Oululaisen Jukka-Pekka Tervosen ranne alkoi kipuilla töissä raskaiden rautojen käsittelyssä. Alkuun viikonlopun lepo vei kivut pois ja töissä pystyi taas maanantaina jatkamaan.
”Siinä vaiheessa, kun käsi oli kipeä kotonakin, menin työterveyteen. Alkuun sanottiin, että ota Buranaa. Sitten alkoi tulla yhä enemmän sairauslomapäiviä ja sain vahvempia särkylääkkeitä”, Jukka kertoo.
Noin puolitoista vuotta kipuoireiden alkamisen jälkeen Jukan ranne kuvattiin ja hän sai lähetteen käsikirurgille. Kipujen syy selvisi. Ranteen kolmiorustossa oli repeämä, joka vaati leikkaushoitoa.
Käsikirurgin viesti oli selvä: vaikka käsi leikattaisiin, se ei kestäisi enää raskaita nostohommia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Jukan pitäisi löytää itselleen uusi ammatti.
”Olihan se alkuun pelottavaa. Olin tehnyt kymmenen vuotta metallihommia ja yhtäkkiä piti miettiä ihan uutta ammattia.”
Työhön paluu mahdollisimman nopeasti
Ranteen kipujen syyn selvittyä kului vielä pari kuukautta leikkausta odotellessa. Sen jälkeen käsi vaati kuukausien kuntoutuksen. Käsikirurgi kirjoitti kuitenkin Jukalle heti B-lausunnon ja laittoi lähetteen kuntoutuspolille. Kuntoutuspolin haastattelun jälkeen tehtiin kartoitus uudesta urasta.
Kun päätös ammatillisen kuntoutuksen saamisesta tuli, Jukka laittoi työeläkeyhtiöön tarvittavat paperit ja sai sitä kautta työkykyvalmentajan avukseen.
”Olin siinä vaiheessa jo ihan motivoitunut miettimään uutta uraa, vaikka vanhasta työstä luopuminen tuntuikin hankalalta.”
Kelan vastaava suunnittelija Seija Arjoranta toteaa, että Jukan tilanne eteni malliesimerkin tavoin sen jälkeen, kun kuntoutuksen tarve oli todettu. Kelalla on lainmukaiset tarkistuspisteet, ajankohdat, joissa selvitetään sairauspäivärahalla olevan kuntoutustarve.
”Ensimmäisen kerran Kela selvittää kuntoutustarvetta, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivää. Vuoden alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä Kela selvittää kuntoutustarvetta uudelleen, kun sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää. Asiakas saa kuntoutustarpeeseen liittyvää ohjausta sairauspäivärahakaudella myös kirjeitse, ja lisäksi päätöksissä voidaan ohjata, miten jatkossa tulee toimia. Asiakkaaseen ollaan yhteydessä, jos kuntoutustarve vaatii enemmän selvittelyä”, Arjoranta kertoo.
Koska Jukan kohdalla päätös ammatillisesta kuntoutuksesta tuli jo sairausloman alkuvaiheessa, Kelan ei tarvinnut erikseen selvittää hänen tilannettaan.
Kela pyrkii näillä työkyvyn ja kuntoutustarpeen selvittelyillä vähentämään pitkittyneitä sairauspäivärahakausia, tunnistamaan sairastuneen kuntoutustarpeita ja nopeuttamaan kuntoutuksen käynnistymistä. Samalla tuetaan sairastuneen työhön paluuta ja ehkäistään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.
”Takaisin töihin pääseminen on ihmiselle aina eduksi. Se on sekä talouden kannalta että henkisesti tärkeää. Mitä pidemmäksi sairausloma venyy, sitä vaikeampaa on kuntoutua takaisin työelämään tai motivoitua uuteen työhön.”
Ammatillisella kuntoutuksella uuteen ammattiin
Jukka sai uuden ammatin pohtimiseen tukea työkykyvalmentajaltaan. He täyttivät yhdessä kyselylomakkeita, jotka antoivat suuntaa uudelle uralle.
Kun suunta oli selvillä, Jukka löysi TE-keskuksen sivuilta parikin kiinnostavaa koulutusta. Toinen oli koodausta, toinen se kurssi, jolle Jukka lopulta haki ja pääsi.
”3D-tulostus ja -suunnittelu sekä automaatio, ohjelmointi ja robotiikka tuntuivat heti omilta jutuilta. Minulla on CNC-taustaa ja olen värkännyt laitteiden kanssa koko ikäni. Mahdollisuus hyödyntää aiempaa työkokemusta uudella alalla tuntui tosi hyvältä.”
Jukan kohdalla toteutui se, mikä on työhön paluun kannalta tärkeää. Hän löysi itseään motivoivan koulutuksen ja alan, jolla näytti olevan myös hyvät työnäkymät. Uudelleen kouluttautuminen johti lopulta myös työllistymiseen, vaikkakin joidenkin kiemuroiden kautta.
Koronatilanteen takia monet yritykset ilmoittivat, etteivät ota töihin uusia ihmisiä, ja kurssiin kuuluvaa työharjoittelupaikkaa oli vaikea saada. Jukka laittoi silti sitkeästi sähköpostia yrityksiin. Lopulta Jukan työkykyvalmentaja löysi sopivan harjoittelupaikan.
