Myytti 1: Lyhyttä työkeikkaa ei kannata ottaa vastaan, koska se voi viivästyttää työttömyysturvan saamista viikkokausia. Palkkalaskelmaahan ei saa heti työn päättyessä.
Tarua. Osa-aikatyön ja alle 2 viikkoa kestävän kokoaikatyön palkka sovitellaan työttömyysturvan kanssa yhteen vasta sitten, kun palkka maksetaan. Mitään ei tarvitse odotella. Työpäivät täytyy ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa sitä mukaa kuin niitä tekee ja palkkatiedot nousevat tulorekisteristä Kelan tietoon sitten, kun palkka maksetaan.
Myytti 2: Työttömyysturvan tuloraja on 300 e/kk. Jos saa palkkaa enemmän, työttömyysturvan menettää.
Pötyä. 300 euroa ei ole tuloraja vaan suojaosa. Työttömyysturvan saaja voi saada palkkaa 279 euroa neljässä viikossa tai 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa työttömyysturvaan millään tavalla. Sen ylittävästä palkkaosuudesta jokainen euro vähentää kyseisen maksujakson työttömyysturvaa 50 sentin verran. Jos saa palkkaa esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa, siitä huomioidaan suojaosan vähennyksen jälkeen 200 euroa, ja tämä vähentää sen kuukauden työttömyysturvaa 100 euron verran. Kelan sivuilta löytyvällä laskurilla voi käydä laskemassa, miten palkkatulot vaikuttavat tuen määrään.
Työttömyysturvaa ei siis menetä heti kokonaan, jos saa palkkaa enemmän kuin 300 euroa, vaan maksettavaksi jäävän työttömyysturvan määrä riippuu palkan määrästä. Jopa 1 800 euron palkan lisäksikin jää yleensä vielä maksettavaa, kunhan muut ehdot täyttyvät.
Myytti 3: Alle 25-vuotias ei voi saada työttömyysturvaa, jos hänellä ei ole ammattia.
Riippuu tilanteesta. Jos työnhaku on voimassa ja työttömyysturvan maksamiselle ei TE-palveluiden osalta ole mitään työvoimapoliittista estettä, työmarkkinatukeen tulee 21 viikon pituinen odotusaika. Sen jälkeen työmarkkinatuen voi saada.
Jos hakija on keskeyttänyt koulun tai jättänyt hakematta kouluun ilman pätevää syytä, hänelle asetetaan 21 viikon työssäolovelvoite. Sen saa kuitattua olemalla 21 kalenteriviikon ajan töissä (vähintään 18 h/vko) tai vaikkapa työkokeilussa. Sitten oikeus työttömyysturvaan palautuu.
Vaikka odotusaika tai työssäolovelvoite estäisi työmarkkinatuen saamisen työttömänä ollessa, työmarkkinatukea maksetaan, jos hakija osallistuu johonkin TE-palveluiden kanssa sovittuun toimenpiteeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja työnhakuvalmennus.
Myytti 4: Työttömyysturvaa hakiessa täytyy itse tietää, täyttyykö työssäoloehto (26 vko) vai ei.
Ei tarvitse. Kela tarkistaa kyllä käytettävissä olevien tietojen, kuten tulorekisterin ja verotustietojen perusteella voisiko työssäoloehto täyttyä. Ei siis ole kovin vakavaa, jos hakemukseen täyttää kyseisen kohdan väärin tai ei ole siitä aivan varma.
Myytti 5: Lyhyitä työkeikkoja tekevän on täysin mahdotonta hakea soviteltua työttömyysturvaa, koska työvuoroja ei voi aina tietää etukäteen edes seuraavan päivän osalta.
Ei pidä paikkaansa. Työttömyysturva haetaan aina jälkikäteen, ja silloin on jo tiedossa minä päivinä on ollut töissä ja montako tuntia. Ennustajan lahjoja ei siis tarvita, sillä tulevan ajan työvuoroja ei tarvitse tietää.
Myytti 6: Ei ole väliä myönnetäänkö työmarkkinatuki vai peruspäiväraha, koska ne ovat määrältään saman suuruiset.
