Toteutunut unelma. Sellaiseksi sastamalalainen Leena Finska, 38, kuvailee Kahvila Ernomasen avautumista elokuussa 2018.
”Kun olin nuorimmaisesta lapsestani äitiysvapaalla, sain vinkin vapautumassa olevasta hyvästä toimitilasta Sastamalan keskustassa”, Leena kertoo. Vuokranantaja oli valmis hankkimaan isoimmat kalusteet, kuten tuolit ja pöydät, mikä pienensi alkavan yrittäjän omaa riskiä.
Liiketoimintasuunnitelma oli muhinut Leenan päässä jo pitkään. Hän oli tehnyt siitä ensimmäisen version opiskelukaverinsa kanssa jo vuonna 2000 opiskellessaan merkonomiksi Huittisten ammatti- ja yrittäjäopistossa.
”Rohkeuteni ei kuitenkaan riittänyt yrittäjäksi ryhtymiseen vielä valmistumiseni jälkeen, vaan työskentelin monta vuotta veljeni yrityksessä toimistopäällikkönä”, Leena sanoo.
Unelmasta totta – kahvi myi ja tupa täyttyi iltaisinkin
Vaikka yrittäjäperheen tytär tiesi, millaista yrittäjän arki on, oman kahvilan ovien avautuminen jännitti.
”Ystävät muistuttelivat kahvilan avautumista edeltävillä viikoilla, että malttaisin jännitykseltäni syödä ja nukkua.”
Kahvilan suosikkituotteeksi muotoutui nopeasti pirkanmaalaisessa pienpaahtimossa valmistettu tummapaahtoinen kahvi, vaikka 24 000 asukkaan maalaispaikkakunnalla kahvikupin hintaa ei voinut nostaa korkeaksi. Kahvi sai nimekseen Tyrwään paras kahve, ja Leena alkoi myydä sitä myös pusseissa. Tuotemyynti laajeni suklaisiin, koruihin, kortteihin ja koriste-esineisiin.
Kukaan ei voinut aavistaa, että pian tulisi aika, jolloin tapahtumien järjestäminen ei olisi enää turvallista.
Tärkeäksi tulonlähteeksi muotoutuivat nopeasti erilaiset iltatilaisuudet. Parhaimmillaan verrattain pienissä tiloissa kokoontui kuutisenkymmentä ihmistä perhejuhliin, levyjulkkareihin tai mielenkiintoiseen keskustelutilaisuuteen.
Tuolloin kukaan ei voinut aavistaa, että pian tulisi aika, jolloin tapahtumien järjestäminen ei olisi enää turvallista.
Tähtäimessä oli toiminnan laajentaminen isompiin tiloihin
Leena oli tehnyt kahvilansa vuokrasopimuksen kahdeksi vuodeksi. Hän ryhtyi jo syksyllä 2019 kartoittamaan isompaa liiketilaa, ja ajatuksissa oli laajentaa toimintaa.
Korona sotki suunnitelmat. Aivan aluksi tosin uutiset vakuuttivat, ettei syytä huoleen ole. Varmuuden vuoksi Leena suojasi kaikki tuotteensa kuvuilla – myös pullat, jotka olivat aiemmin olleet vitriinin päällä koreissa.
”En osannut edes pahimmissa painajaisissani ajatella, kuinka nopeasti ja radikaalisti kävijämäärä maaliskuussa väheni”, Leena kuvailee.
Myös jo varattuja tilaisuuksia peruttiin. Koska Leenalla oli yrityksessään töissä vain yksi osa-aikainen työntekijä, hän laski, etteivät rahkeet riittäisi esimerkiksi lounaan kuljetuspalveluun tai ainakin se maksaisi enemmän kuin tuottaisi.
Äkkiä asiakkaat olivat poissa – tulot hyytyivät, kulut jäivät
Kun asiakkaat hävisivät, Leena tajusi, että jotain on tehtävä. Hän ei lamaantunut, vaan ryhtyi selvittämään asioita, mutta tunsi jäävänsä yksin: Vakuutusyhtiön mukaan pandemiavakuutus ei korvaisi tulonmenetystä. Myös kunnan tuki tuntui vähäiseltä. Business Finlandin häiriötilanteiden liiketoiminnan kehitysrahoitusta pieni toiminimi ei voinut hakea.
”Kun sain monelta suunnalta punaista valoa, alkoi käydä selväksi, että kahvila on suljettava.”
Leena myi ensimmäiseksi pakkasessa olleet tuotteet, sen jälkeen kahvilan astioita ja pienkalusteita. Ystävä tuli auttamaan tilojen siivoamisessa ja tyhjentämisessä. Kun kahvila oli jo sulkeutunut, Leena sai Sastamalan kaupungin myöntämän 2 000 euron yksinyrittäjän tuen. Se meni juokseviin kuluihin.
Vuokranantaja ei lopulta perinyt Leenalta vuokrasopimuksen viimeisten kuukausien vuokraa. Kahvilalaina sen sijaan pysyi olemassa ja esimerkiksi määräaikaisen maksupalvelupäätesopimuksen laskuja Leena maksaa edelleen.
”Minulla on edelleen yrittäjätoimintaan liittyviä menoja, muttei juuri sen tuomia tuloja.”
Työmarkkinatuki helpotti yrittäjän taloutta – ”Edes yksi asia tuntui selkeältä”
Taloudellista apua Leenan tilanteeseen toi työmarkkinatuki, jota Kela on maksanut keväästä 2020 lähtien poikkeuksellisesti myös yrittäjille.
