Työhyvinvointikoordinaattori Hanna Ylösellä on Kiilasta positiivisia kokemuksia jo edellisistä työpaikoista. Siksi hän halusi järjestää saman mahdollisuuden myös nykyisille kollegoilleen Etelä-Savon hyvinvointialueella eli Eloisassa.
”Mietimme Eloisan työhyvinvointipalveluissa, kuinka voisimme parantaa työolosuhteita, jotta työntekijät pysyisivät terveinä ja jaksaisivat työuralla pidempään. Eloisassa päätettiin maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta ja kannustaa työntekijöitä osallistumaan Kiila-kuntoutukseen ilman ansionmenetystä”, Hanna toteaa.
Kuntoutuksen hyödyt näkyvät työpaikalla henkilökunnan hyvinvointina.
”Meillä Kiila-kuntoutus on esimerkiksi vähentänyt sairauspoissaoloja”, Hanna kertoo.
Työntekijä soveltuu Kiila-kuntoutukseen silloin, jos työterveyshuollosta ja työpaikalta on todettu, että työntekijän työhyvinvointi, terveys ja elämänhallinta kohenisivat ulkopuolisella asiantuntija-avulla ja hän hyötyisi kuntoutuksesta myös ammatillisesti.
Työpaikka voi hakea työpaikkakohtaista kurssia omille työntekijöilleen, kuten Eloisassa tehtiin.
Miehet omassa porukassaan
Etelä-Savon Eloisassa samaa työtä tekeville halutaan antaa mahdollisuus kuntoutukseen yhdessä.
”Työntekijöiltämme on tullut palautetta, että kun samaa työtä tekevät pääsevät kurssille yhdessä, kuormittavista tekijöistä ja työn voimavaroista puhuminen on helpompaa”, Hanna mainitsee.
Eloisassa on järjestetty viime vuonna kaksi Kiila-kuntoutuskurssia. Tänä vuonna järjestetään neljä lisää. Kurssitettavia on kaiken kaikkiaan viitisenkymmentä. Kiila-kurssin käyneet ovat antaneet omille porukoilleen lempinimiä. ”Äijät”-ryhmässä yötyötä tekevät miehet pääsivät yhdessä kurssille.
”Miehet kokivat tärkeäksi sen, että saivat olla kuntoutuksessa äijäporukassa. Ryhmäytyminen ja sosiaalinen turvallisuus on isossa roolissa jo kurssille lähtemiseen. Kun näkee tutun nimen lähtijöiden listassa, on helpompi innostua mukaan”, Hanna toteaa.
Kaikki eivät kuitenkaan heti ole suhtautuneet varauksettomasti työhyvinvointikoordinaattorin ehdotuksiin kuntoutuksesta.
”Äijät-porukassa löytyi kieltämättä pientä vastahankaa. Jotkut miettivät, mihin moista asiaa nyt tarvitsevat. Sain kuitenkin kurssin jälkeen kovasti kiitosta siitä, että olin jaksanut ylipuhua heitä mukaan”, Hanna sanoo.
“Leidit”-ryhmässä hoitotyön kuormaa
Kiila-kuntoutus sopii erityisen hyvin heille, jotka ponnistelevat jaksamisen kanssa. Viime vuonna kuntoutuksen kävi Eloisassa läpi myös ”Leidit”-ryhmä, johon sairaanhoitaja Katri Utriainen kuuluu. Katri työskentelee erityisen tuen aikuisten kuntoutusyksikössä vt. palveluesihenkilönä. Kuntoutusyksikön asiakkailla on psyykkisiä haasteita ja osalla myös kehitysvamma.
”Parasta työssäni on työskentely ihmisten parissa. Kuormittavuutta aiheuttavat jatkuvat keskeytykset, haasteelliset tilanteet asiakkaiden kanssa sekä nyt hyvinvointialueiden käynnistyttyä suuret muutokset ohjeissa, resursseissa ja käytännöissä.”
Katrilla on takanaan 36 vuoden työhistoria.
”Rasitukset näkyvät kehossa. Mutta kun työhyvinvointikoordinaattori suositteli minulle Kiila-kuntoutusta, ensireaktioni oli nauru ja kysymys: olenko jo niin raihnainen. Koska plussapuolia oli kuitenkin harkinnan jälkeen enemmän, ja mieskin suositteli lähtemään, vastasin myöntävästi”, Katri sanoo.
”Leidit”-ryhmään osallistui myös lähihoitaja Leila Torssonen, joka työskentelee Eloisassa aikuisten kehitysvammaisten parissa. Osa asiakkaista on pyörätuolipotilaita. Osalla on kommunikointivaikeuksia.
