Kipulääkkeillä kitkuttelua, sairausloma, paluu töihin ja pian taas kipulääkkeitä. Tällaista on monen selkävaivaisen arki. Tästä myös 46-vuotiaalla Petrillä on vuosien kokemus.
Petri on työskennellyt LVI-alalla 25 vuotta. Hänen työkykynsä alkoi reistailla kymmenen vuotta sitten.
Tuolloin Petri työskenteli putkiasentajana. Työ oli fyysistä, työasennot äärimmäisiä: milloin piti kumarrella lattiatasolla, milloin kurotella korkeuksiin.
Raskaita nostojakin työhön kuului, ja tällaista tehdessä Petrin selkä alkujaan alkoi reistailla. Kivut vaivasivat niin, että töissä piti käydä särkylääkkeen voimalla.
Pian Petri joutui jäämään sairauslomalle. Lepotauon jälkeen selkä pysyi hetken kunnossa, sitten sairauslomaa piti hakea taas uudelleen.
Magneettikuvassa Petrillä todettiin välilevyn pullistuma, pari vuotta myöhemmin löytyi toinenkin. Työpäivän aikana toinen jalka saattoi mennä niin turraksi, ettei siihen pystynyt varaamaan.
”Mietin, miten käy, jos selkä menee niin huonoon kuntoon, etten enää pysty olemaan töissä.”
Työkyvyn ennakoiva tukeminen kannattaa
Petrin tarina ei ole harvinainen eikä poikkeuksellinen.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoja sairastaa joka viides työikäinen, ja neljäsosa kaikista vuonna 2020 alkaneista sairauspäivärahakausista maksettiin niiden perusteella. Jo suhteellisen lyhyetkin sairauspäivärahakaudet nostavat ennenaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen riskiä.
Työntekijän arjessa työkykyongelmat aiheuttavat huolta ja stressiä.
”Kun selkä oli oikein huonona, minulla oli suuri huoli perheen elättämisestä”, muistelee Petri muutaman vuoden takaisia tunnelmia.
”Tänä vuonna poissaoloja on syyskuun puoliväliin mennessä ollut 4 500 päivää vähemmän kuin vuonna 2021.”
Lisäksi sairauslomista kertyy työnantajille pitkä penni maksettavaksi. Sen vuoksi monissa organisaatioissa panostetaan työkyvyn ennakoivaan tukemiseen. Näille on ollut kysyntää myös etätyöaikana. Varhaisen puuttumisen malleilla voidaan säästyä myöhemmiltä sairauslomakierteiltä.
Tämä tiedetään myös Petrin nykyisellä työnantajalla, ISS:llä. Yhtiö on keskittynyt siivous-, ravintola-, kiinteistö- ja turvallisuuspalveluihin, ja valtaosa sen 8 000 työntekijästä tekee aktiivista ja fyysisesti keskiraskasta työtä. Selkävaivat eivät ole tavattomia. Myös olkapääkivuista ja polvivaivoista kärsii moni.
Petrille toimiva ratkaisu sairauslomakierteen katkaisuun oli kevennetty toimenkuva ja kuntoutus.
Viime vuosina ISS:llä on kehitetty työhyvinvoinnin tukemisen malleja, jotka toimivat, kertoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. Hänen tontillaan on ISS Suomen strateginen työkyvyn johtaminen ja työterveyshuolto.
”Vuonna 2021 yhtiössä oli yli 8 000 tuki- ja liikuntaelinsairaudesta johtuvaa sairauspoissaolopäivää vähemmän kuin vuonna 2020. Tänä vuonna samasta syystä johtuvia poissaoloja on syyskuun puoliväliin mennessä ollut 4 500 päivää vähemmän kuin vuonna 2021.”
Rahassa puhutaan miljoonien eurojen vuotuisista säästöistä, Sari kertoo.
Varhainen työkyvyn ylläpitäminen voi säästää myöhemmältä sairauslomakierteeltä
Harva paranee kotisohvalla. Tämä ajatus pätee Sarin mukaan niin mielen haasteisiin kuin tuki- ja liikuntaelinvaivoihinkin. Nämä kaksi sairausryhmää ovat kärkisijoilla sairauspäivärahapäivien aiheuttajissa Suomessa.
ISS:llä on kehitetty selkeät mallit, joilla näiden vaivojen kehittymistä pyritään ehkäisemään varhaisessa vaiheessa.
Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa prosessi etenee päinvastoin kuin esimerkiksi Petrin kokemus.
Kun Petri oli aikansa ollut sairauslomilla, hän kokeili kevennettyä työnkuvaa. Myöhemmin hänet ohjattiin kuntoutukseen, missä hän sai ohjeita peruskunnon ylläpitoon ja tukilihasten vahvistamiseen.
Petrin nykyinen toimenkuva säästää selkää. Hän varmistaa, että työt sujuvat aikataulussa ja suunnitellusti.
ISS:n nykyisessä mallissa selkävaivaiselle työntekijälle varataan ensimmäiseksi aika työfysioterapeutille, jonka vastaanotolla haetaan apua kivun perimmäiseen syyhyn. Vasta tämän jälkeen varataan tarvittaessa lääkäriaikaa.
Ajatuksena on, että kun asianmukaista apua saa aikaisessa vaiheessa liikkeen asiantuntijalta, voidaan välttyä myöhemmältä sairauslomakierteeltä, kertoo Sari.
Lisäksi ISS:llä on työhyvinvointivalmentaja, jolta työntekijät voivat saada tukea niin työssäjaksamiseen kuin vaikka kunnon kehittämiseen tai tarvittaessa painon pudotukseen. Tavoitteena on, että ammattilaisen ohjeilla työ ei alkujaankaan käy liian raskaaksi, Vainikkala kertoo.