”Kun TE-keskus oli ensin tehnyt oman lausuntonsa, Kelan myöntämät rahat olivat nopeasti tilillä. Oli helpottavaa, että edes yksi asia tuntui selkeältä ja helpolta.”
Leena sai yrittäjän työmarkkinatukea huhtikuun alusta heinäkuun loppuun 2020. Asumistukea tai toimeentulotukea hän ei hakenut, sillä puolison tulot toivat perheen yhteiseen talouteen vakautta.
”Kela maksoi työmarkkinatukea viime vuonna noin 44 000 yrittäjälle yhteensä 165,7 miljoonaa euroa”, sanoo juristi Antti Ristimäki Kelasta.
Ensimmäisinä hakuviikkoina huhtikuussa 2020 työmarkkinatukea hakevia yrittäjiä oli noin 8 000 viikossa. Sittemmin hakemusten määrä on tasaantunut, ja tällä hetkellä niitä tulee Kelaan viikoittain noin 500.
Leena kannustaa uskomaan omiin unelmiin. Korona kaatoi hänen kahvilansa mutta ei vienyt uskoa yrittäjyyteen tai omiin haaveisiin.
Lapset voittivat, kun kahvilan sulkeuduttua jäi aikaa perheelle
Leena luovutti kahvilansa avaimet pois toukokuun 2020 alussa.
”Se tuntui silloin epäonnistumiselta, mutta jälkikäteen ajatellen osaan nähdä asiassa myös hyviä puolia.”
Yrittäjänä Leena työskenteli joka päivä. Maanantaista lauantaihin hän oli kahvilassa, sunnuntai kului usein paperitöissä. Leena sanookin, että jos kahvilan sulkeutuminen oli hänelle häviö, lapset jäivät voittajiksi, koska Leenalla on taas aikaa heille. Toisaalta lapsiperherumba keväällä takasi sen, ettei yrittäjä voinut lamaantua ja jäädä surkuttelemaan tilannettaan.
Töistä saamillaan tuloilla Leena kattoi kahvilan kuluja, joten ne eivät vaikuttaneet yrittäjän työmarkkinatukeen.
”Nyt ehdin esimerkiksi seurata nuorimmaiseni kasvua ja kehitystä eri tavalla kuin yrittäjänä. Viime keväänä taas etäkoulun takia kotona kaivattiin kipeästi vanhempaa, joka pystyi auttamaan ja tukemaan lapsia.”
Leena oli kesän pääosin kotona, mutta teki jonkin verran paperitöitä puutarha-alan yritykselle. Töistä saamillaan tuloilla hän kattoi kahvilan kuluja, joten ne eivät vaikuttaneet yrittäjän työmarkkinatukeen. Hetken Leena pohti koulutettuna hierojana hieronta-alan yrityksen perustamista, mutta päätyi työnhakuun.
”Tein kesän aikana kymmeniä työhakemuksia ja juhannuksen tietämissä tärppäsi. Aloitin elokuun alussa Kangasalan kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvonnassa toimistosihteerinä.”
Ajatus yrittäjyydestä itää edelleen – ”Asioista pääsee yleensä eteenpäin”
Jos Leena joskus ajatteli, että esimerkiksi konkurssi olisi maailmanloppu, nyt hän ajattelee kahvilan sulkeutumisen olleen kokemus kokemusten joukossa.
”Asioista pääsee yleensä eteenpäin, kun tarttuu aktiivisesti toimeen ja selvittää asioita. Kun omaa tilannettaan ei häpeä, moni asia on sovittavissa tai suunta käännettävissä.”
Leena on laskenut maksavansa kahvilaa varten ottamaansa lainaa vielä parin vuoden ajan. Kuukausierä on kuitenkin maltillinen, eikä se estä tavallista elämää, vaikka pakottaakin tinkimään. Vähintään sivutoiminen yrittäjä Leena toivoo olevansa jatkossakin, eikä hänelle jäänyt kammoa tai pelkoa yrittämistä kohtaan – koronalle vain ei yksittäinen yrittäjä voinut mitään.
”Myyn pienpaahtimon kahvia edelleen pienimuotoisesti, ja haluaisin perustaa jossakin kohtaa oman verkkokaupan. Aikuistumassa olevien tyttärieni kanssa olemme miettineet myös kesäkahvilan pitämistä.”
Kolme kuvaa matkan varrelta
Yrittäjän työmarkkinatuki
- Kela voi koronaepidemian takia maksaa tällä hetkellä yrittäjälle työmarkkinatukea, jos päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt koronan takia tai yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa.
- Ennen kuin työmarkkinatukea haetaan Kelan asiointipalvelussa, on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi TE-palveluihin. Kun työmarkkinatukihakemus on hyväksytty, päätös on nähtävissä asiointipalvelussa ja se postitetaan kotiin. Tuen maksaminen edellyttää säännöllistä työttömyysajan ilmoituksen täyttämistä.
- Työmarkkinatuki on suuruudeltaan 33,78 e/pv. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Jos mahdolliset samanaikaiset tulot yritystoiminnasta ylittävät väliaikaisen lainmuutoksen perusteella 500 euroa, maksettavan tuen määrä pienenee.
- Yrittäjä voi hakea myös yleistä asumistukea tai perustoimeentulotukea.
- Asumistuki on ruokakuntakohtainen, joten siihen vaikuttavat myös mahdollisten muiden ruokakunnan jäsenten tulot.
- Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Siinä huomioidaan kaikki yrittäjän ja tämän perheen käytettävissä olevat tulot ja varat, kuten pankkitilillä olevat säästöt.
Teksti Tiina Laaninen
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat Eino Ansio
Videot Eino Ansio
Kuvatoimitus Satu Karppinen