Riippuu tilanteesta. Näiden kahden etuuden perusmäärä on sama (37,21 e/pv), mutta niillä on erilaiset ehdot. Työmarkkinatuessa on tarveharkinta, joten esimerkiksi isot osinkotulot vaikuttavat tuen määrään eikä työmarkkinatukea siten välttämättä saa ollenkaan. Lisäksi vanhempien taloudessa asuminen vaikuttaa työmarkkinatuen määrään. Peruspäivärahassa ei tällaisia asioita oteta huomioon.
Myytti 7: Jos ei kuulu liittoon, työttömyysturva täytyy hakea Kelasta.
Ei välttämättä. Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat eri asioita.Kansan käytössä oleva termi ”liiton päiväraha” on harhaanjohtava, koska ansiopäivärahan saaminen ei vaadi liiton jäsenyyttä. Liitot eivät maksa mitään rahoja, vaan niiden tehtävänä on mm. neuvotella työehtosopimukset. Ansiopäivärahan maksaja on työttömyyskassa. Kassaan voi kuulua, vaikka ei kuuluisi mihinkään liittoon.
Jos asiakas kuuluu johonkin työttömyyskassaan (esim. YTK, Aaria, KOKO-kassa) ja työssäoloehto on täynnä, hänen täytyy ja kannattaakin hakea ansiopäiväraha kassasta, koska se on suurempi kuin Kelan peruspäiväraha. Asiakkaan täytyy itse tietää, onko hän jonkin kassan jäsen eli onko maksanut jäsenmaksua johonkin työttömyyskassaan.
Liittojen jäsenet kuuluvat yleensä työttömyyskassaan automaattisesti, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Jotkut asiakkaat tai joidenkin ammattikuntien edustajat ovat omasta halustaan tai tiedon puutteen vuoksi pelkästään liiton jäseniä, mutta eivät kassan. Lisäksi joissakin liitoissa on tarjolla opiskelijajäsenyys, joka ei sisällä työttömyyskassan jäsenyyttä. Heille työttömyysturvan maksaa Kela.
Myytti 8: Jos työttömyyskassa hylkää ansiopäivärahan esimerkiksi karenssin vuoksi, sen ajalta voi hakea työttömyysturvaa Kelasta.
Ehei. Työttömyyskassan jäsenille työttömyysturvapäätöksen antaa kassa. Kelasta työttömyysturvaa voivat hakea vain ne asiakkaat, jotka eivät kuulu kassaan tai joiden työssäoloehto ei ole vielä täyttynyt kassaan. Jos asiakas eroaa työttömyyskassasta, hän voi sitten hakea peruspäivärahaa Kelasta, mutta kassasta eroaminen ja Kelan asiakkaaksi siirtyminen ei silti poista karenssia. Oikeutta ei siis edelleenkään karenssin ajalta ole eikä sen vuoksi kannata erota kassasta.
Karenssin ajalta voi olla oikeus Kelan perustoimeentulotukeen, jos sen edellytykset täyttyvät.
Myytti 9: Hakemuksiin täytyy toimittaa paksu nippu liitteitä ja Kela pyytää samat liitteet moneen kertaan.
Pääsääntöisesti ei. Kela saa suurimman osan työttömyysturvaan tarvittavista tiedoista sähköisesti esimerkiksi TE-palveluista, tulorekisteristä, Verohallinnolta, Eläketurvakeskuksesta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Aina kaikkia tietoja ei kuitenkaan saada automaattisesti, joten niitä pyydetään asiakkaalta. Harvoin kuitenkaan kymmenien sivujen liitenippuja.
Saman liitteen toimittaminen yhteen kertaan riittää. Kaikki Kelaan toimitetut asiakirjat ovat meillä sähköisessä muodossa, joten ne löytyvät kyllä. Inhimillisiä erehdyksiä kuitenkin sattuu, ja joskus paperiliitteet katoavat matkalla tai käsittelijä ei huomaa, että ne on jo joskus aiemmin toimitettu Kelaan esimerkiksi toista etuutta varten. Tämä on kyllä todella harvinaista.
Myytti 10: Hakemus kannattaa viedä tai postittaa jonkun pikkupaikkakunnan Kelaan, koska siellä on vähemmän ruuhkaa ja päätöksen saa nopeammin.
Tarua. Kelan tietojärjestelmät ovat valtakunnalliset ja kaikki paperihakemukset skannataan sähköiseen muotoon. Niitä ei siis välttämättä käsitellä sillä paikkakunnalla, minne hakemuksen toimittaa.
