Työ ei ole koko elämä – ei edes työ Puolustusvoimissa. Silti on niinkin, että Puolustusvoimien riveissä ammatti voi vaikuttaa muuhun elämään keskimääräistä enemmän. Kaksi kolmasosaa sen henkilöstöstä on ammattisotilaita, joiden työ on henkisesti ja fyysisesti kuormittavaa.
Puolustusvoimien henkilöstön arkielämään vaikuttaa sekin, että työ on usein liikkuvaa. Työkokemusta haetaan eri puolille maata levittyneistä varuskunnista. Moni ammattisotilas myös haluaa kansainvälistä kokemusta tai hakeutuu kriisinhallintatehtäviin.
Tämä yhtälö asettaa erityisiä vaatimuksia työnantajalle: miten työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan?
Ammattisotilaan työssä edellytetään hyvää kuntoa
”Puolustusvoimien työntekijät ovat lähtökohtaisesti hyväkuntoista porukkaa”, kertoo kenttälääkinnän palveluyksikön apulaisjohtaja, hallintoylilääkäri Richard Lundell.
Kenttälääkinnän palveluyksikkö vastaa varuskunnissa olevista 18 terveysasemasta sekä Sukellus- että Ilmailulääketieteen keskuksista, joissa vaaditaan lääketieteellistä erikoisosaamista.
”Ammattisotilaan työssä edellytetään hyvää fyysistä kuntoa, ja siksi työntekijöillä on työnkuvastaan riippuen viikoittain kaksi tai kolme tuntia liikuntaa työajallaan”, Lundell kertoo.
Henkilöstön hyvä fyysinen kunto selittänee osaltaan Puolustusvoimien sairauspoissaolotilastoja. Sairauspoissaolopäiviä on Puolustusvoimissa henkilötyövuotta kohden vähemmän kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Vuonna 2022 lukema oli 8,4. Tämä oli selkeästi edellisiä vuosia korkeampi, mahdollisesti koronarajoitusten poistumisen ja hengitystieinfektioiden vuoksi. Vuonna 2021 poissalopäiviä oli henkilötyövuotta kohden vain 5,8.
Erityisiä ammattisairauksia ammattisotilailla ei Lundellin mukaan ole. Eniten sairauspoissaloja aiheutuu mielenterveyssyistä, ja tällöin poissaolot ovat tyypillisesti pitkiä. Toisaalta tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä etenkin vanhemmilla työntekijöillä.
Puolustusvoimilla työterveyshuoltoa tuotetaan kolmella tapaa
Hyvä terveydentila on Puolustusvoimilla myös työnteon edellytys. Ammattisotilailla palveluskelpoisuus tarkistetaan sekä palvelussuhteen alkaessa että työterveyshuollon terveystarkastuksissa.
”Näitä voidaan työntekijän yksilöllisen tilanteen mukaan tehdä vaikka kuuden kuukauden tai enintään kolmen vuoden välein.”
Puolustusvoimilla työterveyshuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoinen työkykyä tukeva sairaanhoito ja erikoislääkärikonsultaatio. Lisäksi työntekijöille voidaan tarpeen mukaan ja työterveyspsykologin kartoituksen pohjalta tarjota lyhytpsykoterapiaa.
Puolustusvoimissa eniten sairauspoissaoloja aiheutuu mielenterveyssyistä.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisiä etenkin vanhemmilla työntekijöillä.
Ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto on avainasemassa.
Työterveyshuoltoa tuotetaan sekä omana tuotantona että kokonaan tai osittain ulkoistetuilla malleilla, kertoo suunnittelija Maija Laaksonen Puolustusvoimien työterveyssektorilta.
Työterveyssektori suunnittelee yhdessä työnantajan kanssa työterveyshuolloin toimintasuunnitelman ja ohjaa työterveyden toteutusta valtakunnallisesti kaikkien palveluntuottajien osalta.
”Näin varmistetaan, että kaikki työntekijämme saavat työterveyden palvelut saman sisältöisinä ja laajuisina”, Laaksonen sanoo.
Ulkomaankomennuksilta työntekijöillä on sekä normaali työterveyshuolto että ympärivuorokautinen yhteys suomalaiseen työterveydenhuollon palveluntuottajaan. Lisäksi heillä on oikeus käyttää paikallista terveydenhuoltoa tarvittaessa.
Kela-yhteistyötä kehitetty jo pitkään – Kela-korvaukset vain yksi osa
Valtaosa Puolustusvoimien työterveyshuollosta on Kela-korvattavaa, jolloin sen kustannuksista korvataan noin puolet. Korvattavuuden ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kelpoisuustarkastukset ja lyhytpsykoterapia sekä sotaharjoitukset, kriisinhallinta ja kansainväliset harjoitukset, jotka eivät ole työturvallisuuslain alaista toimintaa.
