Siirry sisältöön

"Vammaistuki auttaa arjen kuluissa”

Jesse Valkoselta ei intoa puutu. 21-vuotias opiskelee jo kolmatta tutkintoa. Vapaa-ajan täyttävät koripallo, kaverit ja nettipelit. Vammat eivät elämää hidasta, ja vammaistuki auttaa kuluissa, joita arjen haasteet tuovat.
Terveys | 14.2.2023
Kuuntele artikkeli

Jesse Valkonen on 21-vuotias nuorimies, joka mainitsee, että elämä maistuu mukavalta. Hän on juuri muuttanut ensimmäiseen omaan kotiinsa.

”Ihan hyvään aikaan. Jo aiemminkin oli sellainen olo, että voisi asua omillaan.”

Jesse alkoi hakea asuntoa viime kesänä.

”Äiti vinkkasi, että nyt olisi asunnonvälitysilmoituksessa sopiva asunto. Hain sitä ja heti tärppäsi.”

Jesse asuu Espoon Leppävaarassa vastavalmistuneen 16-kerroksisen talon yksiössä.

”Ja kotini on tietenkin talon ylimmässä kerroksessa. Näkymät ovat aika hyvät”, Jesse hykertelee.

Uuden kodin sisustushommissa äiti sai auttaa. Muuten vanhemmat eivät paljoa puutu.

”Isovanhemmat haluaisivat tulla auttelemaan joka viikko. En päästä heitä aina, etteivät lattiat kulu”, Jesse vitsailee.

Kun Jesse asui kotona, äiti siivosi ja laittoi ruoat. Omassa kodissaan Jesse hoitelee kotihommat itse – myös kokkailee.

”Lähinnä makaronilaatikkotyyppistä ruokaa tulee viikonloppuna laitettua isompia määriä, että ei tarvitse kokkailla arki-iltoina, kun tulee koulusta.”

Jesse avaa asuntonsa ovea.
Jesse Valkonen muutti omilleen 21-vuotiaana.

Ammattiopinnot pulkassa ja vaiheessa

Jessellä on synnynnäinen näkövamma, joka hankaloittaa pienten tekstien lukemista ja näkemistä pimeässä. Opinnoissa vammasta ei kuitenkaan ole ollut haittaa.

”Olen juuri aloittanut Omnia-ammattikoulussa kiinteistönhoitajan perustutkinnon opiskelut. Työt ovat koulussa olleet ryhmätöitä, joten vielä ei ole ainakaan ollut ongelmaa. Pystyn kyllä ihan hyvin tekemään tarkempaa työtä, esimerkiksi ruuveja vääntämään, että eiköhän kiinteistönhoitohommat onnistu.”

Mies on opiskellut aiemmin myös merkonomiksi ja sen jälkeen datanomiksi.

”Luulin, että tietotekniikka alalla etsivät työvoimaa. Hommia ei kuitenkaan löytynyt, ja hain ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Valitettavasti en päässyt sisään.”

Jesse on kiinnostunut koodaamisesta.

”Nettisivuja olen tehnyt. Mitään ei ole tosin vielä julkaistu.”

Jesse istuu sängyllä ja katsoo kohti.
Jessen päivät täyttyvät koulunkäynnistä ja harrastuksista. Kotona aikaa jää vielä kotitöille, siivoukselle ja ruoanlaitolle.

Pelihommat vievät mukanaan

Jesse elää vauhdikasta nuoren miehen elämää. Vapaa-aikanaan hän pelaa NMKY:ssä koripalloa, ja harjoituksia on usean kerran viikossa.

”Nyt harjoittelut ovat jäissä, kun liukastuin kadulla. Kouluterveydenhoitaja sanoi, että nyrjähdystä pitää parannella usean viikon. Pelaamisesta ei tule vähään aikaan mitään.”

”Tiistaisin nähdään kavereiden kanssa NMKY:n peli-illoissa Kaisaniemessä. Paikalla on sekä poikia että tyttöjä. Aluksi aina laitetaan vähän ruokaa. NMKY tarjoaa meille ruoka-aineet. Sitten ohjelmassa on yleistä hengailua. Pelataan paljon lautapelejä.”

Kaverit mainitsevat kuulemma, että Jesse on aktiivinen tyyppi.

”Joskus ehkä liiankin aktiivinen”, Jesse naurahtaa.

Nyt Jesse suunnittelee vetävänsä kavereilleen pelitoimintaa verkossa.

”Se tarkoittaa, että sovitaan joku tietty verkkopeli, johon sitten kirjaudutaan pelaamaan. Pelit voivat tosiaan vaihdella sen mukaan, mikä kiinnostaa.”

Jesse on saanut vammaistukea kouluiästä lähtien.

16 vuotta täytettyään hän saa vammaistukea aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Vammaistuki jeesaa – 16-vuotiaana tuki haetaan uudelleen

Jessellä on näkövamman lisäksi CP-vamma, jonka hän sai syntymässään. Se vaikeuttaa kävelyä niin, että hän liikkuu jalat koukussa. Jesse on saanut vammaistukea kouluiästä lähtien, koska hän tarvitsi apua apuvälineiden pukemiseen. Jessellä on käytössä muun muassa jalkatuki. Kustannuksia aiheutui myös taksikyydeistä kouluun. Jessen äiti Anu Valkonen, joka toimi Jessen lapsuusvuodet pojan omaishoitajana, uumoilee, että tukea olisi saanut aiemminkin. Perhe ei vain tajunnut sitä hakea, ennen kuin tuttu fysioterapeutti kertoi mahdollisuudesta.

