ADHD, attention deficit and hyperactivity disorder, tarkkaavuuden ja yliaktiivisuuden häiriö.
Kun Nea Lamminmäki sai ADHD-diagnoosin 25-vuotiaana keväällä 2019, moni asia loksahti paikoilleen.
Keskittymisvaikeudet koulussa ja huolettomuus raha-asioissa saivat selityksen, samoin nuoren aikuisen elämää määrittänyt kova tahti kaikessa.
”Lähdin spontaanisti mukaan kaikenlaiseen. Kumppanit vaihtuivat aika tiuhaan. Jos tuntui, että joku asia ei miellyttänyt, heitin parisuhteen menemään. Lapsetkin sain nuorena paljoakaan suunnittelematta, vaikka äärimmäisen rakkaita he ovat siitä huolimatta.”
Nealle diagnoosi oli helpotus, mutta hänen läheisiään se tuntui hämmentävän.
”Tuntui, että he eivät ottaneet asiaa tosissaan tai jaksaneet kuunnella. Ehkä ihmisissä on niin syvällä se ajatus, että ADHD on vilkkaiden pikkupoikien vaiva. Kun itse olen ollut laiska ja saamaton, eivät he usko, että se johtuu ADHD:sta.”
Yli- tai aliaktiivisuutta – myös takarivin haaveilijalla voi olla ADHD
ADHD on toimintakykyä heikentävä neuropsykiatrinen oireyhtymä, jossa aivojen tietyt alueet ja hermoverkot toimivat alitehoisesti. Aktiivisuuden säätely ei toimi portaattomasti, vaan henkilö on usein yliaktiivinen tai aliaktiivinen. Tarkkaavuuden säätelyssäkin voi olla haasteita, ja ihminen saattaa toimia impulsiivisesti.
”Matikka oli vaikeaa, mutta se ei ollut älystä vaan keskittymisestä kiinni.”
Oireista riippuen ADHD:sta erotellaan kolme eri muotoa. Yhdistetyn muodon ADHD:ssa on yliaktiivisuutta, impulsiivisuutta ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeuksia. Yliaktiivisuus-impulsiivisuusmuotoon taas ei kuulu tarkkaamattomuutta, ja sitä esiintyy eniten alle kouluikäisillä. Tarkkaamattomuuspainotteisessa muodossa eli ADD:ssa ei juuri esiinny yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta, vaan henkilö saattaa vajota omiin ajatuksiinsa. Kuten Nea kouluikäisenä.
”Matikka oli vaikeaa, mutta se ei ollut älystä vaan keskittymisestä kiinni. Kun yläasteella olin matematiikasta pienryhmässä ja opettaja oli vieressä, numero nousi vitosesta ysiin,” Nea muistelee.
Ensin todettiin masennus, sitten ADHD – ”Sain selityksen monille vastoinkäymisille”
ADHD-oireita on noin 4–7 prosentilla lapsista ja nuorista sekä 2–3 prosentilla aikuisista. Monesti ADHD todetaan vasta aikuisena, mutta diagnoosin edellytyksenä on, että oireita on esiintynyt jo lapsuudessa.
Nean kohdalla diagnoosi löytyi etsimällä. Kun hänellä tammikuussa 2017 todettiin keskivaikea masennus, keskustelut psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa johdattivat pohtimaan syitä sen taustalla. Masennus ei ole tavatonta etenkään hoitamattoman ADHD:n rinnalla, sillä se altistaa epäonnistumisen kokemuksille ja voi heikentää itsetuntoa ja elämänlaatua.
”Joskus kauan sitten olin lukenut ADHD:sta ja miettinyt, että kuvaus oli aika osuva. Kun masennus helpotti, törmäsin ADHD:hen uudelleen, ja se kolahti edelleen.”
ADHD-tutkimusten myötä Nea sai diagnoosin keväällä 2019.
”Sain selityksen monille vastoinkäymisille ja hankaluuksille. Samalla diagnoosin saaminen oli haikeaa. ADHD on pysyvä asia, jota ei saa pois lääkityksellä tai terapialla, vaan sen kanssa pitää opetella elämään.”
”Arjen pyörittäminen vaatii paljon keskittymistä, ja lapset vaativat paljon. ADHD tuo asioihin oman twistinsä.”
Arki helpottui, kun ADD-diagnoosi auttoi ymmärtämään itseä
Lapsiperhearki vaatii aina sumplimista ja suunnittelua, mutta erityisen haastavaa se voi olla silloin, kun vanhemmalla on neuropsykiatrinen häiriö.
”ADHD tuo äitiyteen oman twistinsä,” sanoo Nea.
Miten esimerkiksi toimia lasten kanssa, jos kovat äänet häiritsevät? Miten suoriutua mistään keskittymistä vaativasta, kuten vaikka kotoa ulos lähtemisestä, kun keskeytyksiä tulee kahdesta pienestä suusta jatkuvasti? Muistamista on moninkertaisesti mutta rauhaa keskittymiseen minimaalisesti.
”Olen aina ollut tosi varovainen ja suojelevainen lapsiani kohtaan. Ehkä se johtuu siitä, että olen itse ollut niin vauhdikas.”