”Työterveyshuollon Kela-korvaukset tehdään työterveyssektorilla jälkikäteen tilikauden päätyttyä. Eri palveluntuottajien laatimien korvaushakemusten koostaminen yhdeksi hakemukseksi on iso työ, joka halutaan tehdä huolella, ettei lisäselvitystarpeita heräisi”, Laaksonen sanoo.
”Kun aloitin tässä työssä, kutsuin Kelan yhteistyökumppanit yhteisen pöydän ääreen. Siitä lähdettiin rakentamaan yhteistyötä. Meillä on Kelasta nimetty yhteyshenkilö, jonka kanssa voin asioida, ja joka ohjaa ja neuvoo tarvittaessa. Yhteistyö on sujunut erinomaisesti.”
Yhteistyötä ovat Kelan puolelta olleet rakentamassa erityisesti ratkaisuasiantuntijat Heidi Ellenberg ja Marko Hätinen.
Yhteistyötä Kelan kanssa tehdään muutenkin. Laaksosen mukaan Puolustusvoimat järjestää aktiivisesti koulutuksia työterveyshuollon henkilöstölle, henkilöstöhallinnon ja työsuojelupuolen ammattilaisille. Kelan asiantuntijoita on ollut mukana koulutustilaisuuksissa ja koulutuspäivillä kertomassa esimerkiksi Kelan kuntoutuksista.
Aktiivisen tuen malli auttaa havaitsemaan työkyvyn heikkenemisen merkkejä
Työkyvyn tukemiseksi Puolustusvoimissa on myös vuodesta 2019 lähtien ollut käytössä aktiivisen tuen malli. Siinä tavoitteena on, että työkyvyn laskun merkkejä seurataan tarkasti työpaikalla ja työterveyshuollossa, ja niihin myös reagoidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällaisia merkkejä ovat paitsi toistuvat tai runsaat sairauspoissaolot, myös esimerkiksi tehtävien laiminlyönti tai työajan hallinnan ongelmat, työyhteisöstä sivuun jättäytyminen ja heikentynyt suoriutuminen kelpoisuustesteissä.
Jos esihenkilö tai työterveyshoitaja havaitsee työkyvyn heikkenemisen merkkejä, kutsutaan työntekijä työterveyskeskusteluun ja ohjataan tarvittaessa työterveyshuoltoon.
”Jos tarvetta on, voidaan järjestää työterveysneuvottelu, jossa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhdessä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa”, Laaksonen kertoo.
”Malli on selkeä ja siitä järjestetään aktiivisesti koulutuksia esihenkilöille. Lisäksi henkilöstöä ja esihenkilöitä koulutetaan vaikeiden asioiden, kuten päihdeongelmien, puheeksi ottamisesta.”
Toisaalta jokaisen työntekijän arkea täytyy myös tarkastella kokonaisvaltaisesti.
”Ihmisen elämään kuuluu aina muutakin kuin työ ja tehtävä. Aina ei pidä keskittyä siihen, että katsotaan kuormitustekijöitä, vaan lisäksi pitää tarkastella ja sanoittaa myös sitä, mikä työssä ja sen ulkopuolella lisää voimavaroja”, Laaksonen sanoo.
Kela korvaa työterveyshuollossa syntyviä kustannuksia
- Korvattava työterveyshuolto pohjautuu aina työterveyshuoltosopimukseen, työpaikkaselvitykseen sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, joiden pitää olla ajan tasalla.
- Korvaaminen perustuu sairausvakuutuslakiin, työterveyshuoltolakiin ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön.
- Korvausta voi saada sekä ehkäisevästä työterveyshuollosta että yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka työnantaja hankkii samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.
- Työnantaja voi myös järjestää työterveydenhuollon palveluntuottajan kanssa muuta hyvää ja vaikuttavaa toimintaa, joka ei kuitenkaan ole työterveyshuoltona korvattavaa.
- Korvattavia kustannuksia voi syntyä käynneistä työterveyslääkärillä, – hoitajalla tai -fysioterapeutilla.
- Erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset voidaan korvata työterveyshuoltona, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatiota.
- Käynnit työterveyspsykologilla, sosiaalialan asiantuntijalla, ergonomilla, optikolla, teknisen alan tai maatalouden asiantuntijalla tai puhe- tai ravitsemusterapeutilla voidaan korvata, jos palvelu perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon.
- Lisäksi Kela-korvauksen voi saada esimerkiksi laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista.
Teksti Anne Ventelä Kuvat, videot ja editointi Miika Kainu
