Sitä toukokuista puhelua Anni Salminen, 29, ei unohda.
Koronaviruksen aiheuttamia poikkeusoloja oli eletty Suomessa pari kuukautta. Annin lapset olivat jääneet pois päivähoidosta ja koulusta. Perheessä huolehdittiin turvaväleistä ja käsihygieniasta, mutta Anni, jonka lapsi kuuluu riskiryhmään, pelkäsi tautia tosissaan.
Sinä päivänä Anni oli lähdössä iltavuoroon perhetukikeskuksen perheosastolle. Hän odotti lastenhoitajaa saapuvaksi, kun hänen esimiehensä soitti.
”Hän kysyi, olenko vielä kotona ja käski istumaan alas,” Anni muistelee.
Kun esimies kertoi, että Annin työkaveri oli sairastunut covid19-tautiin ja Annin työryhmästä kuusi henkilöä eli noin puolet oli määrätty tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin, Anni tipahti lattialle.
”Esimies rauhoitteli ja lupasi hoitaa kaiken. Hän kertoi, että infektiolääkäri soittaa minulle jossain vaiheessa, eikä minun tarvitse tehdä muuta kuin pysyä karanteenissa.”
Kelan tartuntatautipäiväraha korvaa ansionmenetyksen karanteenin ajalta
Koronaviruksen myötä tartuntatautikaranteeneista on tullut suomalaisille tuttu juttu.
Omaehtoisia karanteeneja on suositeltu esimerkiksi koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluville ja ulkomailta palaaville. Lisäksi kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain mukaan määrätä tarttuvalle taudille altistuneen tai siihen sairastuneen henkilön karanteeniin.
Jos lääkäri määrää karanteeniin ihmisen, joka ei voi jatkaa työntekoa karanteenista käsin, siitä aiheutuu ansionmenetystä. Tämän korvaamiseksi Kela maksaa tietyin ehdoin tartuntatautipäivärahaa.
Työntekijä saa päivärahaa yhtä paljon kuin olisi karanteenin aikana saanut palkkaa.
Aikaisemmin tartuntatautipäiväraha on ollut harvinainen etuus. Vuonna 2019 sitä maksettiin 120 henkilölle yhteensä 314 749 euroa, ja sitä edeltävinä vuosina mittaluokka on ollut samankaltainen. Koronan myötä sitä on vuoden 2020 heinäkuun loppuun mennessä maksettu noin 9 000 hengelle ja yhteensä noin 10 miljoonaa euroa.
Päivärahalla ei ole omavastuuosuutta ja se maksetaan täysimääräisenä koko karanteenin ajalta. Työntekijä saa päivärahaa yhtä paljon kuin olisi karanteenin aikana saanut palkkaa. Yrittäjän päiväraha määräytyy voimassa olevan YEL- tai MYEL-vakuutuksen perusteella.
Päivärahaa voi hakea joko työnantaja tai työntekijä – riippuen, saako työntekijä karanteenin ajalta palkkaa
Kun Annin karanteeni alkoi, oli hänen korona-altistuksestaan kulunut jo viikko. Sairastuneen kollegan testaus oli viivästynyt, ja myös testituloksissa oli kestänyt. Kun koronan karanteeniaika on kaksi viikkoa altistuksesta, oli Annilla karanteenia edessä enää viikko.
”Lääkäri soitti pari tuntia esimiehen soiton jälkeen. Hän kyseli, onko oireita, missä olen liikkunut, saanko jonkun käymään kaupassa. Myös psykososiaalinen tuki oli tosi hyvä. Lääkäri huomioi sen, että aihe pelottaa, ja kysyi, tarvitsenko keskusteluapua.”
Jos työnantaja maksaa karanteenin ajalta palkkaa, hän hakee päivärahan samaan tapaan kuin hakee normaalisti sairauspäivärahaakin.
Tartuntataudeista vastaavan lääkärin kirjoittama karanteenipäätös tuli postissa vajaan viikon kuluttua. Anni lähetti siitä kuvan esimiehelleen, joka teki Kelaan tartuntatautipäivärahahakemuksen. Tämän enempää Annin ei tarvinnut asian eteen tehdä. Hän sai karanteenin ajalta palkkaa, ja työnantaja haki korvauksen Kelasta.
Päivärahahakemuksen voi jättää joko työnantaja tai työntekijä itse. Jos työnantaja maksaa työ- tai virkasuhteen ehtojen mukaisesti karanteenin ajalta palkkaa, hän hakee päivärahan samaan tapaan kuin hakee normaalisti sairauspäivärahaakin. Vastaavasti, jos karanteenin ajalta ei makseta palkkaa, työntekijä hakee korvauksen itse.
Kela tarvitsee tiedot työnantajan maksamasta palkasta tai työntekijän ansionmenetyksestä karanteenin ajalta. Lisäksi Kelaan toimitetaan tartuntatautilääkärin päätös työstä poissaolosta ja karanteenista.
Karanteenista jäi positiivisiakin muistoja – ”Selvisimme säikähdyksellä”
Lopulta Annin karanteeni kääntyi positiiviseksi asiaksi.
”Kun alkushokki helpotti, pystyin reflektoimaan asiaa. En saanut tietoa siitä, kuka työpaikalla on sairastunut, mutta kun kuulin altistumispäivän, pystyin muistelemaan, mitä silloin oli tapahtunut. Tiesin, että olin pitänyt hyvät turvavälit ja huolehtinut käsihygieniasta. Lähikontakteja ei ollut ollut, joten en ollut kovin huolissani omasta sairastumisesta.”
Toukokuinen viikko kotona lasten kanssa on jäänyt positiiviseksi muistoksi.
”Lapset olivat maailman tyytyväisimpiä. Ulkoilimme ja teimme metsäretkiä, askelmittariin kertyi viikon aikana 35 kilometriä. Selvisimme tilanteesta säikähdyksellä.”
Kuka voi saada tartuntatautipäivärahaa?
- Tartuntatautipäivärahaa maksetaan silloin, kun tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräämä karanteeni estää työnteon ja aiheuttaa ansionmenetyksen.
- Päivärahaa maksetaan tosiasiallisen ansionmenetyksen mukaisesti. Lomapäiviltä päivärahaa ei makseta.
- Päivärahaan on oikeus myös alle 16-vuotiaan lapsen vanhemmalla, jos lapsi on määrätty karanteeniin eikä huoltaja voi siksi tehdä töitä. Lisäksi sitä voidaan maksaa Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle, joka on määrätty karanteeniin tai eristykseen EU-alueella, ETA-maassa tai Sveitsissä. Tällöinkin karanteenista tarvitaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä rajoituksia kyseisessä maassa.
- Oikeus päivärahaan syntyy, kun karanteeni on tartuntataudeista vastaavan lääkärin määräämä. Sitä ei saa esimerkiksi riskiryhmään kuuluva tai ulkomailta palannut henkilö, joka on jäänyt omaehtoiseen karanteeniin tai jolle hallitus on suositellut karanteenia vastaavia olosuhteita.
- Oikeus päivärahaan voi syntyä myös silloin, jos palaa ulkomaanmatkalta riskimaasta ja tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää karanteeniin. Tällöinkin ehtona on se, että matkalta palaava henkilö joutuu jäämään pois töistä ja hänelle aiheutuu ansionmenetys. Ajantasainen tieto matkustussuosituksista löytyy valtioneuvoston nettisivuilta.
Asiantuntijana etuuspäällikkö Milla Kaitola, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen työkykyryhmä, Kela
