”Keskiluokkainen elämä meni kerralla uusiksi, kun uuvuin, ja lopulta päätimme mieheni kanssa erota. Olimme olleet yhdessä parikymmentä vuotta. Onneksi sain Kelasta sekä taloudellista että henkistä tukea. En tiedä, miten olisin jaksanut ilman sitä”, Hanna, 41, tunnustaa.
Eropäätös oli pitkän harkinnan tulos ja toteutui sopuisasti, mutta se käynnisti tapahtumien ketjun, jonka vauhdissa oli vaikea pysyä mukana. Hanna korostaa, että vaikkei ajoitus ehkä ollut paras mahdollinen, päätökset oli tehtävä juuri tuolloin. Muutosten kertautuminen söi voimia, mutta samalla elämässä kääntyi pitkään tuloillaan ollut uusi luku, jota ei voinut lykätä.
Kuin pisteenä iin päälle koronaepidemia lähti samoihin aikoihin leviämään. Suomi sulkeutui.
”Koronan takia työnkuvaani ensin hiukan muutettiin, mutta se ei riittänyt. Yritys, jossa olin työskennellyt kymmenisen vuotta visuaalisen markkinoinnin parissa joutui käynnistämään muutosneuvottelut, joiden seurauksena urani siellä päättyi, ja jäin joksikin aikaa työttömäksi.”
Kun eroa harkittiin, pelkkä ajatuskin kaikkien asumiskulujen vastaamisesta yksin ja työttömänä tuntui vaikealta ja pelottavalta. Miten pääkaupunkiseudulla ylipäänsä on mahdollista selvitä kaikista kuluista ilman säännöllisiä tuloja?
Hanna päätti ottaa hengähdystauon ja muutti päiväkoti-ikäisen tyttärensä kanssa perheen yhteisestä kodista Vantaalta kesäksi Lahteen lähemmäs lapsuudenperhettä. Sattuma toi eteen vuokrattavaksi vanhan, ison omakotitalon, juuri sellaisen, jollaisesta Hanna oli haaveillut.
”Meillä ei ollut siinä vaiheessa oikeastaan minkäänlaista tukiverkkoa eikä arjen hoitoapua pääkaupunkiseudulla. Muuttopäätös tuntui hyvältä, sillä tunsin tarvitsevani läheisten tukea. Työttömänä en ollut myöskään asuinpaikkaan sidottu.”
Palveluasenne iloinen yllätys
Elämän isojen muutosten keskellä Hanna huolehti entiseen tapaan erityishoitoa vaativasta, lievästi kehitysvammaisesta lapsestaan. Oma jaksaminen alkoi kivuta äärirajoille. Se oli ollut koetuksella jo ennen muutosneuvottelujen alkua, jolloin Hanna haki apua silloisen työpaikkansa työterveyshuollosta ja sai lähetteen terapiaan.
Hanna tunnustaa suoraan, ettei odottanut paljoakaan ottaessaan Kelaan yhteyttä. Ystävät kuitenkin kannustivat hakemaan apua haastavaan tilanteeseen sekä ottamaan ylipäänsä selvää, millaista apua ja sosiaaliturvaa yhteiskunta voisi tarjota.
”Itselläni ei ollut Kelasta juuri muuta omakohtaista kokemusta kuin parinkymmenen vuoden takaiset opintotuet ja lapseen liittyvät tuet. Epäilin, että saanko minä mitään, kun omistin puolet siihen asti yhdessä asumastamme asunnosta, jossa rahat tietenkin olivat siinä vaiheessa vielä kiinni.”
Ilokseen Hanna huomasi ennakkoluulonsa perusteettomiksi — tai ainakin käsityksensä vanhentuneiksi.
”Tarpeeni otettiin vakavasti, minut haastateltiin ja tilanteeni kartoitettiin perusteellisesti. Sain kaiken tarvitsemani tiedon yhdestä paikasta, eikä minun tarvinnut juosta luukulta toiselle. Pelkästään netistä lukemalla tuskin olisin löytänyt kaikkia mahdollisuuksia.”
Hanna sai huomata, että Kelan palvelut olivat muuttuneet parissa kymmenessä vuodessa paljon, ja että haastavaan taloudelliseen tilanteeseen sai tukea. Lisäksi lapsilisään tuli yksinhuoltajakorotus ilman virallista avioeroa. Yksinään tuet eivät ehkä olleet suuren suuria, mutta pienistä puroista yhdistettyinä ne tulivat tarpeeseen ja auttoivat pääsemään pahimman yli.
