Lue teksti pohjoissaameksi
Lue teksti inarinsaameksi
Lue teksti koltansaameksi
Kelan eri kanavilla on jo jonkin aikaa näkynyt uudenlaisia valokuvia. Kelan viestinnän käyttämissä uusissa kuvissa lähtökohtana eivät enää ole Kelan yksittäiset etuudet. Sen sijaan pääroolissa ovat Kelan asiakkaiden moninaiset elämäntilanteet. Dokumentaarista kerrontaa hyödyntävät kuvat tuovat Kelan lähemmäs ihmisten arkea.
Kelan viestinnän uusimmat kuvat on otettu erityisesti Kelan saamenkielisen viestinnän tarpeita varten. Kuvien kautta saamelaisuus tulee näkyväksi myös viestinnän kuvastossa aivan uudella tavalla.
Kuvat on otettu Inarissa syyskuussa 2023, ja ne on ottanut inarilainen Ville-Riiko Fofonoff, joka on itsekin saamelainen.
Uudet valokuvat tukevat Kelan saamenkielistä viestintää
Kela viestii etuuksista ja palveluista pohjois-, inarin- ja koltansaameksi kela.fi-sivuilla, Elämässä.fissä ja muilla Kelan viestintäkanavilla. Kelan uudet saamelaisteemaiset valokuvat tukevat Kelan saamenkielisiä viestintäsisältöjä.
Myös Kelan slogan Elämässä mukana – muutoksissa tukena on käännetty kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle:
Pohjoissaameksi: Eallimis mielde – nuppástusain doarjjan
Inarinsaameksi: Elimist mieldi – nubástusâin toorjân
Koltansaameksi: Jieʹllmest mieʹldd – muttsin tuärjjan
Kela on vahvasti mukana myös saamelaisten arkipäivässä ja heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Kela tarjoaa asiakaspalvelua saameksi ja pyrkii monella tavalla huomioimaan toiminnassaan saamenkielisten kielelliset oikeudet.
Äitiyspakkaukseen voi saada saamenkielisen ensikirjan. Kelan järjestämiin kuntoutuksiin on mahdollista saada tulkkausta, jos asiakas kokee sitä tarvitsevansa. Saamelaisalueella asuvilla saamenkielisillä on myös oikeus valita terveydenhuollon matkoilleen saamenkielinen Kela-taksi.
Kuvien kautta Kela kertoo palvelujensa olevan myös saamelaisia varten
Kelan saamenkielisellä viestinnällä ei ole aikaisemmin ollut omaa kuvavalikoimaa. Kelan saamenkielisestä viestinnästä vastaava viestinnän asiantuntija Arja Jomppanen kertoo, että tarvetta saamelaisteemaisille valokuville on ollut jo pidemmän aikaa:
”Aikaisemmin meiltä puuttuivat kuvat, joiden avulla voimme kertoa saamenkielisille asiakkaillemme, että Kela on myös heitä varten. Nämä uudet kuvat puhuttelevat erityisesti saamelaista asiakasta”, sanoo Arja.
Kelan uuden kuvamaailman ajatuksena on samaan aikaan ollut kuvien monikäyttöisyys. Saamenkielisen viestinnän käyttöön ensisijaisesti kuvattuja valokuvia tullaankin käyttämään myös Kelan muussa valtakunnallisessa viestinnässä. Saamelaisuus näkyy tätä kautta Kelan viestinnässä laajemminkin.
Kelan visuaalisen viestinnän asiantuntija Marjaana Peura osallistui saamelaisteemaisten kuvien kuvauksiin Inarissa.
”Haluamme, että Kelan kuvissa heijastuu aito arki läpi koko maan. Nämä uudet kuvat rikastuttavat Kelan kuvamaailmaa”, Marjaana toteaa.
Saamelaisuus näkyy yksityiskohdissa
Kelan saamenkielisen viestinnän uusissa valokuvissa saamelaisuus tulee esille pienissä arjen yksityiskohdissa, esimerkiksi asusteissa ja koruissa. Kuvien mallit ovat saamenkielisiä, ja heidät on kuvattu omissa tutuissa arjen miljöissään kotona ja luonnossa.
Saamelaiset elävät arkeaan muiden Suomessa asuvien tavoin hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Nuoret muuttavat isompiin kaupunkeihin opiskelemaan ja perustavat perheensä usein opiskelupaikkakunnille.
Myös muualla asuville saamelaisille Saamenmaa on usein se henkinen koti, jonne palataan lomilla ja jopa pysyvästi, jos elämäntilanne sen mahdollistaa. Niinpä saamelaisalueen kunnissa tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän saamen kielen osaajia esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle tai opettajiksi.
Perinteiset elinkeinot, kuten esimerkiksi poronhoito, kalastus ja käsityöt, ovat edelleen tärkeitä, mutta yhä useammalle ne ovat sivuelinkeino tai harrastus, jonka kautta pidetään yllä yhteyttä omaan kulttuuriin. Kuvien malleista kukaan ei työskentele päätoimisesti poronhoidossa mutta kaikkien elämässä sillä on silti tärkeä rooli.
Ikäihmiset pyrkivät asumaan mahdollisimman pitkään kodeissaan arjen askareissa auttavien Kylä-Aslakien ja tarpeen mukaan myös kotisairaanhoidon tuella. Monelle ikäihmiselle kotona asuminen ja tuttujen päivittäisten toimien jatkaminen niin pitkään kuin kunto sen sallii, on myös henkisen hyvinvoinnin edellytys.
Saamelaisen kuvaajan valinta oli itsestäänselvyys
Kela valitsi saamenkielisen viestinnän brändikuvien kuvaajaksi Inarissa asuvan valokuvaajan Ville-Riikon, joka on itsekin saamelainen.
”Kehitämme Kelassa saamenkielistä viestintäämme vastuullisesti ja yhteistyössä saamelaisen kieliyhteisön kanssa. Meille oli itsestään selvää, että valitsemme tähän työhön saamelaisen valokuvaajan”, kertoo Arja.
Saamelaista kulttuuria tunteva ja malleille entuudestaan tuttu kuvaaja auttoi malleja rentoutumaan kuvaustilanteissa.
“Kelan ehdottama projekti kuulosti alusta asti mielenkiintoiselta. On aina ilo saada saamelaisille valtakunnallista näkyvyyttä. Mallit löytyivät yllättävänkin helposti huolimatta siitä, että kieliyhteisö on pieni”, sanoo Ville.
Saamelaisuus näkyy yksityiskohdissa
Ville-Riiko Fofonoff
Syntynyt: 1993, asuu Inarissa
Koulutus: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja
Ville Fofonoff on kuvannut aikaisemmin mm. Saamelaiskäräjille, Saamelaismuseo Siidalle ja Ylelle.
Haaveilee: Työskentelevänsä tulevaisuudessa päätoimisesti valokuvaajana.
