”Äiti, kun sinä olet vanha, minä huolehdin sinusta.”
Näin Marika Lintala, 48, muistaa sanoneensa äidilleen Aino Myllärille, kun oli itse vasta viiden tai kuuden ikäinen.
Lupauksen lunastamisen aika tuli neljä vuosikymmentä myöhemmin. Nykyään Aino, 74, asuu Marikan perheen kanssa saman katon alla. Marika pitää mielessään kaiken, mitä Ainon arkeen liittyy.
”Minulle on aina ollut selvää, että haluan auttaa äitiä, kun sen aika on. Mutta onhan se haikeaa, että tähän pisteeseen on tultu.”
Muistiongelmat tulivat yllätyksenä
Vielä viitisen vuotta sitten Marika perheineen asui Vaasan seudulla. Kuitenkin hän halusi talon, jonka pihapiirissä olisi tilaa hänen hevosilleen.
Tuolloin Aino asui yksin Seinäjoella, omassa kerrostalo-osakkeessaan. Marikan mukaan oli selvää, että tulevaisuudessa Aino tulisi tarvitsemaan arjessaan Marikan ja tämän veljen apua.
Siksi yhtenä kriteerinä uudelle kodille oli se, että talossa olisi oma tilansa Ainollekin. Sopiva maalaistalo löytyi Lapualta, josta Aino on kotoisin. Talossa on Ainolle oma yksiö omalla sisäänkäynnillä.
Talon toisella puolella asuvat Marika, hänen 11- ja 15-vuotiaat lapsensa, toisella paikkakunnalla työskentelevä mies ja tämän 17-vuotias lapsi. Lisäksi perheeseen kuuluvat Marikan 15-vuotias tytär, joka asuu kehitysvammaisten asumisyksikössä, ja miehen vanhempi lapsi, joka asuu jo omillaan Rovaniemellä. Ja kolme hevosta, kanoja, koiria ja kissoja, hamsterikin.
”Kun muutimme tänne, ajattelin, että tällaisessa talossa äiti pystyisi olemaan enemmän ulkona ja puuhastelemaan kaikenlaista. Silloin en vielä tiennyt, että äidillä oli jo ongelmaa muistinsa kanssa.”
Toisen puolesta asiointiin, kuten Kela-asioiden hoitamiseen, tarvitaan valtuutus
Alkuun Ainon huonomuistisuus oli huvittanut Marikaa ja lapsia.
”Äiti saattoi mennä sekaisin lasten lukujärjestyksistä ja herätteli heitä kouluun, vaikka mitään kiirettä ei olisi ollut. Aluksi vähän naureskelimme, että eikö mummi taaskaan muistanut.”
Aika pian tilanne oli kuitenkin lakannut huvittamasta. Ainon muistitesteistä kävi ilmi, että muisti oli selkeästi heikentynyt.
Nykyään Marika huolehtii Ainon lääkäriajoista ja käy mukana vastaanotoilla. Marika hoitaa Ainon laskut ja veroilmoituksen ja kuljettaa häntä ruokakauppaan.
Jos iäkkään vanhemman puolesta asioi toistuvasti, on helpompaa tehdä kirjallinen valtakirja.
Vielä toistaiseksi virallisten asioiden hoitaminen sujuu yhdessä. Jos vaikka verotoimistoon on asiaa, voi Aino tunnistautua puhelimessa ja antaa virkailijalle luvan antaa tietojaan Marikalle.
Myös Kela-asioita voi hoitaa toisen puolesta antamalla suullisen valtuutuksen, kertoo palveluasiantuntija Tiia Samaniego Kelan Eteläisestä asiakaspalveluyksiköstä.
”Suullinen valtuutus on kuitenkin aina kertaluontoinen. Jos iäkkään vanhemman puolesta asioi toistuvasti, on helpompaa tehdä kirjallinen valtakirja”, Tiia sanoo.
Valtakirjaan määritellään, mihin tietoihin ja minkä asioiden hoitoon asiainhoitajalla on oikeus. Valtakirjaan voidaan myös kirjata määräaika. Esimerkiksi Kela-asioiden hoitamiseen voi tehdä vapaamuotoisen valtakirjan tai täyttää valmiin valtakirjalomakkeen, joka löytyy Kelan nettisivuilta.
”Kun muutin tänne Marikan luo, minulla oli käytössä auto, mutta sitten ajoin sillä ojaan ja minulla meni luotto itseeni. Enää en aja.”
Marika ajaa äidin kauppaan, jossa Aino hoitaa itse omat ostoksensa.
Kela-asioiden hoitamista varten kannattaa tehdä kirjallinen valtakirja.
Sähköiseen asiointiin on omat valtuutuksensa
”Sähköiseen puolesta-asiointiin tarvitaan erilliset valtuutukset. Esimerkiksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon asioiden hoitoon on omat, erilliset Suomi.fi-valtuutukset”, Tiia muistuttaa.
Lain mukaan verkkopankkitunnukset ovat henkilökohtaiset eikä niitä saa jakaa. Siksi esimerkiksi oman vanhemman OmaKelaan ei saa kirjautua tämän verkkopankkitunnuksilla tämän puolesta.
Kun sähköinen valtuutus on hoidettu, näkee asiainhoitaja läheisensä tietoja omassa verkkopalvelussaan – siis OmaKelassa tai OmaKannassa.
