Myytti 1: Kela haastattelee hakijan työnantajaa ennen kuin päättää sairauspäivärahan myöntämisestä.
Kela ei koskaan keskustele työnantajan kanssa työntekijän terveydentilaan liittyvistä asioista. Niissä tapauksissa, joissa työnantaja maksaa työntekijälle sairausajalta palkkaa ja hakee Kelasta sairauspäivärahaa, työnantaja saa Kelasta samanlaisen sairauspäivärahapäätöksen kuin työntekijäkin.
Myytti 2: Kela hylkää tietyn prosenttimäärään sairauspäivärahahakemuksista.
Kela maksaa sairauspäivärahaa jokaiselle, jolla on siihen oikeus. Sairauspäivärahapäätös tehdään asiakkaan hakemuksen ja lääkärinlausuntojen perusteella. Hakemuksia ei siis hylätä prosenttimäärien mukaan.
Myytti 3: Kelan lääkärit kumoavat hoitavien lääkärien lausuntoja.
Kelan asiantuntijalääkäri arvioi, täyttyvätkö etuuden myöntämisen lääketieteelliset edellytykset, hän ei siis kumoa hoitavien lääkärien lausuntoja. Hän tekee arvion työkyvystä asiakkaan hakemuksen ja lääkärinlausuntojen perusteella. Siksi B-lausuntoa kirjoittavan lääkärin tulisi olla mahdollisimman hyvin perillä asiakkaan tilanteesta. Myös asiakkaan on tärkeää kirjata hakemukseensa tarkkaan kaikki työkykyyn vaikuttavat asiat. Etuuspäätöksen tekee etuuskäsittelijä, joka pyytää tarvittaessa asiantuntijalääkärin arviota.
Lue lisää: Mitä vakuutuslääkäri tekee?
Myytti 4: Sairauden vaikeusaste vaikuttaa sairauspäivärahan määrään.
Sairauspäiväraha määräytyy aina hakijan vuositulon mukaan. Sairauden vaikeusaste ei vaikuta päivärahan suuruuteen.
Myytti 5: Kela tarkastaa sairauslomalla olevan tilanteen säännöllisesti, jotta päivärahan maksun voisi lopettaa.
Kun sairauspäiväraha on myönnetty, Kela ei tarkasta asiakkaan tilannetta ilman erillistä syytä. Asiakkaan tulee sen sijaan itse ilmoittaa, jos hän esimerkiksi palaa töihin kesken sairauspäivärahakauden. Jos Kela saa esimerkiksi järjestelmistä tiedon, että asiakkaalle on myönnetty sairauspäivärahaan vaikuttava muu etuus, siitä voidaan pyytää asiakkaalta lisäselvitystä. Kela selvittää asiakkaan kuntoutustarvetta 60, 150 ja 230 sairauspäivän kohdalla.
Lue lisää: Mitä jos sairastun? Näin Kela tukee työkykyä ja työhön paluuta
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä.
Myytti 6: Sairauspäivärahaa voi saada vaikka viisi vuotta, jos sairaus pitkittyy.
Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 arkipäivältä. Näihin päiviin sisältyvät kaikki edeltäneiden kahden vuoden sairauspäivärahapäivät. Jos työkyky on jo osittain palautunut, voi hakea osasairauspäivärahaa. Osa-aikainen työ on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäivärahaa voi saada 150 päivältä.
Jos työkyvyttömyys pitkittyy, voi hakea kuntoutustukea eli määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutuksen mahdollisuus selvitetään kuitenkin ennen sitä.
Lue lisää: Osasairauspäiväraha mahdollisti työhön palaamisen – töitä voimien mukaan
Myytti 7: Kun sairauspäivärahan enimmäisaika tulee täyteen, voi siirtyä kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kun sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy, voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Näiden kohdalla työkykyä arvioidaan suhteessa kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön, ei omaan työhön. Yli 60-vuotiailla työkykyä voidaan arvioida suhteessa omaan työhön, jos takana on pitkä työura.
Lisätietoa kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä saa kela.fi-sivulta. Työeläkelaitoksen maksamasta kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä saa tietoa työeläkelakipalvelusta.
Myytti 8: Samaan sairauteen ei voi saada kahta kertaa sairauspäivärahaa.
Kun sairauspäivärahan enimmäisaika täyttyy, asiakas voi saada päivärahaa uudelleen saman sairauden perusteella, kun hän on ollut työkykyinen yhtäjaksoisesti vähintään 12 kuukauden ajan. Jos sama sairaus uusiutuu, kun on ehtinyt olla töissä yhtäjaksoisesti vähintään 30 kalenteripäivää, voi saada sairauspäivärahaa enintään 50 arkipäivältä. Jos työkyvyttömyys jatkuu, haetaan tarvittaessa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Jos sairastuu pian työt aloitettuaan uuteen sairauteen, voi sairauspäivärahaa hakea heti.