Siirry sisältöön

8 myyttiä sairaus­päivä­rahasta – Kumoavatko Kelan lääkärit hoitavien lääkärien lausuntoja? 

Terveys | 19.4.2022
Kelan vastaava suunnittelija Seija Arjoranta käy läpi sairauspäivärahaan liittyviä myyttejä ja urbaanilegendoja.
Kuuntele artikkeli
Piirroskuva. Kolme henkilöä terveydenhuollossa.

Myytti 1: Kela haastattelee hakijan työn­antajaa ennen kuin päättää sairaus­päivä­rahan myöntämisestä. 

Kela ei koskaan keskustele työnantajan kanssa työntekijän terveydentilaan liittyvistä asioista. Niissä tapauksissa, joissa työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa ja hakee Kelasta sairauspäivärahaa, työnantaja saa Kelasta samanlaisen sairauspäivärahapäätöksen kuin työntekijäkin.  

Myytti 2: Kela hylkää tietyn prosentti­määrään sairaus­päiväraha­hakemuksista. 

Kela maksaa sairauspäivärahaa jokaiselle, jolla on siihen oikeus. Sairauspäivärahapäätös tehdään asiakkaan hakemuksen ja lääkärinlausuntojen perusteella. Hakemuksia ei siis hylätä prosenttimäärien mukaan. 

Myytti 3: Kelan lääkärit kumoavat hoitavien lääkärien lausuntoja. 

Kelan asiantuntijalääkäri arvioi, täyttyvätkö etuuden myöntämisen lääketieteelliset edellytykset, hän ei siis kumoa hoitavien lääkärien lausuntoja. Hän tekee arvion työkyvystä asiakkaan hakemuksen ja lääkärinlausuntojen perusteella. Siksi B-lausuntoa kirjoittavan lääkärin tulisi olla mahdollisimman hyvin perillä asiakkaan tilanteesta. Myös asiakkaan on tärkeää kirjata hakemukseensa tarkkaan kaikki työkykyyn vaikuttavat asiat. Etuuspäätöksen tekee etuuskäsittelijä, joka pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arviota. 
Lue lisää: Mitä vakuutuslääkäri tekee? 

Myytti 4: Sairauden vaikeus­aste vaikuttaa sairauspäivä­rahan määrään. 

Sairauspäiväraha määräytyy aina hakijan vuositulon mukaan. Sairauden vaikeusaste ei vaikuta päivärahan suuruuteen. 

Myytti 5: Kela tarkastaa sairaus­lomalla olevan tilanteen säännöllisesti, jotta päivä­rahan maksun voisi lopettaa.  

Kun sairauspäiväraha on myönnetty, Kela ei tarkasta asiakkaan tilannetta ilman erillistä syytä. Asiakkaan tulee sen sijaan itse ilmoittaa, jos hän esimerkiksi palaa töihin kesken sairauspäivärahakauden. Jos Kela saa esimerkiksi järjestelmistä tiedon, että asiakkaalle on myönnetty sairauspäivärahaan vaikuttava muu etuus, siitä voidaan pyytää asiakkaalta lisäselvitystä. Kela selvittää asiakkaan kuntoutustarvetta 60, 150 ja 230 sairauspäivän kohdalla. 
Lue lisää: Mitä jos sairastun? Näin Kela tukee työkykyä ja työhön paluuta 

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. 

Myytti 6: Sairauspäivärahaa voi saada vaikka viisi vuotta, jos sairaus pitkittyy. 

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Näihin päiviin sisältyvät kaikki edeltäneiden kahden vuoden sairauspäivärahapäivät. Jos työkyky on jo osittain palautunut, voi hakea osasairauspäivärahaa. Osa-aikainen työ on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäivärahaa voi saada 150 päivältä.  

Jos työkyvyttömyys pitkittyy, voi hakea kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutuksen mahdollisuus selvitetään kuitenkin ennen sitä.
Lue lisää: Osasairauspäiväraha mahdollisti työhön palaamisen – töitä voimien mukaan 

Myytti 7: Kun sairauspäivä­rahan enimmäis­aika tulee täyteen, voi siirtyä kuntoutus­tuelle tai työkyvyttömyys­eläkkeelle. 

Kun sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy, voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Näiden kohdalla työkykyä arvioidaan suhteessa kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön, ei omaan työhön. Yli 60-vuotiailla työkykyä voidaan arvioida suhteessa omaan työhön, jos takana on pitkä työura.  

Lisätietoa kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä saa kela.fi-sivulta. Työeläkelaitoksen maksamasta kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä saa tietoa työeläkelakipalvelusta

Myytti 8: Samaan sairauteen ei voi saada kahta kertaa sairauspäivä­rahaa. 

Kun sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy, asiakas voi saada päivärahaa uudelleen saman sairauden perusteella, kun hän on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan. Jos sama sairaus uusiutuu, kun on ehtinyt olla töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 kalenteripäivää, voi saada sairauspäivärahaa enintään 50 arkipäivältä. Jos työkyvyttömyys jatkuu, haetaan tarvittaessa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Jos sairastuu pian työt aloitettuaan uuteen sairauteen, voi sairauspäivärahaa hakea heti.  

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.