Sofia Savonen, 24, opiskelee kandidaatin tutkintoaan Skotlannissa. Hänen pääaineenaan on Politics and International Relations, joka vastaa valtio-oppia ja kansainvälisiä suhteita.
Alavalinta on ollut Sofialle aina kirkas, mutta reitti ulkomaille ei ollut aivan suora.
“En päässyt lukion jälkeen heti yliopistoon, joten päädyin opiskelemaan avoimeen”, Sofia kertoo.
Avoimen yliopiston englannin opettaja kannusti opiskelijoita suuntaamaan maailmalle. Hän tuki käytännön asioissa ja järjesti opintomatkoja, joilla käytiin tutustumassa Ison-Britannian yliopistoihin. Opettajan kannustuksen myötä myös Sofia kiinnostui ulkomaisesta tutkinnosta. Harkinnan jälkeen hän päätyi Aberdeenin perinteikkääseen yliopistoon Skotlannin itärannikolle.
Lue myös: Kokemuksia vaihto-opiskelusta: näin Kela tukee ulkomailla opiskelua
Ulkomailla opiskelu vaatii järjestelyjä
Sofian mukaan ulkomaille lähtevällä on kyllä paljon käytännön asioita järjestettävänään, mutta niiden kanssa ei tarvitse pärjätä yksin. Opiskelupaikan varmistuttua Sofian oli hoidettava passin, rokotusten ja vakuutusten lisäksi muuttamiseen liittyvät asiat.
Jokaiseen maahan liittyy myös omia erityispiirteitään, jotka on otettava järjestelyissä huomioon.
“Skotlannissa EU-opiskelijat saavat opiskella ilman lukukausimaksuja, mutta oikeutta on haettava vuosittain uudelleen”, Sofia kertoo. “Asia hoituu helposti netissä, se vain pitää muistaa tehdä.”
Yliopisto on tukenut Sofiaa järjestelyissä hyvin. Apuna ovat myös alueella asuvien suomalaisten Facebook-ryhmät, joissa pyydetään ja annetaan neuvoja käytännön pulmiin pakkaamisesta ruokakaupassa käymiseen.
Opiskelija-asuntola on hyvä ratkaisu alkuun
Asunnon hakeminen on syytä aloittaa heti, kun opiskelupaikka on varmistunut. Sofia asui aluksi yliopiston asuntolassa viiden hengen solussa. Se sopi opintojen alkuun hyvin, sillä uusia ihmissuhteita muodostui nopeasti.
“Alun jännitys hävisi pian, kun asumisen kautta löytyi heti kavereita. Olemme edelleen ystäviä silloisten kämppisteni kanssa.”
Sittemmin Sofia on asunut yksityisillä vuokranantajilla, useimmiten yhdessä kaverin kanssa. Nykyinen koti on toisen suomalaisen opiskelijan kanssa tavallisessa paikallisessa kerrostalossa.
“Asunto on todella mukava, vaikka tosin brittiläiseen tyyliin rakennettu: välillä vetää ja on kylmä. Mutta minulla on mukana kolmet villasukat sitä varten.”
Kela myöntää opintotukea myös ulkomaille
Kelan opintotukea voi saada ulkomailla suoritettavaan tutkintoon tai kotimaiseen tutkintoon kuuluvaan vaihtojaksoon tai harjoitteluun. Sofialle opintotuen opintoraha ja asumislisä ovat olleet keskeinen tulonlähde. Ennen lähtöä hänelle ehti kertyä myös säästöjä töistä, joita hän teki kesäisin ja avoimen yliopiston ohessa. Opintolainaa hän nostaa tarvittaessa.
“Yritän elää ekologisesti enkä käytä rahaa kovin paljon. Kaikkien tilanteessa tällainen järjestely ei välttämättä riitä, mutta minun arjessani tämä on toiminut.”
Kela-asiat hoituvat helpoiten, kun ne tekee ajoissa pois alta.
Tukien hakeminen sujuu Skotlannista käsin hyvin, kunhan muistaa ilmoittaa esimerkiksi asumisen muutoksista aina myös Kelaan. Asiat hoituvat helpoiten, kun ne tekee ajoissa pois alta.
“Kannattaa selvittää asiat ja lähettää kaikki mahdolliset dokumentit heti sitä mukaa kun niitä tulee. Silloin on helpompaa olla tarkka ja muistaa lähettää kaiken”, Sofia vinkkaa.
Lue myös: Ulkomaille vaihtoon tai suorittamaan koko tutkinto?
Skotlannissa opiskelijat harrastavat aktiivisesti – yliopistolla riittää kerhoja
Aberdeenissa opiskelijalla riittää koettavaa, sillä kerhoja ja erilaisia societyja on joka makuun. On urheilua ja väittelyä, perinteikästä klubitoimintaa ja trendiharrastuksia. Lähes jokainen opiskelija harrastaa opintojensa aikana jotakin.
“Olen kuitenkin huomannut, ettei paikallinen opiskelijaliike ole niin vahva kuin Suomessa – Suomessahan on merkittävää ylioppilaskuntien välistä yhteistyötä. Aberdeen on toisaalta aika kaukana Englannin vanhoista, perinteikkäistä yliopistoista, joten on ehkä luonnollista, että toiminta on paikallista.”