”Työni on todella fyysistä, esimerkiksi asiakkaiden asentohoidot ja vaipan vaihdot ovat raskaita”, Leila kertoo.
Työ kuormittaa myös psyykkisesti, ja siinä joudutaan kohtaamaan väkivaltaa ja melutasokin on kova.
”Pääsin kurssille, koska olin iän, jäljellä olevien työvuosien ja oman terveydentilan kannalta sopiva henkilö”, Leila mainitsee.
Kiila-kuntoutuksen voi tilata omalle työpaikalle.
Kiila-kuntoutus auttaa jaksamaan töissä hyväkuntoisena.
Parhaimmillaan sairauspoissaolot vähenevät työpaikalla Kiila-kuntoutuksen myötä.
Aikaa ajatella omaa jaksamista
”Leidit”-ryhmän Kiila-kuntoutus järjestettiin Siilinjärvellä, Kunnonpaikassa.
”Ensin meillä oli yksittäinen kurssipäivä, sitten kolme arkiviikon mittaista jaksoa. Jaksojen välissä keskusteltiin ryhmän vetäjien kanssa etänä. Kokonaisuudessaan kuntoutus kesti vuoden”, Katri kertoo.
Hän kuvailee, kuinka kurssilta sai tietoa ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta, jaksamisesta ja työelämästä. Osallistujat harjoittivat liikuntaa ohjattuna ja omatoimisesti. Erilaisia ryhmätehtäviä he saivat tehtäväkseen sekä ohjatusti sekä itsenäisesti.
”Pääsimme tapaamaan asiantuntijoita aina tarpeittemme mukaan. Itse koin hedelmällisimmäksi ryhmäkeskustelut eri aiheista. Kun kerrankin oli aikaa pohtia, asiat alkoivat loksahdella kohdilleen. Ymmärsin, että voin vaikuttaa haasteisiini.”
”Oivalsin niin ikään, ettei kuntoutuksessa ole kyse vain työkyvyn ylläpitämisestä. Elämänhallinnan myötä on mahdollisuus jäädä eläkkeellekin hyvässä kunnossa.”
Katri kertoo, kuinka hän oppi armollisuutta itseään kohtaan ja kohtuullisempaa tavoitteiden asettamista.
”Pienikin edistyminen on parempi kuin ei mitään. Voimavaroja pitäisi myös jäädä muuhunkin kuin työhön. Kuntoutus auttoi minua jaksamaan haasteellisen vuoden. Vaikutukset näkyvät edelleen.”
Leila mainitsee kuntotestinsä tuloksien parantuneen huomattavasti. Hän innostui myös uuteen liikuntaharrastukseen.
”Oivalsin niin ikään, ettei kuntoutuksessa ole kyse vain työkyvyn ylläpitämisestä. Elämänhallinnan myötä on mahdollisuus jäädä eläkkeellekin hyvässä kunnossa.”
Leila omaksui kurssilta mikrotauotukset rutiiniksi arkeensa.
”Työvuoron aikana pidän minitaukoja, jolloin hengittelen hetken syvään, venyttelen, katson ikkunasta ulos lintuja ja pilviä enkä ajattele työasioita hetkeen.”
Voit tilata Kiila-kuntoutuksen työpaikallesi
- Kurssi antaa keinoja ja ratkaisuja työhön ja työhyvinvointiin liittyviin haasteisiin, esimerkiksi työuupumukseen.
- Kurssi toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja työterveyshuollon kanssa.
- Työpaikan edustaja tilaa kurssin työpaikalleen. Tämä tapahtuu kirjautumalla ja tekemällä hakemus Kelan Kiila-kurssien asiointipalvelussa, josta löytyy myös lista palveluntuottajista.
- Kuntoutus suunnitellaan työpaikan edustajan ja palveluntuottajan yhteistyönä, ja se järjestetään esimerkiksi kurssikeskuksessa.
- Oman työpaikan kurssi löytyy hyväksymisen jälkeen kurssinumerolla Kelan sivujen kuntoutuskurssihausta.
- Työntekijät hakevat kuntoutukseen täyttämällä ammatillisen kuntoutuksen lomakkeen KU 101 ja liittämällä mukaan lääkärin B-lausunnon.
Kiila-yksilökuntoutus
- Työntekijä voi hakeutua myös Kiila-yksilökuntoutukseen.
- Palveluntuottaja kokoaa tuolloin kuntoutusryhmän joko saman tai eri alan ammattilaisista.
- Kuntoutusta toteuttavan palveluntuottajan voi tässä tapauksessa valita itse.
Teksti Arja Krank Kuvat, videot ja editointi Tero Eloranta
