Terveys 7 min

Hannele harrastaa tanssia vaikka ei kuule musiikkia – viittomakielen tulkki välittää rytmin ja kääntää ohjeet

Vammansa vuoksi tulkkausta tarvitsevat voivat käyttää tulkkauspalvelua muun muassa harrastamiseen ja virkistykseen. Viittomakielinen Hannele Ilomäki käy ahkerasti paritanssitunneilla ja lavatansseissa tulkin kanssa.

Kuuntele artikkeli
teksti Riitta Eskola, kuvat ja video Jesse Karjalainen 18.2.2020

Hannele Ilomäki suosittelee tanssitunteja ja lavatansseja. ”Lavatanssit ovat silkkaa liikuntanautintoa!”

Lapsena kuuroutunut Hannele Ilomäki opetteli teininä lavatanssit, valssit, foxit, tangot ja humpat. Tanssimiseen tuli tauko, kun hän opiskeli ja sai kaksospojat. Kun perherumba helpotti, Hannele alkoi treenata kuopiolaisessa Tanssikoulu Wisiossa buggia, fuskua ja west coast swingiä.

”Harjoittelen jopa 12 tuntia viikossa, ja viikonloppuisin tanssin mahdollisimman usein lavoilla tai lähden katsomaan bändejä”, Hannele kertoo.

Tanssitunneille mukaan lähtee tulkki, joka välittää Hannelelle musiikin rytmin ja kääntää viittomakielelle opettajien ohjeet tanssin teknisistä yksityiskohdista. Tunneilla on taukoja, jolloin Hannelelle työskentelevä tulkkikin voi hengähtää.

Tanssijoita liikuntasalissa.
Tunneilla harjoitellaan askeleet ensin yksin, jotta ne sujuvat yhteen kaksin.

”Jos menen lavalle katsomaan vaikkapa Teemu Roivaista tai Virve Rostia, tulkkeja tarvitaan kaksi, sillä vauhdikkaat tilaisuudet kestävät monta tuntia.”

Usein tulkit vuorottelevat tehtäviä. Kun toinen tulkkaa laulun sanoja, toinen voi esimerkiksi pidellä läppäriä niin, että tulkki voi kuuntelemisen tueksi myös nähdä sanoitukset. Musiikin tulkkauksessa tulkki selvittää etukäteen keikalla tai tansseissa esitettävät kappaleet.

Hannele tuntee tulkkien paineet, koska suomea osaavana hän viittoo yleisölle itsekin, mieluiten tunnelmallisia rytmejä – kirkossa virsiä, matineoissa runoja ja laulunsanoja.

Rytmin tuntee tanssiparin kehosta – kuurous voi tulla viejälle yllätyksenä

Aluksi tanssikurssilaiset katselivat tanssin viittomista kiinnostuneina. Hannele ottaa tuijotuksen tyynesti, koska on tottunut tulkin kanssa olemaan aina katsottavana.

”Onneksi viihdyn paremmin estradilla kuin jumppasalilla!”

Hannele lukee huulilta ja kuulee kuulolaitteella kovia ääniä. Tanssitunneilla musiikki soi hillitysti, joten tulkki viittoo Hannelelle rytmin. Viejän ohjauksen Hannele tuntee kehokontaktina. Eräs mies keksi naputtaa rytmiä hänen selkäänsä.

”Se on hauskaa ja helpottaa yhteentanssimista huomattavasti.”

”Mies yleensä päivittelee, miten tanssin niin sulavasti kuulematta musiikkia.”

Tanssitunnilla tulkki on lähellä opettajia, jotta Hannele näkee hänet samalla, kun opettajat tanssivat uudet askelkuviot.

”Tunneilla oppii sovittamaan omat askeleensa erilaisten viejien kuvioihin.”

Tanssilavoilla tulkki ei pyöri mukana kertomassa rytmejä. Kuurous ei näy päällepäin, joten viejälle saattaa paljastua vasta tanssin jälkeen, ettei Hannele kuule kunnolla.

”Silloin mies yleensä päivittelee, miten tanssin niin sulavasti kuulematta musiikkia.”

Lue myös: Kuulon heikkeneminen ei estänyt Sarin työssäkäyntiä – ”Hiljaisuuskin on hyväksi”

Anne Okulow viittoo tanssitunnilla Hannele Ilomäelle.
Tulkki Anne Okulow viittoo tanssitunnilla rytmiä ja tanssin tekniikkaa. Hannele arvostaa tulkin kehonkielen nyansseja. ”Kuuleville ne välittyvät äänenpainoina.”