Sofia on itse ollut mukana partiossa ja elokuvakerhossa. Kampuksella tapahtuu jatkuvasti, ja tekemistä olisi enemmän kuin ehtii kokea.
“Arki on kuitenkin arkea täälläkin”, Sofia nauraa. “Hienoista mahdollisuuksista huolimatta elän pääosin ihan tavallista arkea. Syön puuroa aamuisin, käyn luennoilla ja teen tehtäviä. En siis pelkästään juoksentele ylämailla ja syö skonsseja.”
Brexit mietityttää opiskelijoita – toistaiseksi lukukausimaksuja ei peritä
Sofia sai tietää Aberdeenin-opiskelupaikastaan toukokuussa 2016, ja samana juhannuksena tieto Ison-Britannian tulevasta EU-erosta vahvistui.
“Se ei ollut kaikkein paras juhannukseni”, Sofia myöntää. “Onneksi yliopistomme rehtori lähetti EU-maista tuleville opiskelijoille nopeasti sähköpostia vakuuttaakseen, ettei meidän tarvitse maksaa lukukausimaksuja – yliopisto lupasi järjestää asian tavalla tai toisella.”
Brexit ei vaikuta Suomen kansalaisille maksettavan opintotuen määrään.
Tilanne on korkeakoulujen kannalta vaikea, sillä Skotlannissa EU-alueelta tulevia opiskelijoita arvostetaan ja heistä halutaan pitää kiinni. Tähän mennessä lukukausimaksuja ei ole tarvinnut alueella maksaa, mutta näkymät voivat muuttua nopeasti.
Suomen kansalaisille maksettavan opintotuen määrään Brexit ei vaikuta. Muita kysymyksiä on kuitenkin paljon: Onko anottava asumislupaa tai viisumia? Mitä punnan kurssille käy? Saavatko EU-opiskelijat jatkossa maksutonta sairaanhoitoa? Vastauksia kysymyksiin ei vielä ole, eikä Isossa-Britanniassa opiskelevilla ole tilanteesta juuri sen enempää tietoa kuin muillakaan.
“Uskon, että epävarmuus vaikuttaa täällä monen jatko-opintosuunnitelmiin”, Sofia kertoo. “Maisteriopintoihin pitää joka tapauksessa hakea täällä erikseen, eikä epävarma tilanne helpota päätösten tekemistä.”
Kansainvälinen ympäristö opettaa arvokkaita taitoja
Poliittisesta kuohunnasta huolimatta Sofia on ollut Skotlantiin ja opintoihinsa todella tyytyväinen. Aberdeenissa on opiskelijoita ympäri maailman: moni tulee EU-maista mutta myös esimerkiksi kaikkialta Kansainyhteisöstä. Suurvaltahistoria vaikuttaa ulkomaansuhteissa yhä.
“On mahtavaa opiskella kansainvälisiä suhteita oikeasti kansainvälisessä ympäristössä”, Sofia arvioi. “Monipuolinen opiskelijakaarti tarkoittaa, että luennoilla nousee esiin todella paljon eri näkökulmia. Kursseilla pystyy puhumaan laajasti ilmiöistä, jotka vaikuttavat eri maihin ja kulttuureihin eri tavoilla.”
Hyvän korkeakoulututkinnon lisäksi ulkomailla opiskelu on kehittänyt taitoja, joita luennoilla ei opi. Englannin kielestä on tullut luonnollinen tapa viestiä niin arjessa kuin akateemisissa ympyröissä. Toisaalta uusi maa on harjaannuttanut toimimaan uudenlaisissa tilanteissa ja rakentamaan yhteistyötä yli kieli- ja kulttuurirajojen.
“Luultavasti en olisi Suomessa oppinut tätä kaikkea”, Sofia tiivistää.
Kela tukee ulkomailla opiskelevaa
- Ulkomailla opiskeleva voi saada Kelasta opintotukea, johon kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus.
- Opintorahan määrä on sama kuin Suomessa.
- Asumislisän määrä on kiinteä 210 euroa kuukaudessa.
- Opintolainan valtiontakausta saa ulkomaille 800 euroa kuukaudessa. Myös opintolainahyvityksen voi tietyin ehdoin saada ulkomailla suoritetulle tutkinnolle.
- Opiskelija saa ulkomailla samat Kelan opintoetuudet riippumatta siitä, onko kyseessä harjoittelu, vaihto-opiskelu vai koko tutkinnon suorittaminen.
- Kohdemaalla ei ole merkitystä: tuki on yhtä suuri joka puolella maailmaa. Siksi Ison-Britannian EU-erokaan ei vaikuta tuen määrään.
- Opintotuen omien tulojen tuloraja on ulkomailla sama kuin Suomessa. Omat tulot on ilmoitettava säännöllisesti Kelalle.
- Opintojen ohessa työskentelevän on syytä selvittää sosiaaliturva-asioiden lisäksi myös veroasiat kuntoon hyvissä ajoin.
