Terveys 6 min

Sasa kävi kolme vuotta Kelan kuntoutus­psykoterapiassa – ”Solmut aukesivat”

Sasalla on todettu useampi mielenterveyden häiriö, joihin hän sai apua psykoterapiasta. Tärkeää oli löytää oikea terapiasuuntaus ja terapeutti, jonka kanssa kemiat kohtasivat niin, että luottamus syntyi.

Kuuntele artikkeli
teksti Kati Ala-Ilomäki kuvat Leena Ylä-Lyly 15.10.2019

Psykoterapian myötä Sasa Mattila oppi, etteivät masennuskaudet ole maailmanloppu.

”Onneksi minulla vielä toimi sellainen järjen ääni, että sain soitettua itselleni apua”, Sasa Salmela, 37, kertoo vuosien takaisista tapahtumista.

Sasa oli tutustunut netissä mieheen, joka osoittautui rikolliseksi ja oli mahdollisesti myös psykoottinen. Mies oli majoittunut Sasan kotiin eikä suostunut lähtemään pois. Sasa oli kolme päivää kotonaan jumissa miehen kanssa, mutta sai onneksi viestitettyä tilanteesta ystävälleen. Ystävä soitti poliisille, ja mies haettiin pois.

Vain muutamaa päivää ennen tapausta Sasa oli ollut seurantakäynnillä psykiatrian poliklinikalla. Hän oli kertonut lääkärille, että hyvin menee.

Nyt Sasasta tuntui, että aivan kohta hän hajoaisi palasiksi. Hän tarttui puhelimeen ja soitti psykiatrian poliklinikalle.

Mieli oli oireillut jo vuosia ennen romahdusta

Sasaa onnisti: paikka Kellokosken psykiatrisesta sairaalasta avautui yhdellä soitolla. Sasa vietti Kellokoskella päivälleen kolme kuukautta. Ensimmäisen kuukauden ajan Sasan kotoa haettu mies lähetti hänelle päivittäin viestejä. Niissä mies muun muassa kertoi piilottaneensa huumeita Sasan vessanpönttöön ja parvekkeelle.

”Meni aikaa, ennen kuin pystyin olemaan vastaamatta hänen viesteihinsä”, Sasa sanoo.

Suhde mieheen ei ollut syy Sasan romahdukseen, mutta se kenties katkaisi kamelin selän.

Sasan mieli oli oirehtinut jo vuosia. Menneisyyteen mahtui unihäiriöitä, syömishäiriö, masennusta, ylikierroksia, ahdistusta ja epävakaita miessuhteita.

Jo ala-asteella Sasa saattoi valvoa kokonaisia öitä ja oppi piilottamaan asian vanhemmiltaan.

Koulussa Sasa oli syrjässä ja kiusattu, mutta hänellä oli kuitenkin kavereita. Yläasteella heitä oli viiden tytön tiivis porukka. Se auttoi, kun oma mielenmaisema tuntui vuoristoradalta.

Ammattikoulussa Sasa alkoi laihtua ja lopulta pyörtyillä. Laihtumisen syynä ei ollut vääristynyt kehonkuva. Sasa vain koki, ettei pystynyt syömään etenkään silloin, jos muita ihmisiä oli läsnä.

Sasa Mattila.
Nuorempana Sasa opiskeli vaatturiksi ja lastenhoitajaksi, mutta sairauden vuoksi opinnot jäivät kesken.

Diagnoosi tarkentui sairaalajaksolla – masennus ei ollutkaan masennus

Sasa oli jo vuosien ajan syönyt masennukseen SSRI-lääkkeitä, ja myös Kellokoskella häntä hoidettiin ensin masennuspotilaana. Noin kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta kuitenkin todettiin, ettei kyse ollut masennuksesta. Uusi diagnoosi oli yleinen ahdistuneisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö ja posttraumaattinen stressireaktio.

Mielenterveyshäiriöt kulkevat monesti käsi kädessä. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista noin joka kymmenennellä on myös syömishäiriö ja lähes joka toisella ahdistuneisuushäiriö. Usein mielenterveyshäiriöitä sairastavilla on myös erilaisia somaattisia ongelmia päänsäryistä uniapneaan ja suolistosairauksiin. Kokonaiskuvan hahmottaminen asiakkaan tilanteesta onkin hoidon kannalta ensisijaisen tärkeää.

