Jos vammainen tarvitsee jalkapallo-ottelun katsomoon mukaan avustajansa, joutuu hän ehkä maksamaan lipuista kaksinkertaisen hinnan. Joku saattaa jättää museo- tai elokuvareissut väliin, koska on epävarma, päästetäänkö inva-vessaan, kun vammaisuus ei näy päälle päin. Kuulostaa suorastaan syrjinnältä.
Asian laitaa pohdittiin vuosia taajaan Jaatispostissa – sosiaalista mediaa edeltävällä kanavalla, jossa keskusteltiin vammaisten lasten asioista. Vammaisen tytön äiti Miina Weckroth kertoo, kuinka asia eteni.
Nyt, kun ensi keskusteluista on kulunut 12 vuotta, EU:n vammaiskortti toteutuu.
”Eräs Jaatispostin keskustelijoista oli Saksassa käydessään huomannut, kuinka siellä toimi paikallinen kortti. Sitä näyttämällä vammainen sai paremmin palvelua. Innostuimme viemään ajatusta kansainvälisestä kortista eteenpäin”, Weckroth kertoo.
Nyt, kun ensi keskusteluista on kulunut 12 vuotta, EU:n vammaiskortti toteutuu. Kommunikointia ja osallistumista helpottavaa korttia ovat Suomessa ja EU:ssa vieneet eteenpäin vammaisjärjestöt, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Weckrothin ohella monet vapaaehtoiset. Yksi heistä on Esa Lahtomaa, jonka pojalla Jannella on Downin syndrooma. 39-vuotias Janne pääsi testaamaan korttia ensimmäisten joukossa.
Lomamatkalla sai hyvää palvelua vammaiskorttia vilauttamalla
Pariisissa oli jouluna 2017 koleaa ja tuulista. Se ei haitannut Jannea, joka rakastaa vanhoja linnoja. Lahtomaan perhe vieraili kaupunkimatkallaan Pariisin lähistön upeissa museolinnoissa, Champs-Élysées’llä, Montmartren kukkulalla, Eiffel-tornissa sekä Riemukaarella. Ja kun taskussa oli tuore EU:n vammaiskortti, kielimuurit murtuivat ja palvelu pelasi.
Esa Lahtomaalle muistuu mieleen aiemman Puolan-reissun ongelmat.
”Auschwitzissa inva-WC:hen pääsy oli vaikeaa. Vahti ei millään tahtonut uskoa Jannen ulkonäön perusteella, että hän tarvitsee avustajan vessaan mukaan.”
Pariisissa asia oli jo toisin. Esimerkiksi Domaine de Chantilly -linnassa Janne sai kokeilukortin kanssa alennusta lipuista.
”Versailles’n palatsiin Janne pääsi kokonaan ilmaiseksi avustajan kanssa. Ranskassa ja monissa muissa maissa on omat vammaiskorttinsa, mutta EU:n vammaiskortin pitäisi kelvata useassa maassa.”
Esa kertoo, kuinka Jannen kanssa matkustaminen on suhteellisen helppoa.
”Kunhan limonadia ja sipsejä riittää”, Esa naurahtaa.
”Krepsit, njam njam”, Janne vastaa.
Vammaiskortille voi tallentaa tietoja avuntarpeestaan
Janne tarvitsee avustajaa kotikaupungissa Helsingissäkin vieraammilla kulmilla. Apua hän kaipaa WC-käynteihin, portaikoissa kulkemiseen, lippujen ostamiseen ja taksin tilaamiseen.
”Janne käy mielellään jääkiekko-otteluissa. Häntä saattaa kuitenkin alkaa pelottaa ihmispaljoudessa. Kortti on avuksi, kun kyselee vaikkapa vähemmän ruuhkaista väylää kulkea. Disney on Ice -tilaisuudessa Jannen sisar näytti vammaiskorttia inva-WC:n kohdalla järjestysmiehelle. Ovet aukesivat helposti”, Esa kertoo.
Vammaiskortti välittää myös infoa. Sen kääntöpuolelle voi valita symboleja, jotka viestivät asiakaspalvelijoille omasta avuntarpeesta: esimerkiksi jos tarvitsee esteetöntä kulkureittiä tai WC:tä, avustajakoiraa tai tavallista enemmän aikaa asiointiin.
Korttiin voi myös lisätä älypuhelimella tai tabletilla luettavan QR-koodin, jonka takaa avautuvalle verkkosivulle voi tallentaa tarkempia tietoa omista erityistarpeista. Sivulla voi ilmoittaa allergioista, apuvälineistä ja liikkumisrajoituksista sekä siitä, tarvitseeko apua ruokailussa tai hissin käytössä. QR-koodin taakse voi tallentaa tietoa myös omista peloista ja siitä, mikä jännittävissä tilanteissa auttaa rauhoittumaan.
”Tiedot syötetään verkkosivuston kautta, jonne kirjaudutaan omilla tunnuksilla. Tietoja voi tarvittaessa päivittää elämäntilanteen mukaan”, Esa neuvoo.
Hän kuvailee, kuinka vaikkapa hotellin vastaanottotyöntekijä voi lukea koodin, jolloin hän saa laitteelleen näkymän vammaisen asiakkaansa erityistarpeista.
Vammaiskorttikohteet löytyvät verkosta
Kortti lanseerattiin virallisesti kesäkuussa 2018. Palveluntuottajien on mahdollista ilmoittautua Vammaiskorttikohteeksi. Se tarkoittaa, että esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- tai matkailupalvelun tuottaja huomioi vammaiset ihmiset omissa palveluissaan, kun he näyttävät vammaiskorttia.
Palveluntuottajille vammaiskortti-yhteistyö on vapaaehtoista. Esa sanoo, ettei vielä tiedetä, kuinka moni palveluntarjoaja lähtee mukaan helpottamaan vammaisen asiakkaansa asioimista.
”Toivottavasti kortin avulla saataisiin lisättyä tietoisuutta siitä, kuinka vammaisten ihmisten osallistumista yhteiskuntaan voi helpottaa. Se edistäisi palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta”, Miina Weckroth toteaa.
EU:n Vammaiskorttia haetaan Kelasta
- EU:n Vammaiskortilla voi todentaa vammaisuutensa ja avustajantarpeensa esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa Suomessa ja EU-maissa.
- Vammaiskorttia haetaan Kelasta, mutta se tilataan itse tilausjärjestelmän kautta.
- Vammaiskorttia voi hakea, jos on korttiin oikeuttava voimassa oleva päätös.
- Kortin hinta on 10 euroa.
- Kortti otettiin Suomessa käyttöön kesäkuussa 2018.
