Sämmilâš argâ mieldi Kela viestâdem kovemaailmân

Luuvâ mainâs tavesämikielân
Luuvâ mainâs nuorttâlâškielân
Luuvâ mainâs suomâkielân

Kela sierâ kanavijn láá jo váhá ääigi oinum uđđâlágán čuovâkoveh. Kela viestâdem kevttim uđđâ kuuvijn vuolgâsaijeen iä lah innig Kela ovtâskâs hiäđuh. Ton saajeest válduroolist láá Kela äššigâsâi maaŋgâlágáneh eellimtileh. Koveh, moh aneh ävkkin dokumentaarlii muštâlem, pyehtih Kela aldeláá ulmui aargâ.

Kela viestâdem uđđâsumos koveh láá valdum eromâšávt Kela sämikielâlii viestâdem táárbui várás. Kuuvij peht sämmilâšvuotâ puátá uáinusân meid viestâdem kuuvijn aaibâš uđđâ vuovvijn.

Koveh láá valdum Anarist čohčâmáánust 2023, já taid láá váldám aanaarlâš Ville-Riiko Fofonoff, kote lii jieš-uv sämmilâš.

Uđđâ čuovâkoveh tuárjuh Kela sämikielâlii viestâdem

Kela viestâd hiäđuin já palvâlusâin tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân kela.fi-siijđoin, Elämässä.fist já Kela eres viestâdemkanavijn. Kela uđđâ sämmilâšteema čuovâkoveh tuárjuh Kela sämikielâlijd viestâdemsiskáldâsâid.

Meid Kela slogan Elämässä mukana – muutoksissa tukena lii jurgâlum Suomâst sarnum kuulmâ sämikielân:

Tavesämikielân: Eallimis mielde – nuppástusain doarjjan
Anarâškielân: Elimist mieldi – nubástusâin toorjân
Nuorttâlâškielân: Jieʹllmest mieʹldd – muttsin tuärjjan

Kela lii nanosávt mieldi meid sämmilij argâpeeivist já sii sierâlágán eellimtiilijn. Kela fáálá äššigâspalvâlem sämikielân já viggá maaŋgânáál väldiđ huámmášumán toimâstis sämikielâlij kielâlijd vuoigâdvuođâid.

Luuvâ meid: Sämikielâliih palvâlusah Kelast – Elämässä.fi (elamassa.fi)

Enijpakettân puáhtá finniđ sämikielâlii vuosâkirje. Kela ornim vajoditmáid lii máhđulâš finniđ tulkkum, jis äššigâs jieijâs mielâst taarbâš tom. Sämikielâlijn, kiäh ääsih sämikuávlust, lii meid vuoigâdvuotâ valjiđ tiervâsvuođâhuolâttâs mađhijd sämikielâlii Kela-taksi.

Kuuvij peht Kela muštâl, ete sii palvâlusah láá meid sämmilij várás

Kela sämikielâlii viestâdmist ij lah ovdil lamaš jieijâs kovevaljiittâs. Kela sämikielâlii viestâdmist västideijee viestâdem äššitobdee Arja Jomppanen muštâl, ete tárbu sämmilâšteema miäldásáid čuovâkuuvijd lii lamaš jo kuhheeb ääigi.

”Ovdil mist vailuu koveh, moi vievâst mij pyehtip muštâliđ sämikielâláid äššigâsâidân, ete Kela lii meid sii várás. Taah uđđâ koveh sárnuttâleh eromâšávt sämmilii äššigâs”, iätá Arja.

Kela uđđâ kovemaailm juurdân lii siämmást lamaš kuuvij kevttim maaŋgânálásâšvuotâ. Vuosâsaajeest sämikielâlii viestâdem kiävtun kovvejum koveh kiävttojeh-uv meid Kela eres väldikodálii viestâdmist. Sämmilâšvuotâ uáinoo taan peht Kela viestâdmist vijđásubbooht-uv.

Kela visuaallii viestâdem äššitobdee Marjaana Peura uásálistij sämmilâšteema miäldásij kuuvij kuvviimân Anarist.

