Opiskelu 3 min

Opintolainan nosto yleistyy Suomessa – ja se on aivan hyvä juttu

Opintolaina antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, mikä taas nopeuttaa tutkinnon suorittamista, rohkaisee asiantuntija.

Kuuntele artikkeli

TTS

teksti: Salla Peltonen, kuvat: Vesa Tyni 18.12.2016

Opintolainaa harkitessaan moni miettii, uskaltaako lainaa ottaa. Entä, jos töitä ei löydy heti valmistumisen jälkeen? Tai jos elämässä tapahtuu jotakin odottamatonta, eikä lainaa pysty maksamaan takaisin. Mitä tapahtuu, jos korkotaso nousee pilviin? Toisaalta tuntuu houkuttelevalta, jos opintolainalla voisi helpottaa arjen kuluja.

Opintojen rahoitusta on hyvä harkita perusteellisesti ja punnita eri vaihtoehtojen soveltuvuutta omaan elämäntilanteeseen. Ehdoiltaan joustavaa ja edullista opintolainaa on kuitenkin turha pelätä. Opintolaina antaa opiskelijalle mahdollisuuden keskittyä opiskeluun, mikä taas nopeuttaa tutkinnon suorittamista.

Opintolainan nosto ei myöskään sulje pois opintojen aikaista työssäkäyntiä, josta on varmasti hyötyä opintojen jälkeisessä työllistymisessä. Opintolaina antaa opiskelijalle mahdollisuuden rajata työtuntiensa määrää.

Valtio takaa opintolainan

Tällä hetkellä Suomessa opiskelevan korkeakouluopiskelijan on mahdollista saada maksimissaan 400 euron ja ulkomailla opiskelevan opiskelijan 700 euronsuuruinen valtiontakaus/kk opintolainalleen. Tukikuukausien enimmäismäärät on määritelty tutkinnoittain.

”Opintolaina on lainatuotteena kokonaisuudessaan hyvä verrattuna muihin rahoitusvaihtoehtoihin, lakimies Antti Laitila Finanssialan Keskusliitosta kertoo.

”Valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia ei tarvita ja lainan hakeminen on helppoa verkkopankin kautta. Opiskelija ja lainan myöntävä pankki sopivat keskenään lainan ehdoista, mutta pääsääntöisesti opintolainan korko on varsin matala ja takaisinmaksuohjelma joustava.”

Opintolainan takaisinmaksu alkaa tyypillisimmin 1,5–2 vuoden kuluttua valmistumisesta tai opintotuen päättymisestä.

Opintolaina on lainatuotteena hyvä verrattuna muihin rahoitusvaihtoehtoihin.

Valtio maksaa myös osan opintolainastasi takaisin

Jos nostat opintolainaa korkeakouluopintojesi aikana ja suoritat tutkinnon määräajassa, voit saada opintolainahyvityksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Kela maksaa osan opintolainasta puolestasi. Opintolainan hyvitysjärjestelmä koskee opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa elokuun 2014 jälkeen ja joilla on opintolainaa yli 2 500 euroa.

Opintolainahyvitys on 40 prosenttia opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Jos nostat opintolainaa esimerkiksi 10 000 euroa, saat 3 000 euron suuruisen opintolainahyvityksen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että valtio maksaa valmistumispalkkiona 3 000 euroa 10 000 euron opintolainastasi. Kun Kela on maksanut hyvityksen pankille, sinun maksettavaksesi jää 7 000 euroa.

Voit arvioida Kelan laskurilla, voitko saada opintolainahyvityksen, missä ajassa korkeakoulututkinto on suoritettava ja minkä suuruisen hyvityksen voit saada.

Opiskelijat, jotka ovat aloittaneet korkeakouluopintonsa ennen 1.8.2014, voivat saada opintolainahyvityksen sijaan opintolainavähennyksen. Vähennys on 30 prosenttia opintolainan määrästä, joka ylittää 2 500 euroa. Opintolainavähennyksen saaja maksaa vähennyksen verran vähemmän veroja, kun hän maksaa opintolainaansa takaisin pankille.

Opintolaina kasvattaa talousosaamista

”Opintolainaa nostaessaan opiskelijan on kuitenkin syytä muistaa, että kyse on oikeasta lainasta, joka täytyy myös maksaa takaisin, ei opintorahan kaltaisesta etuudesta”, Laitila muistuttaa.