Erityiskiitoksen Hanna antaa inhimilliselle otteelle, jolla Kela tarttui hänen tarpeisiinsa. Se tuntui erityisen tärkeältä, kun omat voimavarat alkoivat olla vähissä.
”Heti ensimmäisellä kerralla joku kysyi, että pärjäänkö. Perääni vielä soitettiin ja varmistettiin osoitetietoja tai jotain vastaavaa — tuntui siltä, että minusta välitettiin.”
Hanna sai Kelasta tukea avioeron kriisiin.
Erotilanteessa vanhemmat sopivat elatusavusta yleensä keskenään.
Kelan elatustuen saaminen edellyttää, että vanhemmat ovat sopineet lapselle maksettavasta elatusavusta ja lastenvalvoja on vahvistanut elatusavun elatussopimuksella.
Valoa elämän kaaokseen
Vuosia kestänyt henkinen paine oli vienyt lopulta jaksamisen niin äärille, että Hanna oli helpottunut, kun hänelle myönnettiin Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia. Pahoinvointi alkoi siinä vaiheessa näkyä jo fyysisinä oireina, joille ei kuitenkaan löydetty lääketieteellistä syytä.
Pitkäkestoisen terapian aikana Hanna käsitteli terapeutin kanssa muun muassa arvojaan, elintapojaan ja suhdettaan työhönsä, ei pelkästään eroa eikä erityislapsen vanhemmuutta, vaikka toki näitäkin käytiin läpi. Terapia oli elämän suursiivous, josta sai tärkeät eväät eteenpäin.
”Ilman Kelan apua itselläni ei olisi ollut varaa siihen.”
”Elämässä tuli kerralla vain liikaa. Oli tosi hyvä, että pääsin terapiaan ja löytyi ulkopuolinen ihminen, jonka kanssa pystyin käymään turvallisesti elämän kipupisteitä ja tuntemuksia. Terapia auttoi näkemään metsää puilta. Koin, että se tuki paitsi kasvuani ihmisenä myös sitä, että pysyin ylipäänsä työkykyisenä. Ilman Kelan apua itselläni ei olisi ollut varaa siihen.”
Terapian ansioksi Hanna lukee sen, että on oppinut olemaan itselleen armollisempi — ja samoin myös kanssaihmisille.
”Ennen olin hyvin tavoitteellinen ja suorittaja. Itseluottamukseni kasvoi terapian myötä ja tunnistan paremmin, mihin lähteä mukaan ja mihin ei. Olen oppinut pysähtymään hetkeen ja nauttimaan elämän aistimuksista. Ennen kaikkea luotan, että elämä taas kantaa.”
Kohti uusia haasteita
Lahdessa vietetyn kesän jälkeen Hanna ymmärsi, että hänen ja tyttären elämät olivat kuitenkin jo sitoutuneet pääkaupunkiseudulle. Syksy läheni, ja Hannasta tuntui järkevältä, että tytär jatkaisi esikoulunsa loppuun tutussa päiväkodissa Vantaalla.
Asumistuen turvin Hanna pääsi muuttamaan uuteen kotiin tyttärensä kanssa. Ilman tukea ei olisi ollut mitään mahdollisuutta muuttaa asuntoon, jossa lapsellekin oli tilaa. Muuton jälkeen elämä alkoi hiljalleen taas lutviutua. Uusi työpaikkakin löytyi.
”Ilman tukea ei olisi ollut mitään mahdollisuutta muuttaa asuntoon, jossa lapsellekin oli tilaa.”
”Asuimme pari kuukautta ex-miehen kanssa saman katon alla, kunnes löysin läheltä meille sopivan vuokra-asunnon. Lapsi asui vuoroviikoin isällään ja minulla. Työnhakuun pystyi panostamaan, kun perusasiat sai järjestykseen. Olen ollut siitä lähtien eli noin puolitoista vuotta taas töissä.”
Tyttären esikoulun ja haastavan ensimmäisen kouluvuoden jälkeen tuntui luontevalta muuttaa vielä kerran, kun lapsi sai uuden koulupaikan Helsingistä. Myös koti löytyi Helsingistä, josta perhe oli aikoinaan lähtenyt asuinneliöiden perässä Vantaalle.
