Sápmelaš árga mielde Kela gulahallama govvamáilbmái

Loga teavstta anárašgillii
Loga teavstta nuortalašgillii
Loga teavstta suomagillii

Kela iešguđege kanálain leat juo muhtin áigge oidnon ođđalágan govat. Kela gulahallama ođđa govaid vuolggasadjin eai leat šat Kela ovttaskas ovddut. Dan sadjái váldooasis leat Kela áššehasaid iešguđegelágan eallindilit. Govat, mat ávkkástallet dokumentáralaš muitalemiin, buktet Kela lagabui olbmuid árgga.

Kela gulahallama ođđaseamos govat leat erenomážit Kela sámegielat gulahallama dárbbuid várás. Govaid bokte sápmelašvuohta boahtá oidnosii maiddái gulahallama govvamáilmmis aivve ođđa ládje.

Govat leat govvejuvvon Anáris čakčamánus 2023, ja govvejeaddjin lea anárlaš Ville-Riiko Fofonoff, guhte lea iešnai sápmelaš.

Ođđa govat dorjot Kela sámegielat gulahallama

Kela dieđiha ovdduid ja bálvalusaid birra davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii kela.fi-siidduin, Elämässä.fi:s ja eará Kela gulahallankanálain. Kela ođđa sámetemát govat dorjot Kela sámegielat gulahallansisdoaluid.

Maiddái Kela slogan Elämässä mukana – muutoksissa tukena lea jorgalahttojuvvon golmma Suomas hubmojuvvon sámegillii:

Davvisámegillii: Eallimis mielde – nuppástusain doarjjan
Anárašgillii: Elimist mieldi – nubástusâin toorjân
Nuortalašgillii: Jieʹllmest mieʹldd – muttsin tuärjjan

Kela lea viššalit mielde maiddái sápmelaččaid árgabeaivvis ja sin iešguđegelágan eallindiliin. Kela fállá áššehasbálvaleami sámegillii ja viggá máŋgga ládje váldit doaimmastis vuhtii sámegielagiid gielalaš vuoigatvuođaid.

Loga maid: Sámegielat bálvalusat Kelas – Elämässä.fi (elamassa.fi)

Etniidpáhkkii sáhttá oažžut sámegielat vuosttašgirjji. Kela ordnen veajuiduhttimiidda lea vejolaš oažžut dulkoma, jos áššehas dovdá dárbbašit dakkára. Sámeguovllu sámegielagiin lea maiddái vuoigatvuohta válljet dearvvašvuođafuolahusa mátkkiidasaset sámegielat Kela-tákse.

Govaid bokte Kela muitala iežas bálvalusaid leat maiddái sápmelaččaid várás.

Kela sámegielat gulahallamis ii leat ovdal leamašan iežas govvafálaldat. Kela sámegielat gulahallama fuolaheaddji gulahallanáššedovdi Arja Jomppanen muitala, ahte dárbu sámetemát govaide lea leamašan juo guhkit áigge:

“Ovdal mis váilo govat, maiguin sáhttit muitalit sámegielat áššehasaidasamet, ahte Kela lea maiddái sin várás. Dát ođđa govat leat maiddái min sápmelaš áššehasa miela mielde”, čilge Arja.

‏Kela ođđa govvamáilmmi jurddan lea leamašan seamma áigge govaid máŋggabealat geavaheapmi. Govat, mat leat vuosttaš sajis sámegielat gulahallama atnui, geavahuvvošgohtet maiddái Kela eará riikkaviidosaš gulahallamis. Sápmelašvuohta oidno dáinna ládje Kela gulahallamis viidáseappotnai.

Kela visuálalaš gulahallama áššedovdi Marjaana Peura oassálasttii sámetemát govaid govvemii Anáris.

“Mii háliidit, ahte Kela govat speadjalastet albma árgga miehtá Suoma. Dát ođđa govat riggodahttet Kela govvamáilmmi”, Marjaana muitala.

Sápmelašvuohta oidno detáljain

Kela sámegielat gulahallama ođđa čuovgagovain sápmelašvuohta boahtá ovdan unna árgga detáljain, ovdamearkka dihte gárvolasážiin ja čiŋain. Govaid modeallat leat sámegielagat ja sii leat govvejuvvon árgga oahpes birrasiin ruovttus ja luonddus.

Sápmelaččat ellet árggaset earáid Suomas ássiid ládje hui iešguđegelágan eallindiliin. Nuorat fárrejit stuorát gávpogiidda studeret ja gávdnet bearraša dávjá studerenbáikkis.

Maiddái eará guovllu sápmelaččaide Sápmi leat dávjá dat vuoiŋŋalaš ruoktu, gosa máhccat luomuid áigge dahje bissovaččat, go eallindilli addá dasa vejolašvuođa. Nuba sámeguovllu gielddain dárbbašit boahtteáigge ain eanet sámegielat olbmuid ovdamearkka dihte sosiála- ja dearvvašvuođa suorgái dahje oahpaheaddjin. 

Árbevirolaš ealáhusat, ovdamearkka dihte boazodoallu, guolásteapmi ja duodji leat ain dehálaččat, muhto ain eambbosiidda dat leat lasseealáhusat dahje áiggeájit, maid bokte sii gođđet oktavuođa iežaset kultuvrii. Govaid modeallain giige ii bargga bohccuiguin ollesáiggis, muhto buohkaid eallimis das lea liikká dehálaš oassi.

Vuorrasit olbmot vigget orrut nu guhká go vejolaš ruovttusteaset árgga veahkeheddjiid, Gili-Áslagiid, ja dárbbu mielde maiddái ruovttubuohcedivššu vehkiin. Máŋga vuorasolbmui ruovttus orrun ja oahpes beaivválaš doaimmaid joatkin nu guhká go sii vedjet, lea maiddái vuoiŋŋalaš buresveadjima eaktu.

Sápmelaš govvejeaddji válljen lei čielggas.

Kela válljii sámegielat gulahallangovaid govvejeaddjin sápmelaš Ville-Riiko Fofonoff, guhte orru Anáris ja lea govvejeaddji.

“Mii ovddidit Kelas sámegielat gulahallama vásttolaččat ja ovttasbarggus sápmelaš giellaservošiin. Midjiide lei čielggas, ahte mii válljet dán bargui sápmelaš govvejeaddji”, muitala Arja.

Sápmelaš kultuvrra dovdi ja modeallaide ovddalgihtii oahpes govvejeaddji veahkehii modeallaid lotkkodit govvendilálašvuođain. “Prošeakta, man Kela evttohii, orui álggu rájes miellagiddevaš. Lea álo illu, go sápmelaččat bohtet riikkaviidosaččat oidnosii. Modeallat gávdnojedje hui álkit dan ektui, ahte giellasearvvuš lea unni”, muitala Ville.

Sápmelašvuohta oidno detáljain

Virkos vuoras Jouni Saijets lea bargan anárašgiela giellameašttirin ja sirdán áitatvuloš anárašgiela ođđa buolvvaide.

Britt-Inga Näkkäläjärvi čohkohallá Anárjávrre gáttis Anára girkosiiddas.

Luondu lea sápmelaččaide dehálaš psyhkalaš buresveadjima gáldu.

Teemu hupmá Eeđi-Sofiai nuortalašgiela, iežas sogas giela, man son ieš beasai oahppat easkka rávesolmmožin.