Kun nuori astuu sisään Ohjaamo Helsinkiin, ensimmäisenä vastassa on neuvontapiste, jossa häneltä kysytään ”Miten voin auttaa?”. Kysymys saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta Ohjaamossa mahdollisia vastauksia on lukematon määrä.
”Neuvontapiste on meidän vaativin työtehtävä. Jos asiakas menee Kelan toimistoon, hän hakee Kelan palveluita. Mutta meiltä haetaan apua kaikkeen mahdolliseen, naurahtaa Hanna Ruohonen. Hän työskentelee Helsingin Ohjaamossa työelämävalmentajana.
Jo yli 40 paikkakunnalta löytyvä Ohjaamo on palvelu kaikille 15–29-vuotiaille nuorille. Apua, neuvoa ja tukea saa muun muassa työnhakuun, koulutukseen, raha-asioihin, asumiseen ja vapaa-aikaan. Ohjaamossa ei ole vääränlaisia kysymyksiä.
Kaiken toiminnan takana on idea siitä, että Ohjaamon työntekijä hakee tiedon palveluista, eikä nuoren tarvitse kahlata itse palveluverkoston sumassa.
Marcus sai Ohjaamosta apua työnhakuun
Helsinkiläinen Marcus Böckerman löysi tiensä Ohjaamoon puolitoista vuotta sitten. Hän on saanut Ohjaamosta apua työnhakuprosessiin.
”Tämä on vähän kuin TE-toimisto, mutta täällä tuetaan enemmän ja apu on sosiaalisempaa.
Olemme yhdessä Ohjaamon työntekijän kanssa pohtineet esimerkiksi minkälainen CV:n pitää olla ja mistä voi hakea työpaikkoja”, Marcus kertoo.
”Ruotsinkielisenä olen saanut apua myös kirjoitusvirheiden korjaamiseen suomenkielisissä hakemuksissa.”
Nuoretkin kaipaavat palvelua kasvotusten
Usein Ohjaamon asiakkaiden kysymykset liittyvät nimenomaan työhön, asumiseen ja opiskeluun. Työelämävalmentaja Hanna Ruohosen mukaan nuoret kaipaavat usein henkilökohtaista neuvontaa ja rinnalla kulkemista, sillä virallisten paperiasioiden hoitaminen voi olla hyvinkin vierasta.
”Eräs nuori täytti neuvontapisteellä vuokra-asuntohakemusta. Hän mietti, laitetaanko hakemukseen se osoite, missä hän nyt asuu vai se, mihin hän ehkä muuttaa. Uskon, että tällaisissa risteystilanteissa moni voi jättää homman hoitamatta epävarmuuden vuoksi”, Hanna pohtii.
”Risteystilanteissa moni voi jättää homman hoitamatta epävarmuuden vuoksi.”
Siksi onkin tärkeää, että toimivien verkkoasiointipalvelujen lisäksi myös nuorilla on mahdollisuus hoitaa asiansa kasvotusten.
Hanna muistuttaa, että vaikka verkkomaailma on monille nuorille iso osa elämää, on käyttäytyminen internetissä ennemminkin selailua ja klikkailua. Virallisten tekstien äärelle pysähtyminen tai sisällön tuottaminen, kuten lomakkeiden täyttö, voikin olla jo haastavampaa.
Myös Marcus Böckerman kaipaa asioidessaan henkilökohtaista kontaktia.
”Olen puheliasta sorttia, ja hoidan esimerkiksi Kela-asiat mieluiten toimistossa. Mutta siellä menen tietokoneelle ja hoidan asiat netissä. Jos vastaan tulee ongelma, on apu heti lähellä. En yleensä asioi vartissa, vaan yhteen käyntiin saattaa kulua parikin tuntia, sillä haluan kaiken tiedon kerralla.”
”Olen puheliasta sorttia, ja hoidan esimerkiksi Kela-asiat mieluiten toimistossa.”
Marcus kertookin, että perinpohjaisuutensa vuoksi hänestä on tullut kaveriporukan Kela-asiantuntija, jonka puoleen ystävät kääntyvät ongelmatilanteissa. Hän miettii, voisiko halukkaille nuorille järjestää koulutuksia Kela-asioihin, jolloin ehkä useammasta kaveriporukasta löytyisi apua toisilleen.
Myös Hannan kokemuksen mukaan tieto palveluista leviää tehokkaasti, kun nuoret puhuvat niistä keskenään.
”Nuoret ovat kommentoineet, että joku heidän kaverinsa kävi täällä ja sanoi, että sai apua. Se on meille paras palaute. Meidän näkemyksemme toiminnasta on ammattilaisen näkemys, ja nuoren kokemus voi olla ihan eri juttu.”
Matalan kynnyksen palvelulle on paikkansa tulevaisuudessakin
Ohjaamo on melko uusi hanke, jonka tulevaisuus on jatkuvassa liikkeessä. Hanna kuitenkin näkee, että toiminta on jo lunastanut paikkansa palvelujärjestelmässä, jossa moneen apuun vaaditaan ensin diagnoosi. Ohjaamot toimivat matalan kynnyksen periaatteella: saadakseen tukea ja neuvoja, nuorella ei tarvitse olla lähetettä.
Vaikka Ohjaamoiden tavoitteena on löytää ne nuoret, jotka ovat koulutuksen ja työn ulkopuolella, Hanna toivoo, että Ohjaamo-toiminta tavoittaisi tulevaisuudessa tätäkin suuremman joukon. Ohjauksesta ja neuvonnasta voisi olla hyötyä, vaikka välitöntä syrjäytymisuhkaa ei olisikaan.
”Ikähaitariakin voisi laajentaa. Aika moni 30–35-vuotiaskin kipuilee vielä monenlaisten ongelmien kanssa. Tai sitten voisi olla oma Ohjaamonsa aikuisille tai kaikille kaupunkilaisille”, Hanna pohtii.
Virastojen välisessä yhteistyössä työelämävalmentaja näkee parantamisen varaa. Esimerkiksi vakituinen Kelan virkailija Ohjaamossa olisi iso apu kimuranteissa tilanteissa. Helsingin Ohjaamossa tätä testattiinkin, ja Hanna toivoo kokeilulle jatkoa. Näin monimutkaiset etuusasiat, joihin netistä ei löydy ratkaisua, voitaisiin selvittää Ohjaamo-käynnin yhteydessä.
Byrokratiaakin pitäisi vähentää.
”Ei ole ollut aivan mutkatonta tehdä tällaista poikkihallinnollista hanketta. Kaikilla virastoilla on ollut omat intressinsä tulla mukaan. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että nuoria ei kiinnosta, minkä palvelun asiakkaita he ovat. He haluavat vain saada jeesiä omaan tilanteeseensa.”
Ohjaamoita on jo yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomen
- Ohjaamo on valtakunnallinen hanke, jonka tarkoitus on tarjota matalan kynnyksen apua ja neuvoja nuorille eri elämäntilanteisiin. Tukea voi saada esimerkiksi Kelan tukien hakemiseen.
- Ohjaamoita toimii usealla paikkakunnalla ja ensimmäinen niistä on perustettu vuonna 2015. Ohjaamo Helsinki avattiin tammikuussa 2016. Toiminta voi olla erilaista paikkakunnasta ja toimipisteen koosta riippuen.
- Kaiken toiminnan takana on idea siitä, että Ohjaamon työntekijä hakee tiedon palveluista, eikä nuoren tarvitse kahlata itse palveluverkoston sumassa.