Arki on kyllä helpottunut diagnoosin myötä. Kun Nea ymmärtää itseään paremmin, hän osaa huomioida tarpeitaan tarkemmin. Lääkitys on kohentanut Nean toimintakykyä, ja käytännön toimiin hän on saanut konkreettisia vinkkejä neuropsykologiselta valmentajalta. Vielä Nea kuitenkin kaipaisi apua juuri perhe-elämän pyörteisiin.
”Että saisin puolison ymmärtämään, mitä ADHD on ja millaisia haasteita se elämääni tuo”, Nea sanoo.
”Olen myös aina ollut tosi varovainen ja suojelevainen lapsiani kohtaan. Ehkä se johtuu siitä, että olen itse ollut niin vauhdikas. Lapseni ovat olleet aika lyhyessä lieassa, vaikka ovat omatoimisia ja fiksuja.”
ADHD voi olla myös voimavara
Vaikka ADHD väistämättäkin tuo arkeen ylimääräistä kuormaa, näkee Nea siinä hyvääkin. Ihan nyt lähtökohtaisesti sen, että hän on spontaani ja menevä tyyppi, jonka kanssa aika ei käy pitkäksi.
Lisäksi ADHD voi hieman yllättäen tarkoittaa myös poikkeuksellisen hyvää keskittymiskykyä. Silloin, kun joku asia kiinnostaa, saattaa Nea uppoutua siihen täysin.
”Olen saanut hyvää palautetta niistä töistä, joissa olen viihtynyt,” hän sanoo.
ADHD:n tuomia vahvuuksia Nea pyrkii tulevaisuudessakin hyödyntämään työelämässä. Hän opiskelee monimuoto-opintoina agrologiksi, ja on kiinnostunut neuvontatehtävistä.
”Kun tilallisilla on haasteita, he kysyvät apuja neuvojilta. Minä olen elämässäni joutunut keksimään keinoja, että pärjäisin monissa tavallisissa asioissa. Siksi minulla on hyvä ongelmanratkaisukyky ja näen monia asioita eri tavoin kuin muut.”
Kelan ADHD-kuntoutukset
Kela tarjoaa monipuolista kuntoutusta ADHD-diagnoosin saaneille lapsille sekä vuodesta 2021 alkaen nuorille ja nuorille aikuisille (= Oma väylä).
- Huhtikuun 2021 alusta alkaen Kela tarjoaa nuorille neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsiville aikuisille uutta Oma Väylä -kuntoutusta. Sen tavoitteena on tukea opiskelu- ja työelämää. Kuntoutukseen haku on käynnissä.
- LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu 5–15 vuotiaille lapsille tai nuorille joilla on diagnosoitu ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä. Kuntoutus toteutetaan yhdessä lapsen tai nuoren sekä tämän päivittäiseen elämään kuuluvien omaisten tai läheisten henkilöiden kanssa. 18 kuukauden mittainen kuntoutus sisältää 38 käyntikertaa, 2 kuntoutusviikonloppua ja 2–4 yhteispalaveria lapsen tai nuoren verkoston kanssa. Tavoitteena on, että perhe oppii konkreettisia toimintamalleja sujuvaan arkeen ja haastaviin tilanteisiin, ja myös päiväkodissa tai koulussa osataan tukea lasta arjessa ja kaverisuhteissa.
- ADHD-lasten sopeutumisvalmennuskurssit ovat perheille suunniteltuja laitosmuotoisia kursseja. Kuntoutuksilla pyritään tukemaan lapsen toiminta- ja opiskelukykyä sekä aktiivisuutta ja osallisuutta hänelle merkityksellisissä arjen toiminnoissa. Ohjelma suunnitellaan kuntoutusjaksolle osallistuvien kuntoutujien tarpeiden mukaan. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään sekä alakouluikäisille että yli 5-vuotiaille ja alle kouluikäisille. Tulevat sopeutumisvalmennuskurssit löydät täältä.
Rekisteröitymismenettely tuo lisää valinnanvaraa kuntoutujille
- Kela käyttää vuonna 2021 käynnistyvän Oma väylä -kuntoutuspalvelun järjestämiseen uudenlaista rekisteröitymismenettelyä. Se on vuosina 2020–2022 kokeiluna toteutettava uusi tapa järjestää kuntoutuspalveluja.
- Rekisteröitymismenettelyssä Kela määrittelee kuntoutuspalvelun kriteerit ja hinnan. Kriteerit täyttävä palveluntuottaja voi rekisteröityä palveluntarjoajaksi ja saada sopimuksen palvelun tuottamisesta.
- Kokeilun yhteydessä uudistetaan palveluntuottajahaku, joka jatkossa tarjoaa asiakkaille nykyistä enemmän tietoa sekä palveluntuottajista että palvelun sisällöstä. Näin asiakkaan on helpompi valita itselleen sopiva palveluntuottaja.
- Kokeilun yhteydessä arvioidaan, voiko rekisteröintimenettely jatkossa korvata kilpailutuksella tapahtuvat kuntoutuspalveluiden hankinnat.
Teksti Anne Ventelä
Editointi Jenni Juntunen
Kuvat Sara Eleni Miinin
Videot Veli Lesell
Juttua on päivitetty 11.3.2021 Oma Väylä -kuntoutuksen osalta.
