Yleinen 6 min

Kenellä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan? Laki muuttuu huhtikuussa

Oikeus suomalaiseen sosiaaliturvaan muuttuu huhtikuussa 2019. Mitä sosiaaliturvan uudistus käytännössä tarkoittaa ja keitä kaikkia se koskettaa? Kenellä on oikeus Kelan etuuksiin ja kenellä ei?

Kuuntele artikkeli
teksti Laura Koljonen kuvitus Kalle Talonen ja Kela 25.3.2019

Oikeus Suomen sosiaaliturvaan syntyy Suomessa asumisen tai työskentelyn kautta. Huhtikuun lakimuutoksen myötä yli kuusi kuukautta ulkomailla oleskelevan oikeus Kelan etuuksiin päättyy maasta muuttoon.

Lainsäädäntö, joka koskee Suomeen tulevan ja Suomesta lähtevän henkilön oikeutta sosiaaliturvaan, on asiantuntijoiden mukaan tullut tiensä päähän. Uusi sosiaaliturvalaki astuu voimaan huhtikuun alussa.

Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimus kertoo, että sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä on aika ajoin rukattu yksittäisten, kansalliseen ja EU-tason lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä. Nyt oli kokonaisuudistuksen aika. Uudistus tuo lainsäädännön lähemmäs sitä, mitä se on muissakin EU-maissa.

”Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että Suomen kansalaisena automaattisesti kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan.”

Suurta massaa huhtikuun lakimuutos ei koske millään tavalla. Suomessa aina asuneet ja työskennelleet kuuluvat sosiaaliturvaan eli ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin. Jos muutto tai työskentely ulkomailla ovat ajankohtaisia ja pohtii, onko oikeutettu Kelan etuuksiin, kannattaa asia tarkistaa Kelan asiointipalvelusta.

Rasimuksen mukaan sosiaaliturvaan kuulumisesta liikkuu väärinkäsityksiä.

”Yksi yleisimmistä harhaluuloista on, että Suomen kansalaisena automaattisesti kuuluisi Suomen sosiaaliturvaan. Näin ei ole. Sosiaaliturva liittyy täällä asumiseen tai työskentelyyn”, Rasimus huomauttaa.

Palkka ratkaisee, onko Suomeen töihin tullut oikeutettu etuuksiin

Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen on tähän mennessä tarkoittanut sitä, että jos henkilö asuu vakituisesti Suomessa, hän on oikeutettu hakemaan tiettyjä Kelan etuuksia, kuten lapsilisää. Myös Suomessa työskennellyt ulkomaan kansalainen on voinut tietyin palkka- ja työaikaehdoin olla oikeutettu etuuksiin, jos tarkoitus on ollut työskennellä vähintään neljä kuukautta Suomessa.

Huhtikuusta alkaen Suomeen tuleva työntekijä on työsuhteen kestosta riippumatta oikeutettu etuuksiin työn keston ajan, jos hän tienaa vähintään 696,60 euroa kuukaudessa.

Suomeen tulevat opiskelijat kuuluvat EU-maista tullessaan yleensä oman maansa sosiaaliturvaan. EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on mahdollisuus tiettyihin Kelan etuuksiin, jos heidän tutkintonsa suorittaminen kestää vähintään kaksi vuotta.

Suomeen muuttava on yhteydessä Kelaan siinä vaiheessa, jos hän hakee jotakin etuutta. Uudistuksen jälkeen sosiaaliturvaan kuulumista ei enää erikseen haeta Kelasta, eikä Kela lähetä tästä päätöksiä kotiin. Jokainen voi tarkistaa Kelan verkkoasioinnista tai puhelinpalvelusta, ovatko Kelan tiedot itsestä ajan tasalla.

Animaatio selventää, kenellä on oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Töihin tai opiskelemaan ulkomaille – minkä maan sosiaaliturvaan kuulun?

Suomesta ulkomaille muuttavan kannattaa olla yhteydessä Kelaan, jos hän saa jotakin etuutta Kelasta. Kela selvittää, onko henkilö oikeutettu etuuteen ulkomaille muutosta huolimatta. Esimerkiksi Suomesta ulkomaille lähtevät opiskelijat ovat oikeutettuja Kelan etuuksiin koko opiskeluajan.

Oikeus etuuksiin voi riippua esimerkiksi siitä, millä perusteella työskentelee ulkomailla. Jos töihin lähtee EU-maahan, pääsääntö on, että työntekijä saa sosiaaliturvan työskentelymaastaan. Jos taas kyseessä on työkomennus, jossa yritys lähettää työntekijän Suomesta ulkomaille, työntekijä on oikeutettu Kelan etuuksiin sekä EU-alueella että sen ulkopuolella.

Jos taas lähtee EU:n ulkopuolelle töihin omin päin eikä suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä, tilanne on toinen. Silloin työntekijä voi saada Kelan etuuksia enintään kuusi kuukautta kestävän ulkomailla oleskelun ajan. Yli puoleksi vuodeksi ulkomaille lähtevän oikeus sosiaaliturvaan päättyy Suomesta muuttoon.

Paluumuutosta Suomeen tarvitsee ilmoittaa Kelaan vasta silloin, kun hakee Kelasta etuuksia.

Suomeen palattaessa vastassa ei ole etuuksiin liittyvää karenssia, vaan henkilö on oikeutettu etuuksiin heti, kun muutto Suomeen on vakituinen. Paluumuutosta Suomeen tarvitsee ilmoittaa Kelaan vasta silloin, kun hakee Kelasta etuuksia.