Kuukaudet Kellokoskella olivat Sasan mielestä mahtavan hyvää aikaa. Sairaalan asiakkaat jakoivat samanlaisen huumorintajun.

”Monesti nauroimme kippurassa. Meillä oli porukka, jossa oli hyvä olla”, Sasa kertoo.

Lue myös: Uusi alku terapiasta – Tiesitkö, että Kela korvaa myös psykoterapiaa?

Psykologi auttoi hakemaan Kelan kuntoutus­psykoterapiaan

Kellokoskella Sasa tapasi säännöllisesti psykologia. Kun sairaalajakso loppui, psykologi oli kirjoittanut Sasalle valmiiksi hakemuksen Kelan tukemaan kuntoutuspsykoterapiaan.

Psykologi uskoi, että Sasa hyötyisi kognitiivis-analyyttisesta psykoterapiasta. Sen tavoitteena on helpottaa potilaan psyykkisiä oireita ja ongelmia lisäämällä itseymmärrystä ja kehittämällä uusia, joustavampia toimintatapoja. Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia voi olla lyhytkestoista ja tarkasti asiakkaan tiettyyn ongelmaan keskittyvää tai pidempiaikaista hoitoa.

”Ennen terapian alkua on hyvä, jos asiakas saisi ammattilaiselta lausahduksen siitä, mikä terapiasuunta hänelle voisi sopia”, Sasa sanoo.

Terapiasuuntauksia on useita ja maallikolle niiden termit eivät välttämättä kerro mitään. Kaikissa terapiamuodoissa olennaista on, mitä asiakas ilmaisee ja miten. Siksi on tärkeää, että asiakas luottaa terapeuttiinsa. Terapiamuodot eroavat toisistaan sen perusteella, mitä tekniikoita terapeutti käyttää asiakkaan ilmaisun jäsentämisessä ja uusien toiminta- ja ajattelumallien rohkaisussa. Oikean terapiamuodon löytyminen on tärkeää hoidon onnistumisen kannalta, sillä vääränlainen psykoterapia voi olla jopa haitallista.

Sasa Mattila.
Psykoterapia tarjoaa välineitä oman ajattelumaailman ja käyttäytymisen muuttamiseen. ”Todellinen työskentely alkaa istunnon ulkopuolella”, Sasa sanoo.

Solmut alkoivat aueta, kun sopiva terapeutti löytyi

Ennen terapian aloittamista Sasa muutti Helsinkiin. Hänellä oli nippu papereita, joihin oli listattu Kelan hyväksymiä terapeutteja. Sasa googlasi tietoa mahdollisista kognitiivis-analyyttista psykoterapiaa tarjoavista terapeuteista, rakensi tiedoista excelin ja sopi heistä parin kanssa tapaamisen.

Eräs naisterapeutti osoittautui sopivaksi, ja kolmen vuoden ajan Sasa tapasi häntä kerran viikossa. Kela oli myöntänyt tukea kahteen viikoittaiseen tapaamiseen, mutta siihen Sasan rahat eivät riittäneet. Viikoittaisista terapiaistunnoista jäi hänelle kuukausittain maksettavaksi 300 euron lasku. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapian kuluista noin puolet tai kolmanneksen, riippuen terapeutin taksasta.

”Terapeutti kysyi minulta, mikä on ensisijainen ongelma. Kerroin olevani nippu pelkkiä solmuja, etten tiennyt.”

Psykoterapia on monelle mielenterveyshäiriöiden kanssa painivalle ehdottoman tärkeä hoitomuoto. Sitä se oli myös Sasalle.

”Ensimmäisellä tapaamisella terapeutti kysyi minulta, mikä on ensisijainen ongelma. Kerroin olevani nippu pelkkiä solmuja, etten tiennyt. Terapeutin avulla solmut sitten aukesivat.”

Lue myös: Mieltä voi hoitaa ja kuntouttaa kursseilla – 6 kurssia mielenterveyteen

Kolmen vuoden psykoterapia auttoi saamaan arjen hallintaan

Sasa kävi terapeutin kanssa läpi koko elämänkaarensa. Se on työskentelymalli, joka sopi hyvin analyyttiselle Sasalle. Työskentely kuitenkin vaatii asiakkaalta paljon.