”Valtuutukset kannattaa esimerkiksi iäkkään vanhemman kanssa hoitaa ajoissa kuntoon, koska ilman niitä viranomainen ei voi luovuttaa henkilöä koskevia tietoja edes lähiomaisille”, Tiia muistuttaa.
”Joitain Kelan etuuksia, kuten eläke-etuuksia, vammais- tai kuntoutustukia tai eläkkeensaajan asumistukea läheinen voi kyllä hakea toisen puolesta, mutta ilman valtuutusta Kela ei voi antaa hakemuksiin liittyviä tietoja eteenpäin.”
Edunvalvontavaltuutus on jo tehtynä
Pitäisiköhän kotiin asentaa jonkinlaisia liikehälyttimiä? Muun muassa tätä Marika on viime aikoina pohtinut. Hän on miettinyt, voisiko hälyttimillä ehkäistä sitä, että äiti lähtee omille teilleen ja katoaa.
”Ainon muisti on heikentynyt entisestään, ja vaikka muistisairautta ei ole diagnosoitu, vaikuttaa tilanne jo selkeästi hänen toimintakykyynsä”, Marika kertoo.
”Välillä asioita katoaa äidin jäljiltä, hanat saattavat jäädä tiputtamaan tai koirat pääsevät karkaamaan auki jääneestä ovesta. Koitan jättää äidille kaikenlaisia lappuja ohjeeksi, mutta ei niistä oikein ole apua.”
”Välillä äidin huonomuistisuus ärsyttääkin”, Marika sanoo.
”Joskus moneen kertaan todetuista asioista tulee sanottua turhan jyrkästi, ja sitten kaduttaa”, hän kuvaa.
Tuleva herättää kaikissa myös huolta.
”Isäni äidillä oli dementia, ja muistan, millaista hänen kanssaan oli, kun muisti alkoi olla heikko. Välillä mietin, kauankohan sinä menee, että mekin olemme siinä pisteessä.”
Tämän varalta Aino ja Marika ovat jo laatineet Ainolle edunvalvontavaltuutuksen.
Sen voi tehdä valmiiksi kuka tahansa yli 18-vuotias henkilö esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden varalta. Siinä tietty lähiomainen kirjataan henkilön lailliseksi asiainhoitajaksi. Lisäksi valtuutukseen kirjataan, mitä asioita valtuutettu voi hoitaa ja miten, ja miten valtuutetun toimintaa tulee valvoa.
”Kun valtuutus tulee ottaa käyttöön, sen vahvistamista pitää erikseen hakea Digi- ja väestötietovirastolta. Tämän jälkeen tieto valtuutuksesta siirtyy holhousasioiden rekisteriin, josta myös Kela saa asiasta tiedon”, Tiia kertoo.
Iäkkään vanhemman asioiden hoitaminen sujuu, mutta vaatii paljon
”Arki kolmen sukupolven talossa on täyttä, mutta ei liikaa, ainakaan vielä”, Marika sanoo.
”Olen tottunut hoitamaan muidenkin asioita, minun luonteelleni tämä on pääosin helppoa. Mutta ehkä esimerkiksi äidin asioille voisi olla joku kalenteri, koska nyt kaikki on omassa päässäni ja varmasti kuormittaa siellä taustalla.”
Marikan lapset ovat kotona vuoroviikoin. Niinä viikkoina, kun lapset ovat isällään, voi Marika keskittyä enemmän omiin asioihinsa.
”Olen myös karsinut omista tekemisestäni. Ennen tein enemmän vapaaehtois- ja järjestötyötä ja olin jonkun vuoden mukana vetämässä telinevoimisteluryhmän treenejä, mutta näistä olen jo luopunut. Jos tilanne muuttuu, pitää miettiä, mistä vielä voi karsia.”
”Vaikka Ainon muistivaikeudet herättävät huolta, on arki myös hyvää”, Marika muistuttaa. ”Se, että äiti on lähellä, on kaikkien kannalta hieno asia.”
Toisen puolesta asiointi
- Jos omia virallisia asioitaan ei pysty tai halua hoitaa itse, tulee toiselle henkilölle antaa valtuutus puolesta-asiointiin. Kertaluontoisen valtuutuksen voi antaa suullisesti esimerkiksi tunnistautumalla puhelimessa.
- Toistuvaan puolesta-asiointiin kannattaa laatia kirjallinen valtakirja. Sähköiseen asiointiin tarvitaan erilliset Suomi.fi-valtuutukset – sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiointiin on molempiin omansa.
- Voi olla, että omia virallisia asioitaan ei esimerkiksi onnettomuuden tai sairauden vuoksi pysty hoitamaan lainkaan. Tämän varalle voi jo valmiiksi tehdä edunvalvontavaltuutuksen. Jos valtuutus tulee ottaa käyttöön, se pitää erikseen vahvistaa Digi- ja väestötietovirastolla.
- Pitkäaikaisesti sairas tai vammainen eläkkeensaaja voi myös olla oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen. Se tukee avun ja valvonnan tarpeesta syntyvissä kustannuksissa.
Kolme kuvaa matkan varrelta:
Teksti Anne Ventelä Kuvat, videot ja editointi Tuukka Kiviranta