Kun Jesse täytti 16, hänen vammaistukensa yllättäen katkesi. Anu-äiti ihmetteli, että mikäs nyt. Soitto Kelaan varmisti, että vammaistukea 16-vuotiaalle täytyy hakea erikseen.

”Elimme silloin vauhdikasta lapsiperheen arkea kolmen lapsen kanssa. Kun asiasta ei missään vinkattu, niin emme tajunneet laittaa hakemusta ajoissa.”

LUE MYÖS

Nyt Jesse saa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Vammaistuen avulla hän on hankkinut esimerkiksi läppärin kouluvälineeksi ja maksanut koulumatkat. Äiti on sitä mieltä, että Jesse tarvitsisi enemmänkin tukea itsekseen asuessaan ja kiittelee isovanhempia, jotka auttelevat poikaa. Jos Jesseltä itseltään kysyy, hän sanoo ehdottomasti pärjäävänsä ilman apua, koska hänen kaksoisveljensä Jamikin pärjää.

Erikoissuunnittelija Tuula Sahiluoto Kelasta miettii, että kaikkien ei ole helppoa kertoa avun tarpeistaan. Syyt voivat olla monet, eivätkä ne välttämättä edes liity sairauteen tai vammaan. Esimerkiksi neurokirjon häiriöt voivat eri tavoin haastaa asioinnissa.

LUE MYÖS
Pitkäaikainen mielen­terveyden häiriö? Sinulla voi olla oikeus vammais­tukeen

”Silloin kun vammaistukea hakee, kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, millaisissa asioissa toimintakyky on alentunut ja tarvitsee apua. Ihan pieneltäkin tuntuvat arkipäivän haasteet tai opintoja hankaloittavat asiat kannattaa kertoa hakemuksessa, Näin hakemusta käsittelevät ihmiset saavat oikean kuvan tilanteesta”, Tuula mainitsee ja muistuttaa, että vammaistuen voi saada perustasoisena myös ilman avuntarvetta.

Vammaistuen saaminen ei poissulje muita tukia. Jesse saa lisäksi esimerkiksi opintotukea ja asumistukea. Opintoihin valmentautumiseen hän on saanut ammatillista kuntoutusta sekä nuoren kuntoutusrahaa.

”Sen jälkeen, kun Jesselle myönnettiin vammaistuki, muut tuet ovat tulleet jotenkin helpommin”, Anu sanoo.

16 vuotta täyttävälle tiedot vammaistuen jatkamisesta kirjeessä

Lähitulevaisuudessa jokaiselle alle 16-vuotiaan vammaistukea saavalle ja hänen huoltajalleen tulee automaattisesti kirje ennen kuin nuori täyttää 16 vuotta.

  • Kirjeessä neuvotaan, kuinka jatkosuunnitelmat kannattaa tehdä ja etuudet ja palvelut selvittää hyvissä ajoin ennen tuon ikärajapyykin saavuttamista. Silloin ei tapahdu ikävää väliinputoamista, kun alle 16-vuotiaan tuki loppuu.
  • Automaattinen ilmoitus kaikille toteutuu suunnitelmien mukaan kesällä 2023, kun järjestelmä saadaan valmiiksi.

16 vuotta täyttänyt voi saada myös muita tukia vammaistuen lisäksi

Kun vammaistukea saanut nuori täyttää 16 vuotta, hän voi hakea aikuiselle tarkoitettua vammaistukea sekä tilanteensa mukaan myös muita tukia.

  • 16 vuotta täyttäneen vammaistuki eli aikuisen vammaistuki on mahdollinen, jos toimintakykysi on heikentynyt ja sinulle aiheutuu vammasta tai sairaudesta haittaa tai tarvitset niiden takia apua tai ohjausta. Huomaathan, että tuki myönnetään erilaisin perustein kuin alle 16-vuotiaan vammaistuki.
  • Nuoren kuntoutusraha maksetaan opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta. Nuoren kuntoutusraha on tarkoitettu sinulle, joka olet 16–19-vuotias ja sinulla on sairaus tai vamma, joka heikentää työ- tai opiskelukykyäsi tai mahdollisuuksiasi valita ammatti tai työ. Kuntoutusraha avustaa myös opintoihin liittyvissä kuluissa.
  • Nuorille on useita kuntoutusvaihtoehtoja, joilla voidaan tukea opiskelua ja työelämään pääsyä tai sairauden tai vamman kanssa elämistä.
  • Kun täytät 16 vuotta, voit hakea myös esimerkiksi

kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä ja eläkettä saavan hoitotukea.

Tukea haetaan verkossa tai paperi­lomakkeella

Kun täytät 15 vuotta, voit itse hakea etuutta Kelasta. Huoltajasi voi myös hakea etuutta, mutta toisen puolesta asiointi ei toistaiseksi onnistu verkossa.

  • Huoltaja hakee toisen puolesta etuutta paperisella hakemuksella.
  • Neuvontaa ja apua hakemusten täyttämiseen saat asiakaspalvelusta soittamalla puhelinpalveluun tai varaamalla puhelinajanvarauksen Kelan verkosta. Hakemus voidaan joissain tilanteissa ottaa vastaan myös suullisesti asiakaspalvelussa.
  • Jos jatkosuunnitelmasi ovat epäselvät, kun olet täyttämässä 16 vuotta, voit selvitellä esimerkiksi hoitavan lääkärisi tai oman hoitajasi kanssa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kelan tukiin liittyvissä kysymyksissä voit myös varata ajan Kelasta osoitteesta kela.fi/ajanvaraus tai soittamalla numeroon 020 692 205.

Teksti Arja Krank Kuvat ja videot Samuli Skantsi

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.