Mikko Haapanen halusi vaihtelua määräaikaiseen työhönsä ja toivoi saavansa Hesburgerista vakituisen työpaikan. Aiempi työ päiväkodissa katkesi aina kesän tullen. Toive toteutui, ja nyt Mikko on työskennellyt Vantaan Flamingon Hesburgerissa vuoden päivät.
Työpaikka järjestyi Hese-Helpin kautta. Hese-Help on henkilöstöyhtiö, joka auttaa vammaisia ja osatyökykyisiä työllistymään Hesburgeriin.
”Aika monessa Hesessä olisi tarvetta työntekijöille”, Mikko arvelee.
Apuna Mikon työnhaussa ja hakemusten tekemisessä oli työvalmentaja Sanna Tomma-Huovinen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Työvalmennus Virtaamosta.
Sanna lähti Mikon tueksi työhaastatteluun, ja kun paikka varmistui, hän oli myös Mikon mukana työhön perehdytyksessä. Myös työmatkan kulkemista he harjoittelivat yhdessä.
”Mikko on taitava tekijä, eikä minun kovin pitkään tarvinnut olla tukena. Alun jälkeen Mikko on hoitanut työnsä itsenäisesti. Perehdytyksen jälkeen olen tehnyt tukikäyntejä, alkuun tiiviimmin ja nyt kerran kuussa. Mikolta homma kyllä sujuu”, Sanna kiittelee.
Kehitysvamma ei estä palkkatyötä
Sanna ja Mikko ovat tunteneet toisensa jo vuodesta 2004. Tuolloin Mikko työskenteli Vantaan kaupungin Paimenentien toimintakeskuksessa, jossa Sanna oli ohjaajana. Tiet erkanivat, kun Mikko lähti opiskelemaan Järvenpään ammattiopisto Spesiaan kodinhuoltajaksi. Kun Sanna siirtyi 2018 Vantaan Työvalmennukseen, hänestä tuli Mikon työvalmentaja.
”Oli mukavaa, kun täällä oli tuttu ihminen vastassa”, Mikko toteaa ja hymyilee.
”Yhteistyö Mikon kanssa on sujunut hyvin. Työtä on aina löytynyt Mikon toiveiden mukaan, ja hän on saanut sen verran tukea, kuin on tarvinnut”, Sanna komppaa.
Sanna lisää, että monen asian tulee olla kehitysvammaisen elämässä kunnossa, että työssäkäynti onnistuu. Siksi työvalmentajat tukevat tarpeen mukaan muillakin elämän osa-alueillakin kuin vain työssä. Työvalmentaja auttaa esimerkiksi Kelan tukien hakemisessa ja tarvittaessa työnantajia palkkatukihakemuksen kanssa.
”Mikolla on vamman perusteella palkkatukioikeus, jota myös Hesburger haki. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että 70 prosenttia Mikon palkasta maksaa valtio”, Sanna avaa.
”Jos työvalmentajaa ei olisi, työ ei onnistuisi. On arvokasta, että on oma työvalmentaja. Sannalle voin aina soittaa”, Mikko kiittelee.
Suomessa on noin 30 000 työikäistä kehitysvammaista.
Vain noin kaksi prosenttia työikäisistä kehitysvammaista on palkkatyössä.
Arvioiden mukaan noin 3000 henkilöä voisi työllistyä kuten Mikko.
Vantaalla kehitysvammaiset työllistyvät muuta maata paremmin
Mikko työskentelee Hesburgerissa aina maanantaista keskiviikkoon. Työ on vastannut hänen toiveitaan, ja hän tietää, mitä häneltä odotetaan. Mikko huolehtii itsenäisesti salin siisteydestä, tiskaa keittiössä ja käy hakemassa jotain tarpeellista kaupasta tai viereisestä kauppakeskus Jumbon Hesburgerista.
”Kun tulen töihin, vaihdan työvaatteet päälle ja juon aamukahvin. Sitten siistin salin, laitan tiskikoneen käyntiin ja pesen lattiat. Tarkistan, että pöydät ovat puhtaat”, Mikko kertoo tyypillisestä työpäivästään. Hän kertoo suorittaneensa myös hygieniapassin – ja viihtyvänsä töissä hyvin.
”Niin ihanat työkaverit ja yhteisö. Asiakkaat vaihtuvat, mikä on kivaa.”
Kehitysvammaisten työllistyminen Suomessa ei ole kovin yleistä, vain noin kaksi prosenttia työikäisistä tekee työsuhteista palkkatyötä. Asiat ovat paremmalla tolalla Vantaalla, jossa noin 12 prosenttia kehitysvammaisista työllistyy.
