Siirry sisältöön

Kelan kuvamaailma uudistuu – elämää ja eri ikä­vaiheita kuvataan lähellä ihmisten arkea

Yleinen | 13.2.2023
Kela uudistaa kuvamaailmaansa kohti dokumentaarisuutta ja irtautuu samalla kaavamaisesti esitetyistä elämäntyyleistä, perhemuodoista ja tulotasoista. Uudistus näkyy Kelan asiakkaille ensin Elämässä.fi-verkkomediassa.
Kuuntele artikkeli
Tyttö ja poika halaavat.
Kelan kuvamaailma uudistuu. Uudentyyppisessä ilmeessä kuvataan hetkiä ihmisten arjessa.

Kelan asiakasverkkomedia Elämässä.fin perusajatus on tuoda tarinoiden avulla lukijoille oivalluksia siitä, mitä kaikkea sosiaaliturva tarkoittaa käytännön elämässä. Artikkeleissa haastatellaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Asiakkaiden omien elämäntarinoiden ansiosta Kelan tarjoama sosiaaliturva saa huomattavasti kansantajuisemman ja samaistuttavamman muodon, kuin pelkästä etuudesta kertominen. 

”Ihmisläheisten tarinoiden avulla Kelan tarjoamat etuudet avautuvat lukijoille paremmin”, kiteyttää Elämässä.fin päätoimittaja Satu Kontiainen.

Hänen mukaansa Elämässä.fi on poikkeuksellinen media, koska sen kohderyhmänä ovat ihan kaikki suomalaiset. Tarinoiden lisäksi Elämässä.fissä on vinkkipitoisia juttuja sekä kolumneja.

”Käsittelemme sivustolla hyvin laajasti eri elämäntilanteisiin liittyviä aiheita alkaen vauvan odotuksesta ja äitiyspakkauksesta opiskelijoiden jaksamiseen ja tukemiseen sekä eläkeläisen toimentuloon ja omaisen menettämiseen asti”, Satu avaa.

Elämässä.fin artikkelit myös muistuttavat lukijoita sosiaaliturvaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

”Elämäntarinoiden kautta lukija saa vertaistukea ja ymmärtää toivottavasti paremmin, millaiseen tukeen hän on oikeutettu. Esimerkiksi jos perheen lapsi on yökastelija, perhe voi olla oikeutettu vammaistukeen. Tätä ei pelkästä etuuden nimestä arvaisi. Kerromme Elämässä.fissä, miten työpaikan toiselta paikkakunnalta saanut voi hakea liikkuvuusavustusta tai vaikkapa työuupunut Kelan Oras-kuntoutusta.”

Äiti ja lapsi ovat talvella ulkona leikkipuistossa. Äiti vetää lapsen toppahaalarin vetoketjua kiinni.
Kuvat dokumentoivat arkea ja suomalaisten ihmisten elämää, johon Kelakin kiinteästi kuuluu.

Uusi kuvamaailma pyrkii moni­muotoisuuteen ja dokumentaarisuuteen

Sadun mukaan Kelan identiteettiä on tarkasteltu kokonaisuutena siitä visiosta käsin, että Kela on lähellä ihmistä. Viestien ja visuaalisuuden uudistaminen on osa tätä työtä.

”Haluamme myös kuvamaailmassa olla mukana ihmisen kaikissa elämänvaiheissa. Kuvamaailmalla pyrimme viestittämään, että olemme ihmisen puolella ja toimimme aina asiakkaamme parhaaksi.”

Kelan rooli on ymmärtää ja tukea suomalaisten arkea.

Siinä missä Kelan kuvamaailma on aiemmin ollut melko kirjaimellinen kuvatessaan esimerkiksi perhemuotoja ja eri ikäkauden vaiheita, uudistuksen yhteydessä niistä pyritään eroon. Satu kertoo esimerkkejä:

”Eläkeläinen voi olla myös nuori ihminen, ei vain harmaahapsinen vanhus, kuten stereotyyppisesti saatamme ajatella. Uudessa kuvamaailmassa ilmennetään eri elämänvaiheita ilman, että määrittelemme valmiiksi tiettyjä perhemuotoja, tulotasoja tai elämäntyylejä.”

Kelan rooli on ymmärtää ja tukea suomalaisten arkea, siksi Sadun mukaan on tärkeää, että ei oleteta valmiiksi ihmisen syytä asioida Kelan kanssa. Tässä kuvilla on tärkeä rooli.

”Elämän eri käänteissä voi saada monenlaista apua ja turvaa. Yhtä tärkeää on tietää, että apua on saatavissa, vaikka sitä ei nyt tarvitsisikaan.”

Iäkäs mies ja nainen pelaavat kahvilassa shakkia. Kuva on otettu ylhäältä päin.
Kuvakulmilla ja erilaisilla hetkellisillä tilanteilla lisätään dokumentaarista otetta.

Uudistuksessa mukana valokuvaaja Kasperi Kropsu

Kela on valinnut kuvamaailmansa uudistukseen valokuvaaja Kasperi Kropsun, jolla on hyvin dokumentaarinen ote kuvaamisessaan.

”Kelan tarkoitus on pyrkiä pois poseeraamisesta kohti pienoisdokumentteja suomalaisten arjesta, siksi Kasperi on uudistukseen oiva valinta”, Satu perustelee.

Myös kuvien monikäyttöisyys ja pitkäikäisyys on tarkoitus huomioida, jolloin ne kestävät myös aikaa paremmin.

”Täydellinen dokumentaarisuus ei ole ihan mahdollista, koska ihmisiä ei voi esimerkiksi kuvata kadulla ilman heidän lupaansa. Mutta kuvaukset on mahdollista lavastaa aidoiksi tilanteiksi ilman poseerauksia ja teennäisyyttä”, Kasperi toteaa.

Kuvia ottaessaan Kasperi pyrkii riisumaan niistä kaiken sellaisen, mikä viittaisi tähän aikaan, kuten kännykät ja läppärit. Näin ne ovat hänestä myös ajattomampia.

Kasperi on työskennellyt freelance-valokuvaajana kolmisen vuotta, sitä ennen hän oli yli 10 vuoden ajan skeittauksen puoliammattilainen.

”Menetin koronapandemiassa päivätyöni skeittikaupassa, ja aloin keskittyä valokuvaamiseen. Minulla on tapana liikkua kaupungilla kamera mukanani ja kuvata kaikkea mahdollista. Yhteistyö Kelan kanssa on minulle uusi haaste. Kaikki haasteet ovat tervetulleita, sillä kaikesta oppii aina uutta.”

Kasperilla on esikuvinaan 1950-luvun värikuvauksen pioneereja, kuten Ernst Haas, Fred Herzog, Saul Leiter ja Vivian Maier. Suomalaisista hän ihailee valokuvaaja Caj Bremeriä. Heidän kuviaan tutkimalla Kasperi on oppinut, mikä on hyvä valokuva. Digijärjestelmäkamerallaan hän pyrkii jäljittelemään samanlaista värifilmikuvan estetiikkaa.

Kasperi Kropsu

Freelancer-valokuvaaja vuodesta 2021

Syntynyt: Haukiputaalla vuonna 1993, asuu Helsingissä

Koulutus: elokuvapainotteinen media-assistentin tutkinto, valokuvausta opiskellut itsenäisesti

Näyttelyt: 2021 kesällä Visit Pori -näyttely Helsingin Kampissa, 2022 syyskuussa avautui Helsingin Paasitornissa Kallio-näyttely, molemmat tilausnäyttelyitä

Haaveilee: omasta näyttelystä ja valokuvakirjasta

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.