”Mij halijdep, ete Kela kuuvijn spejâlist puigâ argâ miätá oles eennâm. Taah uđđâ koveh riggodeh Kela kovemaailm”, Marjaana paahud.

Sämmilâšvuotâ uáinoo detaljijn

Kela sämikielâlii viestâdem uđđâ čuovâkuuvijn sämmilâšvuotâ puátá uáinusân aargâ uccâ detaljijn, ovdâmerkkân kárvuloosijn já čiiŋâin. Kuuvij maalih láá sämikielâliih, já sij láá kovvejum jieijâs uápis argâpirrâsist pääihist já luándust.

Sämmiliih eellih argâelimis tego eres-uv Suomâst ässee ulmuuh viehâ maaŋgâlágánijn eellimtiilijn. Nuorah värrejeh stuárráb kaavpugáid jotteeđ uápuid já vuáđudeh perruu távjá uáppupäikkikuddijd.

Meid sämmiláid, kiäh ääsih eres kuávluin, Säämi lii maŋgii tot jiegâlâš päikki, kuus mäccih luámust já meid pisovávt, jis eellimtile tom máhđulist. Nuuvtpa sämikuávlu kieldâin tarbâšeh puátteevuođâst ain eenâb sämikielâ mättee ulmuid ovdâmerkkân sosiaal- já tiervâsvuođâsuárgán tâi máttáátteijen. 

Ärbivuáváliih iäláttâsah, tego ovdâmerkkân puásuituálu, kuálástem já kietâtyejeh, láá ain teháliih, mutâ ain eenâb ulmuid toh láá uálgi-iäláttâs teikâ puđâldâs, mon peht puáhtá toollâđ ohtâvuođâ jieijâs kulttuurân. Kuuvij maalijn kihheen ij poorgâ váldutoimâlávt puásuituálust, mutâ puohâi elimist tast lii liijká tehálâš rooli.

Elilâmulmuuh viggeh aassâđ nuuvt kuhháá ko máhđulâš jieijâs paaihijn argâpargoin išedeijee Kylá-Aaslâk vievâst já táárbu mield meid päikkipyecceetipšo vievâst. Maaŋgâ elilâmulmui pääihist aassâm já piäiválij uápis tooimâi juátkim nuuvt kuhháá ko sij vajeh, lii meid jiegâlii pyereestvaijeem iähtu.

Sämmilii kovvejeijee valjim lâi jiešmeidlist čielgâ äšši

Kela valjij sämikielâlii viestâdem brändikuuvij kovvejeijen Anarist ässee čuovâkovvejeijee Ville-Riiko Fofonoff, kote lii jieš-uv sämmilâš.

”Mij ovdedep Kelast sämikielâlii viestâdem ovdâsvástádâslávt já oovtâstpargoost sämmilii kielâsiärváduvváin. Mijjân lâi jiešmeidlist čielgâ äšši, ete mij valjip taan paargon sämmilii čuovâkovvejeijee”, muštâl Arja.

Kovvejeijee, kote tuubdâi kulttuur já lâi mallijd jo muuneeld uápis, išedij sii muássuđ kuvvimtiilijn.

”Kela iävtuttem proojeekt vaiguttij jo aalgâ rääjist mielâkiddiivâžžân. Lii ain ilo finniđ sämmilijd uáinusân väldikodálávt. Maalih kávnojii uáli älkkeht ton háárán, ete kielâsiärvádâh lii ucce”, iätá Ville.

Sämmilâšvuotâ uáinoo detaljijn

Virkkuus senior Jovnâ Saijets lii toimâm anarâškielâ kielâmiäštárin já sirdám uhkevuálásii anarâškielâ uđđâ sárnoosuhâpuolváid.

Britt-Inga Näkkäläjärvi čokkáá Aanaarjäävri riddoost Aanaar markkânist.

Luándu lii sämmiláid tehálâš jiegâlii pyereestvaijeem käldee.

Teemu sárnu Eeđi-Sofian nuorttâlâškielâ, suuvâs kielâ, maid sun jieš uážui oppâđ eskân rävisolmožin.