Musiikin tulkkaus on taitolaji – ”Hyvä tulkki elää mukana koko kropallaan”

Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskus välittää asiakkaille palveluntuottajien tulkkeja yhdenmukaisesti ja tasavertaisesti koko maassa. Jotta tulkkaus on laadukasta, tulkit perehtyvät etukäteen tulkattavaan tilanteeseen.

Ryhmäpäällikkö Riikka Paavonperä Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta toteaakin tulkkien olevan rautaisia ammattilaisia, jotka pystyvät valmistautumaan myös vieraimpiin tilanteisiin.

”Joku on perehtynyt terveysalan viittomistoon ja toinen hallitsee paremmin vaikkapa musiikin tulkkauksen, Riikka sanoo.

Tulkin ilmeet ja eleet kertovat, onko jalan alla haikea valssi vai tunteellinen rumba.

Hannele kouluttaa tulkkeja itsekin. Hän arvostaa tulkin kehonkielen nyansseja, jotka kuuleville välittyvät hiljaisena tietona tai äänenpainoina.

”Hyvä tulkki elää mukana koko kropallaan. Hänen ilmeensä ja eleensä kertovat, onko jalan alla haikea valssi vai tunteellinen rumba,” Hannele kehuu.

Usein miehet pyytävät lavalla myös tulkkia tanssimaan, mutta hän on töissä eikä silloin tanssi.

”Tulkille itselleen on toki hyödyksi, jos hänellä on rytmitajua ja hän on perillä tanssimisesta”, viittomakielen tulkki Anne Okulow sanoo.

Katso video Hannelen tanssitunnilta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Opiskelua, työntekoa ja harrastamista tulkin välityksellä

Hannele tilaa tulkin mukaan haasteellisiin tilanteisiin, joissa kokee tulevansa tulkin välityksellä paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi. Hän on käyttänyt tulkkia esimerkiksi opiskellessaan merkonomiksi, tradenomiksi ja kukkasidontaan erikoistuneeksi puutarhuriksi. Tulkki on mukana myös lääkärikäynneillä, seminaareissa ja viranomaisasioinnissa.

”Arkisissa asioinneissa pärjään erinomaisesti ilman tulkkia.”

Työelämätulkkausta Hannele on käyttänyt työpaikoissaan. Hän arvelee, että kuurojen työllistymistä hidastaa harhaluulo, että työnantajan pitäisi maksaa palkkaa myös tulkille. Tulkkauspalvelulaki kuitenkin takaa, että tulkkia voi käyttää työelämässä ilman, että siitä koituu yritykselle kustannuksia.

Hannele on itse ollut välillä työttömänä mutta ei koskaan toimettomana. Pöytälaatikossa odottavat säveltämistä 400 laulun tekstiä. Niistä pari pääsee esille Kuurojen kulttuuripäivillä Joensuussa kesällä 2020.

Lue myös: Näin Kela kehittää vammaisten tulkkauspalvelua yhdessä asiakkaiden kanssa

Hannele Ilomäki tanssii miehen kanssa.
Paritanssissa seuraaja mukautuu viejän liikkeisiin. Tanssitunneilla parit vaihtuvat, jotta jokainen pääsee treenaamaan monenlaista tapaa tanssia.

Eri tilanteet vaativat eri tulkin – Kela pyrkii vastaamaan toiveisiin

Tulkkauspalvelujen toimivuudesta on yhtä monta mielipidettä kuin käyttäjääkin. Hannele toteaa olevansa kaksikielisenä hiukan paremmassa asemassa kuin moni äidinkieleltään viittomakielinen. Kelalla on tällä kilpailutuskaudella käytettävissään 751 tulkkia. Hannelen mukaan tulkkeja on kuitenkin aivan liian vähän.

”Laskin keväällä 2018 Kelan tilastoimien toteutuneiden, puuttuvien ja peruuntuneiden tulkkausten perusteella, että tulkkeja olisi tarvittu 600 enemmän.”

Vuonna 2019 kuulovammaiset asiakkaat tekivät Kelan tilastojen mukaan 92 000 tulkkaustilausta Vammaisten tulkkauspalveluun. Tilauksista 97 prosenttiin onnistuttiin välittämään tulkki. Tilausten toteutumisessa on kuitenkin alueellisia eroja jo siksi, että Kelan käytettävissä olevien tulkkien määrä vaihtelee alueittain.