Myös työn räätälöinti ja tilapäistyöt ovat ennakoivaa työkyvyn tukemista
Varhaisen avun ajatus ohjaa ISS:llä myös mielen haasteisiin kehitettyä mallia.
”Jos työterveyteen hakeutuvalla työntekijällä on mielen hyvinvointiin liittyviä pulmia eikä hänellä ole meneillään julkisen puolen terapiaa, meillä katsotaan, voidaanko työnantajan resursseilla tarjota apua, ettei asia pitkity”, Sari summaa.
ISS tarjoaa työntekijöilleen työpsykologikäyntejä ja lyhytterapiaa.
Ennakoivaa työhyvinvoinnin tukemista on sekin, että työhön paluun astetta seurataan tarkkaan, ja työ voidaan aikaisessa vaiheessa muokata osa-aikaiseksi, jos tämä tukee työhön paluuta, Sari kertoo.
Lisäksi ISS:llä on laadittu työterveyshuollolle ja esihenkilöille malli, jolla he voivat ohjata työntekijöitä yhtiön sisällä tilapäiseen työhön, jos tämä ei vaaranna toipumista.
”Viime vuonna työterveyshuolto suositteli tilapäistä työtä 900 kertaa, ja näillä on voitu ehkäistä pitkiäkin sairauspoissaoloja”, Sari kertoo.
Työkyvyn johtamiseen tarvitaan selkeä prosessi ja hyvää yhteistyötä
Työkyvyn johtamisen tueksi työterveyden asiantuntijoille ja esihenkilöille on laadittu tarkat prosessimallit, Sari kertoo.
Prosessien toimivuutta seurataan ISS:llä jatkuvasti. Näin voidaan seurata onnistumisia ja saada näyttöä prosessien kannattavuudesta. Sairauspoissaolojen lisäksi seurataan esimerkiksi sitä, kuinka hyvin työterveys kontaktoi työntekijöitä, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauksia tai mielen haasteita, tai paljonko ihmisiä palautetaan sairauslomalta töihin, Sari kertoo.
Petrille ratkaisu työkykyongelmiin löytyi lopulta täysin uusista työtehtävistä. Työterveyslääkärin suosituksesta hän suoritti työnsä ohessa LVI-tekniikan erikoisammattitutkinnon. Nyt hän työskentelee kiinteistötekniikassa työnjohtajana.
Näin Petrin työpäivät kuluvat edelleen työmailla, mutta nykyään selkää säästäen. Petri varmistaa, että työt etenevät aikataulussa ja tavaraa on tarvittavat määrät. Tarvittaessa hän piirtää muutoskuvia ja on yhteydessä suunnittelijoihin.
”Minulla on pitkä työkokemus alalta, ja tätä oli helppo lähteä viemään eteenpäin.”
Työterveyslääkärillä Petri ei ole käynyt pariin vuoteen.
”Hyvä työkyky on tärkeä osa elämää ja vaikuttaa vapaa-aikaan ja kotioloihin. Jos se ei ole kunnossa, se vaikuttaa mielialaan paljonkin. Onneksi tuo homma on nyt saatu kuntoon.”
Mitä Kela korvaa?
- Kela korvaa työterveyshuollossa syntyviä kustannuksia. Korvaaminen perustuu sairausvakuutuslakiin, työterveyshuoltolakiin ja hyvään työterveyshuoltokäytäntöön.
- Korvausta voi saada sekä ehkäisevästä työterveyshuollosta että yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, jonka työnantaja hankkii samalta palveluntuottajalta kuin ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.
- Työnantaja voi myös järjestää työterveydenhuollon palveluntuottajan kanssa muuta hyvää ja vaikuttavaa toimintaa, joka ei kuitenkaan ole työterveyshuoltona korvattavaa.
Esimerkiksi näitä Kela korvaa:
- Korvattavia kustannuksia voi syntyä käynneistä työterveyshuollon ammattihenkilöllä eli työterveyslääkärillä, -hoitajalla tai -fysioterapeutilla.
- Erikoislääkärin palvelut ja tutkimukset voidaan korvata työterveyshuoltona, kun työterveyslääkäri on pyytänyt erikoislääkärin konsultaatiota.
- Myös esimerkiksi käynnit työterveyspsykologilla, sosiaalialan asiantuntijalla, ergonomilla, optikolla, teknisen alan tai maatalouden asiantuntijalla tai puhe- tai ravitsemusterapeutilla voidaan korvata, jos palvelu perustuu työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon.
- Lisäksi Kela-korvauksen voi saada esimerkiksi laboratorio- ja radiologisista tutkimuksista.
Esimerkiksi näitä Kela ei korvaa:
- Työsuojeluun tai -turvallisuuteen liittyvät henkilökohtaiset suojaimet tai apuvälineet, lääkkeet, erikoissairaanhoito ja psykologin antama terapia eivät ole työterveyshuoltona korvattavia.
- Työterveyshuollon palveluntuottaja voi myös suositella esimerkiksi liikunta- ja virkistystoimintaa, stressi- ja palautumistasoa analysoivia mittauksia, työnohjausta tai johtamiseen liittyvää koulutusta, jotka eivät ole korvattavia.
- Lisäksi hammashuollon, kuntoutuksen, työtapaturmien, ammattitautien ja liikennetapaturmien osalta on omat lakisääteiset korvausjärjestelmänsä, joten näitä ei korvata työterveyshuoltona.
Asiantuntijana suunnittelija Sirkku Tikkanen, Kela
Teksti Anne Ventelä
Kuvat, videot ja editointi Anu Kovalainen
