Kelan toiminta ja eri tukien maksaminen perustuvat lakeihin, joten niiden selostaminen, saati ymmärtäminen ei aina ole helppoa. Suurin osa tukia saavista ei tule miettineeksi, millainen prosessi on suunnitella uusi tuki, sen periaatteet, ohjeet ja käsittelyjärjestelmät aina tuen hakemisesta sen tilille kilahtamiseen saakka.
Miten ensinnäkin määritellään se, kuka tukia voi saada?
Kelan tehtävänä on hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa ja toteuttaa sosiaaliturvaa. Tämä takaa ihmisille riittävän toimeentulon ja huolenpidon kaikissa elämäntilanteissa silloin, kun he eivät pysty siitä itse huolehtimaan. Palveluita ja etuuksia voi saada vauvasta vaariin monenlaisissa tilanteissa – iloisissa merkeissä tai vähän surullisemmissakin elämänvaiheissa. Sosiaaliturva koostuu eri palveluista sekä toimeentuloa turvaavista ja menoja korvaavista tuista, joita Kelan lisäksi tuottavat esimerkiksi työttömyyskassat ja eläkelaitokset.
Miten määritellään se, kuka tukia voi saada? Lainsäädäntö antaa raamit eri etuuksien maksamiselle ja tukien myöntämiselle. Kelan tehtävänä on selvittää (useimmiten hakemuksessa kerättyjen tietojen avulla), täyttyvätkö tuenhakijan edellytykset jonkin tuen saamiseksi. Osa etuuksista – kuten lapsilisä – on kaikissa samassa tilanteessa oleville saman suuruinen ja näin ollen hyvin suoraviivainen käsiteltävä. Toisaalta monet muut tuet riippuvat hakijan tilanteesta, tuloista ja menoista, jolloin tarvitaan tarkempaa arviointia. Tämän tukena kelalaisilla on etuusohjeet apuna lakien tulkitsemisessa ja käytäntöön soveltamisessa.
Miten muutamassa kuukaudessa saatiin aikaan kokonaan uusi tukimuoto?
Inflaatio ja elinkustannusten nousu ovat ”pakottaneet” miettimään myös sosiaaliturvan riittävyyttä, ja esimerkiksi korkeiden energiakustannusten vuoksi ministeriötasolla valmisteltiin viime syksynä erilaisia tapoja tukea sähkömenojen kanssa kamppailevia kotitalouksia. Lopputuloksena oli myös Kelalle kokonaan uusi etuus, väliaikainen sähkötuki, ja sen maksamisen mahdollistava laki.
Miten muutamassa kuukaudessa saatiin aikaan kokonaan uusi tukimuoto, vaikka usein lainsäädännön valmistelu tai muuttaminen on pitkä ja joskus kivinenkin tie? Tehtävien priorisointi ja yhteistyö Kelan ja ministeriön välillä on avainasemassa onnistumisessa. Kela kyllä seuraa valmistelua ja aloittaa suunnittelut, vaikkei varsinaista lakia olisi vielä hyväksytty. Etuusohjetta kirjoitetaan, tietojärjestelmiä rakennetaan ja testataan, henkilöstöä koulutetaan, asiakasviestintää valmistellaan ja niin edelleen. Kun laki sitten hyväksytään eduskunnassa ja se tulee voimaan, ollaan valmiita ja saadaan eetteriin itse tuen maksamiseen tarvittavat hakemukset ja myöntämiseksi tarvittavat ohjeet.
Joskus jälkikäteen käy ilmi, että tuki tai laki olisikin kaivannut pientä säätöä.
Kela on mukana lakien valmistelussa, jotta etuudet vastaisivat mahdollisimman hyvin kansalaisten tarpeisiin ja Kelan olisi sujuvaa antaa päätöksiä lain mukaan. Valmistelua tehdään harkiten ja yhteistyössä. Se takaa, että mahdollisimman moni ihminen kyseisessä tilanteessa saisi tilanteeseensa sopivan ja lain mukaan kuuluvan etuuden.
Prosessi ei ole kuitenkaan erehtymätön, sillä tulevaa ei voida täysin ennustaa. Joskus esimerkiksi jälkikäteen käy ilmi, että tuki tai laki olisikin kaivannut pientä säätöä tai tilalle tarvittaisiinkin kokonaan uusi tuki.
Sähkötuessa esimerkiksi ennustettiin, että sähkön hinnat nousevat. Laki suunniteltiin siten, että tukea varten budjetista varattu summa voitaisiin jakaa mahdollisimman järkevällä tavalla. Sitten leuto talvi yllätti kaikki, minkä vuoksi energian riittävyyden kanssa ei tullut odotettuja ongelmia eivätkä energiakustannukset nousseet niin koviksi kuin ennalta pelättiin. Vaikka sähkön hinta nousi, kustannukset eivät monellakaan olleet riittävän korkeat sähkötuen, verovähennyksen tai toimeentulotuen saamiseksi. Monia harmittaa tukien väliin putoaminen, sillä kustannusten nousu on aiheuttanut kuitenkin jonkinmoisen loven lompakkoon.
Aika ajoin niin asiakkaat kuin me työntekijätkin toivoisimme käyttöön kristallipalloa tai muuta luotettavaa ennustuskeinoa: Olisivatko sähkötuen rajat voineet olla matalammat tai tuessa huomioida muitakin menoja? Mikä tilanne on kahden kuukauden päästä ja voivatko kustannukset edelleen nousta?
Jos kristallipallo olisi käytössä, sitä voitaisiin hyödyntää muissakin etuuksissa. Silloin asiakkaiden ei tarvitsisi toimittaa liitteitä, ja Kelassa osattaisiin aina tehdä sopivat päätökset sopivan pitkäksi aikaa. Silti, ilman tuota ennustamisen taitoa uusien tukien valmistelu ja joskus etuuksien myöntäminenkin on melkoista tasapainoilua ja välillä hiomista tehdään vielä jälkikäteen.
