-asioitaan ja tekemään valtakirjan. Vaikka asiointi puhelimitse häneltä vielä onnistuukin jotenkuten huonosta näöstä huolimatta puolison avustuksella, valtakirja on hyödyllinen tulevaa ajatellen. Valtakirja helpottaa asioiden hoitamista, kun itseltä se ei enää onnistu. Näin myös varmistaa, että asioiden hoitaminen onnistuu olinpaikasta riippumatta eikä tukia jää hakematta.

Kerroin, mitä selvityksiä hoitotukihakemuksen liitteeksi kannattaa toimittaa ja ohjasin pyytämään lääkäriltä lääkärintodistuksen. Vaikka hoitotukihakemuksen voi täyttää myös asiointipalvelussa, ei valtakirjalla vielä toistaiseksi voi asiointipalvelussa hoitaa omilla pankkitunnuksilla muiden asioita. Valtakirjan ansiosta paperihakemukseen tarvittavat tiedot voi varmistaa soittamalla, ja valtuutettu voi allekirjoittaa hakemuksen sekä toimittaa sen Kelaan. Hakemuksen voi tehdä, vaikka ei vielä ole saanut lääkärintodistusta. Todistuksen voi toimittaa jälkikäteen ja pyytää terveydenhuoltoa lähettämään sen suoraan Kelaan.

Olitpa naapuri, sukulainen tai suutarin lapsi, kysyminen kannattaa aina!

Vaikka oma tilanne saattaa tuntua ihan samanlaiselta kuin naapurilla, aina päätökset eivät ole samanlaisia. On todennäköistä, että vaikka sairastaisi samaa sairautta, tilanteissa on eroja. Tämä ei tarkoita, etteikö tukea kannattaisi kuitenkin hakea. Vain hakemalla asiasta voi saada päätöksen, ja jokainen hakemus käsitellään aina sen sisältämien henkilökohtaisten tietojen perusteella.

Jos sinua mietityttää oma tilanteesi, mutta epäröit Kelaan soittamista, voit käyttää apuna arvioimisessa Kela.fi-sivuja. Kysymysten avulla voit selvittää, voisitko olla oikeutettu hoitotukeen. Myös meitä Kelan asiakaspalvelussa saa lähestyä kysymyksillä. Kysymällä saat varmuuden siitä, että asianmukaiset tuet ovat maksussa. Naapurinsa ansiosta sukulaisenikin saa nyt saman ”lisäparikymppisen”. Olitpa siis naapuri, sukulainen tai suutarin lapsi, kysyminen kannattaa aina!