”No niin, se siitä sitten. Sain kaksi työtarjousta, mutta en muistanut hakea paikkoja ajoissa. Nyt en sitten enää ikinä saa työmarkkinatukea. Eipä tässä auta mikään”, tuskaili Kalle kaverilleen. ”Joo, mulla sama. Keskeytin kurssin ja siitä tuli karenssi. Sitten ois pitänyt hakea jollekin toiselle kurssille, mutta meni ihan ohi. Nyt ei sitten enää työmarkkinatuki juokse”, Jussi vastasi.
Työttömyysturva ei ole täysin vastikkeeton etuus. Rahan saamiseksi ei riitä TE-palveluihin työnhakijaksi ilmoittautuminen, vaan hakijan täytyy myös olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä ja sitoutua työnhakusuunnitelmassa sovittuihin toimiin. Jos töitä tarjotaan, työpaikkaa täytyy hakea.
Jos töitä tarjotaan, työpaikkaa täytyy hakea.
Hyväksyttäviä syitä hakematta jättämiseen tai tarjotusta työstä kieltäytymiseen on hyvin vähän. Esimerkiksi oman osaamisen kyseenalaistaminen ei riitä syyksi, vaan paikkaa täytyy silti hakea ja jättää työnantajan harkittavaksi se, onko hakija riittävän pätevä kyseiseen hommaan. Alle 25-vuotias ammattikouluttamaton nuori on lisäksi velvollinen hakemaan vähintään kahteen ammatillisia valmiuksia tarjoavaan kouluun. Jos koulupaikat jäävät hakematta tai jo alkanut opiskelu keskeytyy ilman pätevää syytä, ei työttömyysturvaoikeutta ole.
Jos lain edellyttämät ja työnhakusuunnitelmassa sovitut hommat jäävät puolitiehen tai kokonaan hoitamatta, hakijalle tulee sanktio. Ensimmäisellä kerralla se on korvaukseton määräaika eli karenssi. Tarjotun työn hakematta jättämisestä napsahtaa kahden kuukauden karenssi, jonka ajalta työttömyysturvaa ei saa. Jos puolen vuoden sisällä toisenkin tarjotun työpaikan hakeminen unohtuu tai sovittu työnhakuvalmennus jää aloittamatta, asettaa TE-palvelut asiakkaalle työssäolovelvoitteen.
Tarjotun työn hakematta jättämisestä napsahtaa kahden kuukauden karenssi.
Työssäolovelvoite tarkoittaa sitä, että oikeus työttömyysajalta maksettavaan työttömyysturvaan palautuu vasta sitten, kun asiakas iästään riippuen on joko 12 tai 21 kalenteriviikon ajan työssäoloehtoon luettavassa työssä, päätoimisena opiskelijana, yrittäjänä tai TE-palveluiden kanssa sovitussa toiminnassa. Hakija on siis työttömyysturvaoikeuden takaisin saadakseen velvollinen tekemään jotain edellä mainituista. Työttömyysturvaoikeus ei siis ole menetetty koko loppuelämäksi, vaan sen saa takaisin, kunhan täyttää jonkin laissa säädetyistä ehdoista.
”Mistä ihmeestä saisin 12 viikoksi töitä ja millä rahalla edes menisin töihin, kun työmarkkinatukea en enää saa”, Kalle kummastelee.
Vaikka työttömyysturvaoikeutta ei määrätyn velvoitteen vuoksi muuten olisi, hakija saa työttömyysturvaa, jos hän osallistuu johonkin TE-toimiston kanssa sovittuun toimenpiteeseen, esimerkiksi työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Lisäksi osallistumispäiviltä maksetaan 9 euron verovapaata kulukorvausta. Tämä on varsinainen win-win-tilanne, koska toimenpiteen ajalta hakija saa rahaa ja jos toimenpide kestää riittävän monta viikkoa, se myös täyttää vaaditun 12 tai 21 viikon velvoitteen.
Tehdyistä tunneista kannattaa pitää kirjaa, koska se helpottaa asian selvittämistä.
Velvoitetta voi täyttää myös pätkissä, esimerkiksi olemalla ensin työkokeilussa vaikka 6 viikkoa ja sen jälkeen olemalla loput vaaditut viikot palkkatyössä, jos vaikka sattuu saamaan työkokeilupaikkaan ns. jalan ovenväliin. Palkkatyön osalta hakijan täytyy itse selvittää tekemänsä työviikot TE-palveluihin, jotta he voivat todeta velvoitteen täyttyneen. Velvoitetta täyttävät ne viikot, joiden aikana töitä on 18 tuntia tai enemmän. Jos työaika vaihtelee, tehdyistä tunneista kannattaa pitää kirjaa, koska se helpottaa asian selvittämistä.
Yli 25-vuotiaita koskeva 12 viikon työssäolovelvoite eli niin sanottu P9-lausunto vanhenee viidessä vuodessa. Alle 25-vuotiaan 21 viikon työssäolovelvoite eli K-lausunto poistuu sinä päivänä, kun hakija täyttää 25. Velvoitteet eivät siis ole voimassa ikuisesti, vaan poistuvat joka tapauksessa joskus.
