Työterveyshuollon lääkärin lausunto työkyvystä ja kuntoutussuunnitelmasta toimitetaan Kelaan 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Jos suunnitelmaa kuntoutumisesta ei voida tehdä vielä tuossa vaiheessa, työntekijällä on mahdollisuus saada työterveyslääkärin arvio työkyvystään ja työhön paluun mahdollisuuksista tarvittaessa myös ennen 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän täyttymistä.
Työterveyshuollon piiriin kuulumattomien ihmisten työkykyä ja kuntoutustarvetta arvioi julkinen terveydenhuolto tai yksityinen, jos asiakas niin valitsee. Tarkistuspisteet koskevat myös näitä asiakkaita.
Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään 60 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Kela selvittää kuntoutustarpeen myös ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 150 ja 230 päivää.
Finla Työterveys Oy:n johtava lääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Anniina Anttila pitää lakisääteisiä tarkistuspisteitä hyvänä asiana.
Anttilan mukaan niiden etu on, että työterveyslääkärillä on oikeus jatkaa prosessia, jos työhön paluun tuen suunnitelmia ja kuntoutustarpeen arviota ei ole ollut mahdollista tehdä vielä ensimmäisen tarkistuspisteen kohdalla.
”Syitä tähän voi olla monia. Sairastunut voi esimerkiksi odottaa vielä leikkausta tai muuta hoitoa, jonka odotetaan vaikuttavan työkykyyn. Uuden lain ansiosta voimme tehdä arviota työhön paluun mahdollisuuksista myös 150 ja 230 päivän kohdalla, vaikka työnantajan sopimus kanssamme sisältäisi pelkät lakisääteiset työterveyspalvelut”, Anttila sanoo.
Työhön paluu on kaikkien etu
Sairastuminen on usein raskas asia, ja se voi vaikuttaa sairastuneen ja hänen perheensä toimeentuloon sekä pitkittyessään eristää ihmisen yhteiskunnasta. Työ tuo ihmiselle toimeentulon lisäksi mielekkyyttä elämään ja lisää osallisuuden kokemusta. Työntekijän työssä jaksaminen on myös työnantajan ja yhteiskunnan etu.
Sairauspäivärahan tarkistuspisteiden on tarkoitus tukea työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtävää työkyvyn arviointiprosessia. Tarkistuspisteiden avulla pyritään myös ehkäisemään sairauslomien pitkittymistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä.
Työkykyä arvioidaan sairauspäivärahakaudella suhteessa sairastuneen omaan työhön. Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivän ajalta. Jos nämä päivät täyttyvät ja työkyvyttömyys jatkuu, on mahdollista hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Silloin työkykyä arvioidaan suhteessa mihin tahansa riittävän toimeentulon takaavaan työhön, ei pelkästään omaan työhön.
”Ihmisten tulisi olla tietoisia näistä arviointikriteereistä. Jos entiseen työhön ei voi palata, eikä kuntoutussuunnitelmaa ole 300 sairauspäivärahapäivän täyttyessä tehtynä, voi pahimmillaan jäädä pariksi kuukaudeksi ilman tuloja. Eläkeasian käsittelyssä voi kestää ja lopulta siitä voi tulla myös kielteinen päätös”, Anttila toteaa.
Anttilan mukaan tilanne on kuitenkin harvinainen etenkin, jos henkilö on jo valmiiksi työterveyshuollon tuen piirissä. Työterveydessä pidetään kiinni ihmisistä ja huolehditaan heidän asiansa, kunhan tietoa vain on saatu riittävästi.
”Useimpien kuntoutussuunnitelmat ovat selvillä jo hyvissä ajoin ennen 90:ttä sairauspäivärahapäivää. Jos näin ei ole, huolehdimme, että uusi arvio tehdään ennen 150 ja 230 päivän tarkistuspisteitä.”
Työterveys paras arvioimaan työkykyä
Anttilan mielestä on hienoa, että 150 ja 230 päivän tarkistuspisteet ovat osa lakisääteistä työterveyshuoltoa. Työnantajan on järjestettävä työterveyden arvio työntekijän työkyvystä tilanteen niin vaatiessa. Uusiin tarkistuspisteisiin liittyvät lausunnot eivät kuitenkaan ole edellytys sairauspäivärahan maksun jatkumiselle.
Tarkistuspisteissä on kyse sekä työntekijän että työnantajan oikeudesta työterveyden työkykyarvioon.
”On hyvä, ettei resursseja hukata turhilla tarkastuksilla, jos sairastuneen kuntoutussuunnitelma on selvillä jo 90 päivän kohdalla. Koska velvoittavuus puuttuu, on kuitenkin olemassa riski, ettei tarkistuksia tehdäkään silloin kun pitäisi. Näin voi käydä esimerkiksi, jos työnantajan työterveyshuolto vaihtuu kesken sairausloman.”
Anttila pitää tiedotuksen lisäämistä työntekijöille ja työnantajille erittäin tärkeänä. Tarkistuspisteissä on kyse sekä työntekijän että työnantajan oikeudesta työterveyden työkykyarvioon.
Työkyvyn tukemisen ja kuntoutumisen kannalta on tärkeää tehostaa työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon tiedonkulkua. Tiedonkulkua kehitetään TYÖOTE-mallilla, joka on laajennettu koskemaan koko Suomea.
Vastuullinen työkyvyn tuki eli TYÖOTE-hanke alkoi Keski-Suomessa vuonna 2017. Hankkeen päämääränä on tehostaa työntekijän kuntoutusta ja työhön paluuta parantamalla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyötä. Sairastunut pyritään ohjaamaan julkisesta terveydenhuollosta nopeasti työterveyshuoltoon.
”Sairaalalääkäri ei tunne potilaan työtä, eikä siksi ole oikea henkilö arvioimaan työkykyä. TYÖOTE-mallin ansiosta erikoissairaanhoidosta kirjoitetaan jatkossa vain lyhyt sairausloma ja ihminen ohjataan työterveyteen. Näin voimme tarttua sairastuneen tilanteeseen heti ja nopeuttaa kuntoutusprosessia ja työhön paluuta”, Anttila kertoo.
Asiantuntijoina lisäksi vastaava suunnittelija Seija Arjoranta ja vastaava asiantuntijalääkäri Johanna Repo Kelasta
