Juha Hytönen, 58, oli huolissaan vaimostaan Merjasta, joka kuorsasi ja oli yöllä pitkiä aikoja hengittämättä. Mies mietti, pitäisikö Merjan hakeutua lääkäriin. Varsinkin, kun vaimo oli jatkuvasti väsynyt.
”Kun ajoin yövuorosta kotiin, pysähtelin ja availin ikkunoita. Tarvitsin raitista ilmaa, jotta pysyin hereillä”, Merja Mikkonen, 55, muistelee 13 vuoden takaisia tapahtumia.
Merja oli myös alkanut unohdella asioita. Hän saattoi astua keittiöstä ulos muutaman metrin päähän terassille hakemaan jotain. Terassilla hän ei muistanut, mitä hän oli noutamassa.
”Tein tuolloin töitä muistisairaiden vanhusten kanssa. Pelkäsin, että olin itsekin sairastunut muistisairauteen.”
Tuolloin ei vielä tiedetty, että Merjalla oli uniapnea. Se on sairaus, joka oireilee unenaikaisilla hengityskatkoksilla. Ne syntyvät, kun nielun alueen lihakset unen aikana rentoutuvat ja ahtauttavat ylähengitysteitä.
”Uniapneaa sairastavan yössä voi olla satoja hengityskatkoksia”, unilääkäri Miikka Peltomaa Coronaria Uniklinikalta tietää.
Uniapnean oireet voivat jäädä huomaamatta
Hengityskatkokset tekevät unesta rikkonaista, jolloin uni ei virkistä, eivätkä aivot palaudu päivän rasituksista. Se väsyttää, ja keskittymiskyky ja muisti kärsivät. Paino voi nousta ja päätä särkeä.
”Väsyneenä ihminen on usein ärtyisä, ja kaikkea muuta kuin hyvää seuraa läheisilleen”, Merja puhuu omasta kokemuksestaan.
Hoitamaton uniapnea vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin, ja Suomessa väsyneitä perheitä riittää. Peltomaan mukaan arviolta noin miljoona suomalaista sairastaa uniapneaa, ja heistä puolella tauti on keskivaikea tai vaikea. Valtaosa sairastaa uniapneaa tietämättään.
”Kaikki uniapneaa sairastavat eivät kuorsaa. Kaikki eivät esimerkiksi tiedä, että yölliset vessajuoksut voivat olla uniapnean oire”, unilääkäri huomauttaa.
Tieto uniapnean vakavuudesta järkytti
Merjan väsymystä hoidettiin alkuun unettomuutena, ja hänelle määrättiin unilääkkeitä. Se oli vikatikki, sillä unilääkkeet lamaavat aivojen hengityskeskuksen toimintaa ja ylähengitysteiden lihaksia. Lääkkeet pahentavat uniapneaa, ja ne saivat Merjan näkemään painajaisia.
Tilanne alkoi helpottaa, kun Merja kahden huonounisen vuoden jälkeen sai lähetteen erikoissairaanhoitoon unirekisteröintiin. Vielä tuolloin tutkimus tehtiin nukkumalla yö sairaalassa.
Hoitamaton uniapnea lisää huomattavasti esimerkiksi sydämen eteisvärinän, aivoinfarktin ja tapaturmien riskiä. Siihen liittyy usein muita sairauksia, kuten verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes.
”Nykyään potilas saa kotiin pienen laitteen, joka tallentaa unen aikana tietoja muun muassa hengitysliikkeistä, veren happipitoisuudesta ja unen aikaisten hengityskatkosten määrästä”, Peltomaa kertoo. Hän on ollut mukana kehittämässä unisalkkua eli kotikäyttöön tarkoitettua unirekisteröintilaitetta.
Juha huomasi, että Merja oli öisin pitkiä aikoja hengittämättä. Ilman häntä Merja ei olisi tiennyt edes kuorsaavansa.
Merjan tutkimuksessa paljastui, että hänen hengittämiseensä tuli öisin katkos lähes joka minuutti. Merjalla diagnosoitiin vaikea uniapnea.
”Oli helpotus kuulla, ettei muistamattomuuteni ollut muistisairautta. Tieto uniapnean vakavuudesta kuitenkin järkytti.”
Hoitamaton uniapnea lisää huomattavasti esimerkiksi sydämen eteisvärinän, aivoinfarktin ja tapaturmien riskiä. Siihen liittyy usein muita sairauksia, kuten verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes.
”Ilman Juhaa en välttämättä olisi lähtenyt hakemaan ajoissa apua. Yksin nukkuva ihminen ei saa mistään tietää, kuorsaako hän öisin”, Merja hiljenee.
Uniapnean hoito on elintapa- ja laitehoitoa
Kela tarjoaa neljän vuoden tauon jälkeen kuntoutusta uniapneaa sairastaville. Kuntoutujat saavat tukea sairauden aiheuttamien muutosten hallintaan ja elintapamuutosten tekemiseen. Peltomaa kannustaa sairastunutta hakemaan apua elintaparemonttiin.