”Hän kertoi, että Polar hakee työntekijää, jolla on osaamista käytännön tekemisestä, koneistuksesta ja lähes kaikesta siitä, mitä käymäni kurssi piti sisällään. Laitoin heille heti CV:ni ja seuraavana päivänä kysyivätkin jo käymään. Haastattelussa sitten toivottivat tervetulleeksi töihin.”
Työharjoittelun jälkeen Jukka jatkoi Polar Electro Oy:llä työeläkelaitoksen kuntoutuspäätöksen ja kuntoutusrahan turvin kuuden kuukauden jakson. Kuntoutusaikana kävi selväksi, että Jukka oli oikea ihminen Polarin tarpeisiin ja hän sai vakipaikan.
Ammatilllinen kuntoutus oli Jukalle tie uuteen ammattiin.
Tukea työhön paluuseen
Sairastuminen on aina raskas asia. Pitkällä sairauslomalla toimeentulo hankaloituu ja pelko oman työn menettämisestä voi kuormittaa mieltä. Tukea on hyvä hakea sekä käytännön asioiden hoitamiseen että henkiseen jaksamiseen.
Kelan Arjoranta rohkaisee olemaan itse aktiivinen.
”Tärkeintä on, että ei jäisi vain odottelemaan asioiden ratkaisua. Jos tietää, että ei ehkä pysty palaamaan omaan vanhaan työhönsä, olisi tärkeää miettiä nopeasti uusia vaihtoehtoja.”
Arjoranta sanoo tämän siksi, että sairauspäivärahakauden jälkeen kriteerit työkykyyn liittyen muuttuvat. Sairauspäivärahaa voi saada, jos on kyvytön tekemään omaa työtään, mutta kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen on oikeutettu vain, jos on kyvytön tekemään mitään kohtalaisen toimeentulon tarjoavaa työtä.
”Tätä ei aina osata ajatella, ja kielteinen päätös kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä voi olla täysi yllätys.”
Arjorannan mukaan oman lääkärin ja erityisesti oman työterveyslääkärin kanssa on hyvä puhua avoimesti kaikki työkykyyn liittyvät asiat. Kun lääkärillä on kokonaisnäkemys tilanteesta, hän pystyy paremmin arvioimaan työkyvyn tukemista. Lääkäri voi esimerkiksi suositella hakeutumista työkykyä tukevaan kuntoutukseen.
Päässä pyörii vain, miten elämä tästä jatkuu.
”Rohkaisen ihmisiä myös ottamaan yhteyttä Kelan palveluasiantuntijaan. Asiat lähtevät yleensä ratkeamaan, kun uskaltaa kysyä apua.”
Jukalla raskaan elämänmuutoksen kohtaamista helpotti käytännön asioihin saatu apu.
”Kun päässä pyöri vain, miten elämä tästä jatkuu, osa informaatiosta hukkui. Oli tärkeää, että sain kaiken lapulle ylös, että oli selvät ohjeet, mitä tehdä, minne mennä ja milloin. En usko, että olisin myöskään osannut tehdä yksin hakemuksia niin, että kaikki olisi järjestynyt näin hyvin kuin nyt järjestyi.”
Uusi ammatti yllätti positiivisesti
Jukka on tyytyväinen työtilanteeseensa Polarilla, vaikka syy uudelle uralle lähtemiseen oli kurja. Hän pitää siitä, että uusi työ on erittäin monipuolista. Jos jotakin vähän raskaampaa pitää tehdä, rannetuki on riittänyt avuksi.
Raskaita nostoja ja ranteen vääntöliikettä Jukan pitää muistaa varoa myös kotona. Pelkkä paistinpannun kääntely tai ruuvin vääntäminen voi olla liikaa. Vaikka ranne on nyt kuntoutunut, ongelma voi uusiutua.
Alkuun Jukka murehti, pystyisikö kädellä tekemään edes omia vapaa-ajan askarteluhommia, mutta toivoaan hän ei menettänyt. Lääkäri ja fysioterapeutti vakuuttivat, että käsi tulee kyllä kuntoon. Ammattilaisten sanomisiin oli helppo luottaa.
”Ranteen voisi myös raudoittaa, mutta sitä en halua, koska se hankaloittaisi myös omia vapaa-ajan näpräysharrastuksiani. Pärjään käden kanssa nyt hyvin näin.”
Tukea ja vinkkejä sairauslomalta työhön paluuseen
- Kelan asiakaspalvelu voi neuvoa hakemuksen täyttämisessä, mutta vastuu hakemisesta jää itselle. Kuntoutushakemuksen käsittelijä voi myös olla yhteydessä asiakkaaseen, jos on tarve keskustella kuntoutusvaihtoehdoista tai asiakkaalla on toive yhteydenotosta tai tuen tarvetta hakemiseen liittyen.
- Myös ilman hakemusta voi saada ohjausta kuntoutusasioissa olemalla yhteydessä Kelaan.
- Kuntoutusvaihtoehdoista saa lisätietoa Kelan nettisivuilta. Myös kuntoutuskurssihakua kannattaa käyttää.
- Jos koulutusala on jo tiedossa, tulee koulutuksia etsiä itse. Opintopolku-palvelusta saa lisätietoa.
- TE-palvelut voi tukea ammatinvalinta-asioissa.
Testaa tietosi osasairauspäivärahasta ja töihin paluusta kesken sairausloman tai sen jälkeen:
Teksti Marjaana Tunturi, Videot, editointi ja kuvat Juuso Haarala
