Pasi Örnberg 29.5.2018 3 min

Avoliitosta kysytään, mutta ovikelloa ei sentään soiteta

Avoliitto kuulostaa monen korvassa jo vanhanaikaiselta, eikä se nykypäivänä määrittele kaikkien ihmisten asumisjärjestelyjä parisuhteesta puhumattakaan. Sanana se eroaa avioliitosta vain i-kirjaimen verran. Kuitenkin sosiaalietuuksien ja etenkin yleisen asumistuen kannalta termillä on merkitystä.

Jos kaksi henkilöä asuu samassa asunnossa ja toinen heistä hakee yleistä asumistukea, Kelan velvollisuutena on selvittää, onko kyseessä avoliitto. Selvitys tehdään sen vuoksi, että asumistuki maksetaan aina ruokakunnittain, ja lain mukaan avopuolisot kuuluvat samaan ruokakuntaan.

Kela ei selvitä, elättävätkö tuen hakijat toisiaan vai eivät. Keskeistä on, miten asuminen on järjestetty.

Asumistukilaissa avopuolisoilla tarkoitetaan jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Asiaan ei vaikuta, vaikka avopuolisoilla olisi erilliset vuokrasopimukset tai he olisivat solmineet keskenään asunnon alivuokraamisesta.

Kela ei selvitä tutkiessaan avoliittoa, elättävätkö henkilöt toisiaan vai eivät. Keskeistä on, miten asuminen on järjestetty ja tarjoaako yhteinen asunto mahdollisuuden riittävään yksityisyyteen. Mahdollisimman yhdenmukaisen käsittelyn vuoksi Kela tekee avoliittotulkinnan tietyn prosessin mukaisesti. On kuitenkin selvää, että erilaisten elämäntilanteiden ja asumisjärjestelyiden vuoksi etuuskäsittelijä joutuu usein tekemään lopullisen tulkinnan perustuen yleiseen elämänkokemukseen ja nojautuen myös aiempiin tulkintoihin.

Kun kyse ei ole avoliitosta, Kelan pitää selvittää, tarjoaako asunto riittävästi yksityisyyttä itsenäisen elämän järjestämiseen.

Avoliiton tulkinta käynnistyy katsomalla, mitä tuen hakija on ilmoittanut itse hakemuksessaan. Asiakkaan omaa ilmoitusta avoliittoasiassa pidetään tulkinnan kannalta tärkeimpänä, ja avoliittoa tutkitaan tarkemmin vasta, kun asiakkaan ilmoituksen paikkansapitävyyttä on syytä epäillä.

Seuraavaksi katsotaan, tarjoaako asunto riittävästi yksityisyyttä itsenäisen elämän järjestämiseen. Molemmilta olisi löydyttävä oma huone, johon on oma sisäänkäynti suljettavalla ovella. Asunnon soveltuvuus kimppakämpäksi on mahdollista todistaa esimerkiksi asunnon pohjapiirroksella tai vuokranantajan todistuksella. Kela ei tee tarkastuskäyntejä eikä kysele tietoja hakijoiden mahdollisesta intiimielämästä.

Selvityksessä pohditaan myös muita avoliitolle tyypillisiä seikkoja. Ovatko hakijat suunnilleen saman ikäisiä? Onko heillä yhteistä asumishistoriaa? Jos hakija mainitsee puhelimessa tai toimistolla asioidessaan asuvansa seurustelukumppanin kanssa, avoliittoa puoltavalle tulkinnalle on vahvat perusteet, vaikka hakijan mukaan kyseessä ei olisikaan avioliitonomainen suhde.

Oman kokemukseni mukaan avoliittotulkinnassa päästään yleensä yhteisymmärrykseen asiakkaan ja Kelan välillä, kun hakija esittää pyydetyt lisäselvitykset. Kela on myös viime vuosina ottanut aimo harppauksen eteenpäin avoliittotulkintojen joustavuudessa. Esimerkiksi mies- ja naispuolisia kämppiksiä ei enää automaattisesti katsota avopuolisoiksi, vaan asia selvitetään vahvasti asiakasnäkökulma huomioiden.

Kela on viime vuosina ottanut aimo harppauksen eteenpäin avoliittotulkintojen joustavuudessa.

Avoliitto mahdollisesti pienentää asumistukea, mutta siitä voi olla hyötyä muissa etuuksissa. Esimerkiksi samassa taloudessa asuva avopuolison lapsi oikeuttaa työttömyysturvan lapsikorotukseen. Yleinen asumistuki perustuu lakiin. Sillä tavalla varmistetaan, että tukea maksettaisiin mahdollisimman tasapuolisesti. Jos avoliittoa ei selvitettäisi, se olisi eriarvoista niitä avopareja kohtaan, jotka ilmoittavat avoliitostaan Kelaan ja saavat siksi vähemmän asumistukea.

Jos olet syksyn asumisjärjestelyjäsi pohtiva uusi opiskelija, kannattaa pitää mielessä mahdollinen avoliiton selvittäminen asumistuen hakemisen yhteydessä. Kun selvität asumisjärjestelysi Kelaan hyvissä ajoin, vältyt mahdollisilta yllätyksiltä asumistukiasioissa.