”Olemme tehneet työvalmennusta Vantaalla aina 1990-luvulta lähtien, ja vuodenvaihteesta lähtien mukana on ollut myös Kerava. Meitä on yhdeksän työvalmentajaa, kullakin noin 25 asiakasta”, Sanna kertoo.
Työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatyön yhdistäminen
Kiitos vakituisen työn, Mikko pääsi viime kesänä ensimmäisen kerran viettämään palkallista kesälomaa. Mutta ei hän lomallakaan täysin malttanut pysyä poissa työnteosta.
”Olin vapaaehtoisena Tuska- ja Tikkurila-festivaaleilla siivoilemassa”, Mikko juttelee.
Hän kertoo kuuntelevansa paljon musiikkia ja nauttii erityisesti raskaammasta musiikista. Siivoamisen lomassa pystyi kuuntelemaan bändejä, ja palkaksi hän sai festariliput.
”Lempibändejä on monia, mutta esimerkiksi Turmion Kätilöjen livejuttu ei koskaan petä”, Mikko huikkaa.
Mukana festivaaleilla vapaaehtoistöissä oli myös Mikon tyttöystävä Jenna, jonka kanssa he ovat pitäneet yhtä jo seitsemän vuotta. Puhuessaan tyttöystävästä Mikon kasvoille leviää onnellinen hymy.
Hesburgerista saadun palkan ja Kelan tukien avulla Mikko pärjää kivasti myös taloudellisesti.
Vuosi sitten samoihin aikoihin, kun Mikko aloitti työnsä Hesburgerissa, elämässä tapahtui muutakin merkittävää: Mikko muutti omaan asuntoon Korsoon. Siihen mennessä hän oli asunut kasvatusäitinsä luona.
”Oli aika mukavaa itsenäistyä, enkä ole ollut yksinäinen”, Mikko toteaa.
Kerran viikossa Mikko tapaa asumisohjaajan, joka auttaa Mikkoa arjen toiminnoissa. Yhdessä he käyvät ruokakaupassa ja laskut läpi.
Hesburgerista saadun palkan ja Kelan tukien avulla Mikko pärjää kivasti myös taloudellisesti. Hän saa työkyvyttömyyseläkettä ja eläkkeensaajan asumistukea. Työkyvyttömyyseläkettä saadessaan voi ansaita noin 922 euroa palkkaa kuukaudessa ilman, että ansiotulo vaikuttaa eläkkeen jatkumiseen. Palkkatyön vuoksi asumistuki hieman pienenee.
”Laskimme Mikon kanssa, että vaikka asumistuki hieman pienenee, hänen on silti kannattavampaa käydä töissä”, Sanna toteaa.
”Olisi kyllä aika tylsää ilman työtä”, Mikko kiteyttää.
Kolme kuvaa matkan varrelta:
Kehitysvammaisen palkkatyön ja Kelan tukien yhdistäminen
- Suurin osa kehitysvammaisista aikuisista saa Kelan maksamaa työkyvyttömyyseläkettä.
- Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi ansaita bruttona eli ennen veroja 922,42 euroa kuukaudessa (2023). Jos palkka ylittää tämän summan kolmen peräkkäisen kuukauden aikana, eläke jää lepäämään eli sitä ei makseta. Eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
- Työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada taloudellista tukea palkkatukena 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Alentuneesti työkykyisen työllistämiseen voi saada 70 prosenttia tukea.
- Työkyvyttömyyseläkkeen saajan on lisäksi mahdollista saada eläkettä saavan hoitotukea, jos hänellä on vaikeuksia huolehtia itsestään ja selviytyä arjen toiminnoista vamman tai sairauden vuoksi. Oikeus tukeen arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon hän tarvitsee apua tai ohjausta ja valvontaa vamman tai sairauden vuoksi.
- Heillä, jotka eivät ole työkyvyttömyyseläkkeellä, on mahdollisuus hakea 16 vuotta täyttäneen vammaistukea.
- Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava voi saada eläkkeensaajan asumistukea, johon vaikuttavat asumismenot, tulot, omaisuus ja se, onko eläkkeensaaja avio- tai avoliitossa.
- Jos henkilö ei ole oikeutettu eläkkeensaajan asumistukeen, hän voi hakea yleistä asumistukea.
Lähteet: Kela ja Kehitysvammaliitto
Asiantuntijana Kelan erikoissuunnittelija Tuula Sahiluoto
Teksti Jaana Kalliokoski Kuvat, videot ja editointi Miika Kainu