”Jos sairastuneella on ylipainoa, laihduttaminen on ensisijainen uniapnean hoito. Painonpudotus voi estää lievän uniapnean etenemisen.”
Lievää uniapneaa voidaan hoitaa hammaslääkärin räätälöimällä uniapneakiskolla. Se estää hengitysteiden tukkeutumisen estämällä kieltä valumasta nieluun. Lievään asentoriippuvaiseen uniapneaan käytetään univyötä, joka estää nukkujaa kääntymästä selälleen. Asentoriippuvaisessa taudissa hengitys katkeilee vain, kun ihminen nukkuu selällään.
Merjan vaikeaa uniapneaan alettiin hoitaa CPAP-hoidolla. Siinä laite tuo maskin kautta pienellä paineella ilmaa nukkuvan potilaan hengitysteihin. Sen ansiosta hengitystiet pysyvät auki, jolloin nukkujalle ei tule hengityskatkoksia.
CPAP-laite toi ehjän unen
CPAP-laitteesta huolimatta Merjan ja Juhan makuuhuoneessa oli alkuun rauhatonta.
”Merjan ensimmäiset maskit olivat vääränkokoisia. Maskin ohi virtaava ilma pihisi ja puhisi”, Juha muistelee.
Unissaan Merja saattoi kiskaista maskin pois paikoiltaan, jolloin Juha heräsi vaimonsa kuorsaukseen. Tällöin mies koputteli puolisoaan olkapäähän ja pyysi tätä korjaamaan maskia.
”Juhan huolehtiminen on rakkautta. Joku toinen voisi samassa tilanteessa hermostua ja käskeä vain lopettamaan kuorsauksen”, Merja sanoo.
Maskeista osa peittää nenän, osa nenän ja suun ja osa asetetaan sieraimiin. Nenämaski osoittautui Merjalle parhaimmaksi.
”Kun maski ja laitteen säädöt ovat kunnossa, unen- ja elämänlaatu paranevat. Muutos on niin suuri, ettei tulisi mieleenkään luopua laitteesta.”
Nyt Merja huolehtii Juhasta
Nykyään parin makuuhuoneessa on kaksi CPAP-laitetta, sillä Juhalla todettiin uniapnea pari vuotta sitten. Kuten Merja aikanaan, Juhakin saattaa tuupata unissaan maskin pois kasvoiltaan. On Merjan vuoro koputella puolisoa heräämään ja korjaamaan maskia kohdalleen.
Merja muistaa, kuinka hän kerran hermostui miehensä kuorsaukseen ja koputteli tätä hereille tavallista kovempaa. Kuorsaaja ei ollut Juha, vaan lattialla, sängyn vieressä nukkuva Nelli-koira. Merjaa oma erehdys ensin nolotti, myöhemmin nauratti.
”Mietimme Juhan kanssa yhdessä, pitäisikö meidän hankkia koiralle oma CPAP-laite.”
Merjan ja Juhan vinkit uniapneaa sairastavalle 1. Kysy ja kunnioita vieruskaverin havaintoja nukkumisestasi. Yksin nukkujalla hoitoon hakeutuminen voi viivästyä. 2. Kun huolehdit omasta uniapneastasi, myös vieruskaverin uni paranee. 3. CPAP-laite ei ole suhteen kolmas pyörä. Sitä pidetään vain nukkuessa, eli se ei estä läheisyyttä.
Kelan kuntoutuskurssi uniapneaa sairastaville
- Kuntoutus on tarkoitettu yli 20-vuotiaille uniapneaa sairastaville, jotka tarvitsevat tukea sairauden aiheuttamien muutosten hallintaan.
- Kuntoutuksen tavoitteena on löytää keinoja, jotka parantavat jaksamista, työ- ja toimintakykyä ja motivaatiota hoitaa itseä.
- Kuntoutus tapahtuu 10 hengen ryhmissä kuntoutuslaitoksessa. Se sisältää kaksi viiden vuorokauden mittaista jaksoa kuntoutuslaitoksessa. Jaksojen välissä kuntoutujaan ollaan yhteydessä 2–3 kertaa.
- Kuntoutujalla on tukenaan moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat ravitsemusterapeutti, fysioterapeutti, erikoislääkäri, sairaanhoitaja ja psykologi.
- Kuntoutusta haetaan Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakemuslomakkeella. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa todetaan kuntoutuksen tarve.
- Kuntoutus on maksuton. Matkakustannuksiin voi hakea Kelasta matkakorvausta. Jos kurssin ajalta syntyy ansionmenetystä, voi hakea kuntoutusrahaa. Kurssien ajankohdat ja paikat löytyvät Kelan Kuntoutuskurssihausta.
Teksti Virve Järvinen
Tekstin editointi Jenni Juntunen
Kuvat Jesse Karjalainen
Videot Jesse Karjalainen
Kuvatoimitus Satu Karppinen