”Se on rankkaa. Vuodatin terapeutille koko elämäni. Mutta todellinen työskentelyhän alkaa sitten istunnon ulkopuolella”, Sasa kertoo.

Terapiassa nousee esille kipeitä asioita ja uusia näkökulmia elämän varrella sattuneisiin tapahtumiin, mutta asiakkaan täytyy tehdä iso työ oman ajattelumaailmansa ja käyttäytymisensä kanssa. Terapeutti voi tarjota tukea, mutta asiakas tekee työn itse.

Sasa Mattila.
Terapeutti muistutti Sasaa usein onnistumisista. Se tuntui hyvältä.

Psykoterapiassa tehdään paljon muutakin kuin käydään läpi menneisyyttä.

”Harjoittelimme hyvin konkreettisia asioita. Opettelin esimerkiksi kulkemaan kaduilla ilman että poltan samalla tupakkaa, ja uskaltauduin käymään Klubitalolla”, Sasa kertoo.

Klubitalot ovat mielenterveyskuntoutujien ja henkilöstön muodostamia kuntouttavia yhteisöjä, joita on 23 ympäri Suomen.

Kela tukee psykoterapiaa yhtäjaksoisesti kolme vuotta. Kun Sasan kolmen vuoden rajapyykki lähestyi, hän työsti istuntojen päättymistä terapeutin kanssa. Silloin Klubitalosta muodostui Sasalle hyvin tärkeä paikka. Nyt hän käy siellä lähes päivittäin.

”Jokainen tarvitsee paikan, johon mennä kotoa säännöllisesti niin kuin terveet ihmiset menevät töihin. Nykyään olen yksi yhteisön kantavista voimista, ja autan muita parhaani mukaan”, hän sanoo.

Infografiikka avautuu klikkaamalla uuteen välilehteen, jossa se on suurennettavissa.

Infografiikka kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta. Klikkaamalla grafiikka avautuu uuteen välilehteen.

* Tutustu eri sairauksien Käypä hoito -suosituksiin.

Kelan kuntoutuspsykoterapia

  • Kela voi korvata kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaalle, jonka työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Ehtona on, että henkilö on saanut mielenterveyden häiriön toteamisen jälkeen vähintään kolme kuukautta asianmukaista hoitoa ja psykiatrin lausunnon perusteella voidaan arvioida, että kuntoutuspsykoterapia on tarpeen työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi.
  • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan psykiatrin lausunto.
  • Asiakas valitsee terapeutin itse. Sopivaa terapeuttia voi etsiä Kelan verkkosivuilta löytyvästä palveluntuottajien hakupalvelusta.
  • Kelan tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan, yhtäjaksoisesti enintään kolmeksi vuodeksi.
  • Kela korvaa enintään 80 terapiakertaa vuodessa ja 200 kertaa kolmessa vuodessa.
  • Uusi kuntoutuspsykoterapiajakso voidaan myöntää erityisistä syistä aikaisintaan viiden vuoden kuluttua aiemman terapiajakson päättymisestä.
  • Kela korvaa terapiakäynniltä valtioneuvoston asetuksen mukaisen enimmäismäärän, jonka ylimenevä osa jää asiakkaalle maksettavaksi ja riippuu terapeutin taksasta.
  • Kela korvaa:
    • yksilöterapiasta 57,60 euroa/tunti
    • ryhmäterapiasta 42,05 euroa/tunti
    • perhe- ja pariterapiasta 63,91 euroa/tunti
    • perhe- ja pariterapiasta 95,87 euroa/1,5 tuntia
  • Ennen terapian aloittamista on hyvä keskustella hoitavan tahon kanssa siitä, mikä terapiasuuntaus itselle sopii. Terapeutin kanssa on alussa hyvä tehdä kirjallinen terapiasopimus, johon kirjataan terapian toteuttamiseen liittyvät käytännöt, esimerkiksi käyntien tiheys, laskutuskäytännöt, lomat, mahdolliset terapiakäyntien peruuntumiset sekä niihin liittyvät korvaukset.