”Jos jotain voisin muuttaa, niin se olisi vammaistuen määräaikaisuus. Nyt joudumme hakemaan sitä joka vuosi erikseen. Tätä varten on aina hankittava uusi lääkärin arvio, jonka saaminen merkitsee joka vuosi muutaman päivän sairaalareissua. On raskasta joutua kertomaan uudelleen ja uudelleen oman lapsensa haasteet, kun on kyse kromosomipoikkeamasta, joka ei koskaan muutu miksikään.”
Lopullinen avioero tuli voimaan vasta viime keväänä, sillä pariskunta halusi yksissä tuumin ottaa aikalisän ja miettiä, millainen ratkaisu olisi paras myös lapsen kannalta. Hanna korostaa, että vaikka tytär on kirjoilla hänen kanssaan, lapsen isä on vahvasti mukana tyttärensä arjessa.
Hanna toivoo, että voisi asua nykyisessä asunnossa pitkään niin, että siitä tulisi oikeasti koti. Asunto on edellistä isompi ja sijainniltaan lapsen koulua ajatellen parempi.
”Tässä vaiheessa ennen kaikkea toivon, että lapsi viihtyisi uudessa koulussaan ja pystyisi käymään sitä koko peruskouluaikansa. Vuosia meni niin kuin olisin katsonut elämää harson läpi. Nyt elämä näyttää kirkkaalta ja värikkäältä. Vähän kuin olisi vaihtanut mustavalko-tv:n väritelkkariin”, Hanna naurahtaa.
Tätä tarkoittavat termit elatusapu, elatustuki ja elatusvelvollinen
Elatusvelvollinen: Vanhempi, joka on elatussopimuksen tai tuomioistuimen päätöksen mukaan velvollinen maksamaan elatusapua.
Elatusapu: Elatussopimuksen tai tuomion mukainen rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatuksesta.
Elatustuki: Kelan maksama tuki, jota voi hakea OmaKelassa esimerkiksi tilanteessa, jossa elatusvelvollinen ei ole maksanut sovittua elatusapua tai jos se on määrältään pienempi kuin elatustuki elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Lue lisää elatustuesta.
Erotilanteessa perhe voi saada tukea Kelasta
Tukea lähivanhemmalle
Voit saada Kelan maksamaa elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua. Kela maksaa elatustukea myös, jos olet adoptoinut lapsen yksin tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.
Elatustukea haetaan Kelan lomakkeella. Tukea voi hakea takautuvasti kolmelta kuukaudelta. Hakemukseen täytyy liittää elatussopimus tai tuomioistuimen päätös. Kela tarvitsee alkuperäisen asiakirjan, jos haet tukea sillä perusteella, että elatusvelvollinen ei ole maksanut elatusapua. Kopio asiakirjasta sen sijaan riittää, jos haet tukea sen takia, että elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi.
Elatustuen hakeminen uudistuu syksyn 2023 aikana lapsen vanhemmalle, muulle huoltajalle ja muulle lasta hoitavalle henkilölle. Myöhemmin uusi hakemus avataan myös 15 vuotta täyttäneelle itsenäisesti asuvalle lapselle ja muutoksista ilmoittamista parannetaan.
Huomaa myös, että jos olet yksinhuoltaja, voit saada Kelasta korotusta lapsilisään. Tarkista myös Kelan laskurin avulla oikeutesi yleiseen asumistukeen, jos sinulla on vaikeuksia selvitä asumismenoista.
Apua myös elatusvelvolliselle
Jos olet elatusvelvollinen ja rahatilanteesi on muuttunut olennaisesti elatusavun suuruuden vahvistamisen jälkeen, ota yhteys hyvinvointialueen sosiaalitoimeen ja selvitä, voidaanko elatusavusta tehdä uusi sopimus.
Kelan perintäyksikköön kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä, jos et pysty maksamaan sovittua elatusapua ja Kela maksaa elatustukea. Kelasta voi saada maksuvapautusta, jos maksukyvyttömyyden syynä on esimerkiksi työttömyys tai työkyvyttömyys. Muuten elatusvelka menee ulosottoon.
Tarkista myös Kelan laskurin avulla oikeutesi yleiseen asumistukeen, jos sinulla on vaikeuksia selvitä asumismenoista.
Teksti Maarit Seeling Kuvat, videot ja editointi Kasperi Kropsu