Mutta entä jos Suomeen muutosta on unohtanut ilmoittaa Kelaan – voiko etuuksiin olla oikeutettu takautuvasti?

Kyllä, etuuspäätöksiä tehdään myös takautuvasti, sanoo Suvi Rasimus. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että takautuvat hakuajat vaihtelevat etuuksittain. Jos siis pohtii, onko oikeutettu johonkin etuuteen, asia kannattaa tarkistaa Kelasta.

Kuvitteelliset esimerkit kertovat, mitä sosiaaliturvan muutos tarkoittaa erilaisissa tilanteissa.

1. Välivuotta ulkomailla viettävä Jussi ei ole oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan

Jussi viettää välivuotta ja lähtee vuodeksi reppureissaamaan ulkomaille.Piirroshahmo, jolla on rinkka selässään

Ennen lakimuutosta henkilö, joka vietti ulkomailla enintään vuoden, kuului koko ajan Suomen sosiaaliturvaan. Huhtikuussa tilapäisen ulkomailla oleskelun aikaraja laskee vuodesta kuuteen kuukauteen.

Jussi voi siis olla enintään puoli vuotta ulkomailla ilman, että se vaikuttaa sosiaaliturvaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun Jussi lähtee ulkomaille yli puoleksi vuodeksi eikä ole opiskelija tai kuulu mihinkään muuhun erityisryhmään, hänen oikeutensa sosiaaliturvaan ja Kelan etuuksiin päättyy maastalähtöön.

2. Venäjälle töihin lähetetty Sari on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan enintään viisi vuotta

Piirroshahmo joka vetää matkalaukkua perässäänSarin suomalainen työnantaja lähettää hänet Venäjälle töihin yrityksen paikalliseen tytäryhtiöön.

Ennen lakimuutosta päätös ulkomaille lähetetyn työntekijän sosiaaliturvaan kuulumisesta annettiin hakemuksesta ja henkilö saattoi olla oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan viiden vuoden ajan. Sen jälkeen hänen oli mahdollista saada jatkopäätös viideksi vuodeksi.

Aikarajat kiristyvät myös Sarin tapauksessa: huhtikuun lakimuutoksen jälkeen ulkomaille lähetetyn työntekijän oikeus sosiaalietuuksiin on korkeintaan viisi vuotta.

EU-alueen ulkopuolelle lähetettävien työtekijöiden oikeuden sosiaaliturvaan ratkaisee Kela. EU-alueelle lähetettävien työntekijöiden oikeuden ratkaisee Eläketurvakeskus ETK.

3. Puolalaisen Piotrin kuukausipalkka ratkaisee oikeuden sosiaaliturvaan

Puolalainen Piotr on töissä Suomessa.Piirroshahmo, jolla on käsissään työkalupakki ja vasara

Ennen lakimuutosta edellytys oli, että Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten työsuhteen ja palkan täytyi täyttää tietyt vähimmäisvaatimukset. Jos henkilöllä oli vähintään neljän kuukauden pituinen työsuhde, joka täytti palkka- ja työaikavaatimukset, hän oli oikeutettu suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Huhtikuusta eteenpäin ainoa tarkastelun kohde on kuukausittain tienattu eurosumma. Vuoden alussa aloittaneesta kansallisesta tulorekisteristä seurataan Piotrin tuloja kuukauden tarkkuudella. Piotrilla on oikeus etuuksiin niiltä kuukausilta, kun palkka ylittää 696,69 euroa. Jos summa jää alle vaaditun, etuutta ei makseta.

4. Venäläinen, Suomessa opiskeleva Olga on oikeutettu tiettyihin etuuksiin

Piirroshahmo, jolla on kädessään tablettitietokone ja olallaan laukkuVenäläinen Olga asuu vakituisesti Suomessa ja opiskelee täällä korkeakoulututkintoa.

Yksi isoimmista uuden sosiaaliturvalain mukanaan tuomista muutoksista koskee muualta kuin EU-alueelta tulevia opiskelijoita, kuten Olgaa. Aiemmin muualta kuin EU-maasta Suomeen kokonaista tutkintoa suorittamaan tullut henkilö ei ollut oikeutettu etuuksiin, jos hän oli maassa pelkästään opiskelun takia.

Huhtikuussa voimaan tulevan uuden lain myötä Olgan asumista tarkastellaan kotikuntalain määrittelyn mukaisesti. Vähintään kahden vuoden tutkintoa suorittava, vakituisesti Suomessa asuva henkilö voi olla oikeutettu useampiin etuuksiin, kuten sairausvakuutukseen. Yleiseen asumistukeen ja äitiysavustukseen hän ei ole oikeutettu.

EU-alueelta tulevat opiskelijat kuuluvat yleensä lähtömaansa sosiaaliturvaan.

Juttua varten on haastateltu Kelan kansainvälisten asioiden osaamiskeskuksen päällikkö Suvi Rasimuksen lisäksi juristi Antti Klemolaa Kelasta.

Aihesanatsosiaaliturva

Lue lisää Kela.fistä

Kansainväliset tilanteet

Kysy Kelasta – asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi

Viimeisimmät tästä aiheesta

Lähdössä ulkomaille ja asuminen ulkomailla │ Going abroad and residence abroad • Lukio-opinnot ulkomailta käsin
Lähdössä ulkomaille ja asuminen ulkomailla │ Going abroad and residence abroad • Ennakkoluvan edellytykset
Lähdössä ulkomaille ja asuminen ulkomailla │ Going abroad and residence abroad • Re: Ulkomailla asuminen hoitovapaan aikana
Kysy Kelasta