Valtiontakaus varmistaa sen, että pankki saa aina omansa takaisin, mutta lainan nostanut ja maksuvaikeuksiin mahdollisesti joutunut henkilö joutuu joka tapauksessa maksamaan lainansa takaisin – jos ei pankille, niin sitten valtiolle eli Kelalle.

Laitilan mukaan opintolainalla on myös kasvattava vaikutus ─ se antaa osaamista ja kokemusta laina-asioiden hoitoon esimerkiksi tulevaisuuden asunto- tai muita lainoja silmällä pitäen.

Opiskelijat vastaavat: Oletko ottanut opintolainaa?

Miika Tötterström, 21 vuotta, ruokatuotannon opiskelija

”Kun muutin Helsinkiin, asuntoni oli aika kallis. Oli pakko ottaa lainaa, jotta pystyi elämään. Mielestäni opintolaina on ihan ok. Mielestäni lainaa kannattaa ottaa.”

Oona Janhunen, 21 vuotta, restonomi-opiskelija

”En ole ottanut opintolainaa. Olen miettinyt asiaa, mutten ole tehnyt vielä lopullista päätöstä. Mielestäni opintolaina on tosi hyvä, jos ei tee töitä ja muuttaa uudelle paikkakunnalle. Sillä saa perusturvan omille tuloille.”

Selja Ahmed, 23 vuotta, ruokatuotannon johtamisen opiskelija

”Olen ottanut opintolainaa. Jos ei tee töitä tai ei saakaan töistä niin paljon rahaa, opintolaina auttaa. Sitä pystyy myös säästämään ja käyttämään vaikka myöhemminkin. Mielestäni opintolaina on hyvä asia ja ainakin minua se on auttanut.”

Markus Leskinen, 22 vuotta, finanssi- ja talousasiantuntija-opiskelija

”En ole ottanut opintolainaa, mutta olen kyllä harkinnut. Opintolaina on hyödyllinen ja hyvä apu, jos haluaa keskittyä enemmän koulunkäyntiin. Jos opintolainaa ei ota, tuilla on aika vaikea pärjätä.”

Suomalaisilla vähän opintolainaa

Suomalaisopiskelijoista vain reilut 40 prosenttia on nostanut opintolainaa vuoden 2015 tietoihin perustuvassa pohjoismaisessa opintotukivertailussa. Muissa Pohjoismaissa opintolainaa nostetaan huomattavasti enemmän. Vertailusta selviää, että korkeakoulututkinnon suorittaneella suomalaisella oli opintolainaa keskimäärin reilut 7 900 euroa. Islannissa, jossa opintotuki koostuu kokonaan opintolainasta, sekä Norjassa, jonka opintotukijärjestelmä on niin ikään lainapainotteinen, keskimääräiset opintolainat kieppuvat 30 000 euron tietämillä.

Pohjoismaiden lisäksi Euroopassa myös ainakin Alankomaissa, Iso-Britanniassa ja Turkissa sekä osittain Baltian maissa, Saksassa ja Puolassa on saatavilla jonkinlaista opintolainaa. Yleensä opintolaina on valtion lainaa ja Suomen kaltainen, valtiontakaukseen perustuva pankkilaina on harvinaisuus. Euroopassa opintoetuuksien myöntämisessä käytetään myös enemmän tarveharkintaa kuin Pohjoismaissa ja vanhempien tulot saatetaan ottaa huomioon, vaikka opiskelija olisi täysi-ikäinen korkeakouluopiskelija. Tavallista on myös se, että opiskelusta aiheutuvia kustannuksia korvataan vanhemmille maksettavilla avustuksilla tai verohelpotuksilla.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on opintotukilain muutosesitys, jossa ehdotetaan muutoksia muun muassa opintorahan, opintolainan ja opiskelijan asumisen tukeen. Opintotuen lainapainotteisuus tulee kasvamaan myös Suomessa. Elokuussa 2017 voimaan tulevat opintotukimuutokset pienentävät korkeakouluopiskelijoiden opintorahoja ja suurentavat kaikkien opiskelijoiden opintolainoja 650–800 euroon kuukaudessa. Samalla päättyy opintotuen asumislisän maksaminen suurimmalta osalta opiskelijoita, kun Suomessa vuokralla asuvat siirtyvät yleiseen asumistukeen.

Lisätietoa opintolainasta

Kelan opintoetuuksien pikaopasLaske opintolainahyvitys

Voit myös soittaa Kelan opiskelijan tukien palvelunumeroon
020 692 209 (ma–pe klo 8–17)