Osku Timonen on meneväistä sorttia. Intohimoiseksi Jokerit-faniksi tunnustautuva tamperelainen tykkää käydä matseissa mutta viihtyy myös elokuvissa, keikoilla ja festivaaleilla.
”Pari vuotta sitten Ilosaarirockissa olin katsomassa muun muassa Pariisin kevättä, Viikatetta, Beast In Blackia ja muita mahtavia artisteja. Pääsin siellä lippujonon ohi ja esteettömälle invalavalle vammaiskorttia vilauttamalla”, Osku kertoo.
Lievää liikuntarajoitetta ei tarvitse joka paikassa erikseen selitellä, ja voi elää itsenäistä elämää.
Osku on ollut EU:n vammaiskortin käyttäjä vuodesta 2018 eli kortin lanseerauksesta lähtien. Hän on synnynnäisesti lievästi CP-vammainen.
Vammaiskortilla voi todentaa vammaisuutensa ja avustajan tarpeensa esimerkiksi julkisessa liikenteessä ja tapahtumissa. Kortti auttaa Oskun mukaan eniten siinä, että lievää liikuntarajoitetta ei tarvitse joka paikassa erikseen selitellä ja voi elää itsenäistä elämää.
”Tämä on askel kohti yhdenvertaisuutta. Minulle on tosi tärkeää, etten profiloidu liikuntarajoitteeni kautta. Se on vain yksi ominaisuuteni, vähän niin kuin turbo autossa.”
Vammaiskorttikohteita on koko ajan enemmän
Työnsä puolesta ja myös vapaa-ajalla aktiivisesti junalla matkustava Osku kertoo, että esimerkiksi VR on vammaiskorttikohde.
”Junan ravintolavaunussa saan korttia näyttämällä ruoat pöytään, sillä ruokien ja juomien kantaminen käy minulta vähän hitaammin.”
Viime vuosien vammaiskorttikohteita on tullut tasaisesti lisää. Osku on huomannut, että ihmiset ovat tulleet paljon tietoisemmiksi kortista ja myös yrityksiä on lähtenyt aktiivisesti mukaan Vammaiskorttikohteeksi.
Kehittämispäällikkö Katri Hänninen Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä kertoo, kuinka alussa kohteita oli Suomessa 70. Nyt vuonna 2023 niitä on jo yli 450.
”Kohteet ovat paljolti liikunta- ja kulttuuripaikkoja laidasta laitaan ja kaiken ikäisille. Kohteille ei ole asetettu muuta kriteeriä kuin että niissä toivotetaan erilaiset asiakkaat tervetulleiksi. Esimerkiksi kaikki kohteet eivät välttämättä ole esteettömiä”, Katri mainitsee.
Vammaiskortin käyttäjiä on tällä hetkellä 23 000. Korttiin oikeutettuja olisi kuitenkin arviolta 300 000. Kehittämispäällikkö myöntää, että osa kokee kortin hakemisen hankalaksi.
”Siksi meille on järjestetty asiakaspalvelija auttamaan puhelimen päähän kolmena päivänä viikossa, ja sähköpostilla tavoittaa muina aikoina”, Katri kertoo.
Osku ei kokenut kortin hakemista hankalaksi.
”Jos jollakulla on ollut vaikeuksia, niin olen myös tarjoutunut auttamaan hakemisessa”, mies kertoo.
Kortille voi liittää tiedot omista avuntarpeista
Osku on yhteisöpedagogi ja työskentelee markkinointivastaavana What Matters to Me -verkkopalvelussa. Palvelussa vammainen ihminen voi tehdä itselleen profiilin, jossa on kirjattuna omat yksilölliset avuntarpeet. Tiedot voi liittää QR-koodilla Vammaiskorttiin.
”Asiakaspalvelija saa koodin lukemalla tietokoneelleen näkymän asiakkaan erityistarpeista. Se tekee kortista vielä yksilöllisemmän”, Osku mainitsee.
Mies käyttää Vammaiskorttia missä ikinä sitten liikkuukaan.
Vammaiskortti on ensisijaisesti yhdenvertaisuuskortti, mutta alennustakin sillä voi saada.
”Näytän korttia riippumatta siitä, onko paikka vammaiskorttikohde vai ei. Silloin muutkin kohteet saavat tietoa järjestelmästä.”
Vammaiskortti on ensisijaisesti yhdenvertaisuuskortti, mutta alennustakin sillä voi saada.
”Esimerkiksi viime jouluna, kun olimme Berliinissä, pääsimme korttia näyttämällä eläintarhaan puoleen hintaan”, Osku mainitsee.
Katri Hänninen sanoo, että kortti toimii hyvin koko EU-alueella vaikka Suomessa kohteita löytyy parhaiten. Varsinaisessa järjestelmässä on tällä hetkellä mukana kahdeksan maata.
”Muissakin maissa korttia kannattaa näyttää. Ihmiset ovat esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa saaneet etuja, vaikka kumpikaan näistä maista ei ole virallisesti ottanut korttia käyttöön.”
Lue myös: Janne testasi uutta vammaiskorttia – ”Kielimuuri murtui ja palvelu pelasi”
Käyttäjäkyselyn mukaan virallinen todistus tuo turvaa
Vammaiskortin käytöstä tehtiin Suomessa kysely vuonna 2019. Sen mukaan suurinta hyötyä kortista saivat he, joilla vamma ei näy ulospäin. Kortti koettiin kommunikointia helpottavana virallisena todistuksena.
Kortti toi myös turvaa. Katri Hännisen mieltä lämmitti erityisesti erään lapsensa puolesta kirjoittaneen äidin vastaus.
”Äiti kertoi, kuinka nuoren elämä oli lähtenyt itsenäisempään suuntaan. Nuori oli kokenut, että kortin avulla voi helpommin pyytää apua, jos sitä tarvitsee.”
Kyselyn mukaan kohtaaminen koettiin helpommaksi myös asiakaspalvelussa.
”Saimme vastauksia, joissa mainittiin palvelun olevan sujuvampaa, kun tiskin takaa ei tarvitse alkaa utelemaan vamman laatua”, Katri sanoo.
”On hyvä kuitenkin muistaa, että kortti on vapaaehtoinen – sen kanssa ei tarvitse ’mennä naimisiin’”, Osku haluaa vielä korostaa.
Artikkeliin päivitetty 30.3.2023 vammaiskorttikohteiden sekä kortin käyttäjien määrät ja poistettu koronarajoituksista kertovat kohdat.