Hannele on itse kokenut, ettei tulkkauspalvelua ole saatavilla riittävästi.

”Taistelen 200 päivänä vuodessa saadakseni oikean tulkin lääkäriin, opiskeluun tai harrastuksiin.”

Hannele kuulee myös tuttaviltaan samansuuntaisia kokemuksia.

”Vaikka tasa-arvoisuus on kirjoitettu lakiin, se ei käytännössä toteudu,” hän sanoo.

Kela pyrkii välitystoiminnassaan siihen, että tulkkauksen aihe ja vaativuus sekä tulkin osaaminen kohtaavat. Aina asiakkaalle ei pystytä välittämään hänen toivomaansa tulkkia.

Tämä johtuu usein siitä, että tulkki on ehditty välittää toisen asiakkaan tilaukseen tai tulkki ei muutoin ole käytettävissä. Tilauksia järjestetään tarvittaessa uudelleen, jotta kaikki asiakkaat saavat tilaukseensa tulkin,” Riikka Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta sanoo.

Lue myös: Viittomakielen tulkkaus hoituu myös videoyhteydellä

Anne Okulow viittoo ja Hannele Ilomäki tanssii.
Tulkki Anne Okulow työskentelee tanssitunnilla Hannelen lähellä. Lavatansseissa tulkki ei lähde kolmanneksi pyörimään lattialle, vaan Hannele seuraa viejän tanssia ja nauttii tunnelmasta.

Viittomakielen tulkkaus onnistuu myös etäpalveluna

Kelan vammaisten tulkkauspalveluun kuuluu lähitulkkauksen lisäksi etätulkkaus videoyhteydellä. Etäpalvelussa asiakas voi esimerkiksi tehdä tulkkaustilauksen, antaa palautetta tai hoitaa asioita etätulkkauksen avulla. Etätulkkaus sopii erityisen hyvin lyhyisiin tulkkauksiin.

”Etätulkkaus on tulkkauksen vaativin laji, sillä suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen lisäksi tulkin on hallittava hyvin myös tekniikka,” Riikka toteaa.

Hannelen mukaan etäpalvelun tekniikka ei aina toimi, mutta hän arvelee nuorten osaavan käyttää sitä paremmin.

”On hienoa, että meiltä käyttäjiltä kysytään, mitä me tarvitsemme.”

”Vanhemmat ihmiset tarvitsevat osaavan käyttäjän vierelleen, opastamaan ja neuvomaan kädestä pitäen. Siihen pitäisi olla mahdollisuus,” hän toivoo.

Kelasta saa neuvontaa etäpalvelun ja muiden tulkkauspalvelujen käyttöön.

Tähän mennessä Kela on järjestänyt vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaille kolme kymmenhenkistä asiakasraatia kehittääkseen palvelua palautteen perusteella. Hannele odottaakin paljon Kelan seuraavalta tulkkikilpailutukselta, jonka suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjien toiveet ja alan sidosryhmien näkemykset.

”On hienoa, että meiltä käyttäjiltä kysytään, mitä me tarvitsemme.”

Artikkeliin on 2.3.2020 päivitetty kuulovammaisten asiakkaiden Vammaisten tulkkauspalveluun tekemien tulkkaustilausten määrä koko vuodelta 2019 ja linkki uuteen tiedotteeseen aiheesta. Jutussa kerrottiin aiemmin tammi-kesäkuun 2019 tilausten määrä, 47 000.

Kelan vammaisten tulkkauspalvelu

  • Vammaisten tulkkauspalvelu edistää kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
  • Tulkkauspalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee vammansa vuoksi tulkkausta.
  • Asiakas ilmoittaa Kelalle, millaisia kommunikaatiokeinoja hän käyttää.
  • Tulkki ilmoittaa Kelalle työkielensä, kommunikaatiokeinonsa ja erityisosaamisensa.
  • Asiakas voi laatia tulkkilistan, johon voi nimetä parhaaksi kokemansa tulkin eri tehtäviin, kuten töihin, harrastuksiin ja asioimiseen virastoissa.
  • Vaikka asiakas ei käyttäisi tulkkilistaa, Kela pyrkii välittämään tilaukseen sopivimman tulkin.
  • Etäpalvelu on osa vammaisten tulkkauspalvelua.

Lue lisää Kelan sivuilta

Vammaisten tulkkauspalvelu