Onni muutti Helsinkiin lukioon: ”Maailmankuva laajenee, kun muuttaa nuorena kotoa”

Kelan tukilaskurit ja opiskelija-asuntojen hintatiedot tulivat Onni Härköselle, 18, tutuiksi poikkeuksellisen nuorena: jo yläasteikäisenä.

Onni harrasti teatteria kotikaupungissaan Imatralla ja halusi panostaa siihen entistä vahvemmin lukio-opintojensa rinnalla. Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä nousi Onnin ykkösvalinnaksi, mutta haaveeseen liittyi monta kysymysmerkkiä.

Olisiko koulu hyvä? Millaista olisi asua yksin Helsingissä, kun muu perhe olisi 250 kilometrin päässä? Kuinka paljon asuminen, oppimateriaalit ja eläminen maksaisivat, riittäisikö kaikkeen rahaa?

”Vanhempani tekivät keskenään laskelmia, ja minä selvittelin Kelan sivuilta, mitä tukia saisin. Lopulta pääsimme selville kustannuksista, ja ysiluokalla sain luvan hakea Kallioon”, kertoo Onni.

Lukion kustannukset ovat 2 500 euroa­ – Kelasta voi saada tukea

Lukio-opinnot eivät ole ilmaiset missään. Koko lukion aikana oppimateriaaleihin ja muihin välttämättömiin kustannuksiin menee yhteensä noin 2 500 euroa, kertoo vuonna 2018 julkaistu Opetushallituksen selvitys.

Jos opintojen perässä haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle, tulee kustannuksia lisää: asunnon vuokra, huonekalut, verhot, pyyhkeet, astiat…

Näihin menoeriin Onni alkoi varautua ajoissa.

”Aika paljon pyysin astioita, lakanoita ja muuta joululahjaksi ja synttärilahjaksi. Ennen muuttoa kävimme vielä metsästämässä sänkyä ja muuta sellaista.”

Myös Kelan tuet auttavat toisen asteen opiskelijaa juoksevien kulujen kattamisessa. Yli 17-vuotias nuori voi saada opintorahaa ja opintolainan valtiontakauksen, ja jos hän ei asu kummankaan vanhempansa kanssa, voi hän tietyin ehdoin saada Kelasta yleistä asumistukea. Yli kymmenen kilometrin yhdensuuntaiseen koulumatkaan voi saada koulumatkatukea, ja elokuusta 2019 lähtien pienituloisen perheen lapsi voi saada tukea myös oppimateriaalien hankintaan.

Tukien määristä Onni oli jo etukäteen hyvin selvillä.

”Kelan tukilaskurit olivat itselleni hirmu hyviä työkaluja siinä vaiheessa, kun selvittelin, paljonko voisin tukia saada.”

Lukioajan koti löytyi nopeasti – opintotuki ja asumistuki auttavat kuluissa

Noin vain valmista – Onnin uudet kuviot Helsingissä alkoivat hahmottua nopeasti sen jälkeen, kun tieto opiskelupaikasta oli tullut.

Asuntoa Onni haki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOASilta. Uusi koti Kontulasta järjestyi kahdessa viikossa. Onni sai huoneen soluasunnosta.

”Oli helpottavaa tietää, että minulla oli paikka, mihin voisin muuttaa”, Onni sanoo.

Alkuun Onni sai vanhemmiltaan enemmän taloudellista tukea, sillä alaikäisenä hän ei vanhempiensa tulojen vuoksi saanut opintorahaa. Koska hän ei saanut opintorahaa eikä hänellä ollut riittävästi muita tuloja, ei hän myöskään saanut asumistukea. 18-vuotiaana hän alkoi saada opintorahaa 250,28 euroa kuukaudessa, ja lisäksi yleinen asumistuki alkoi helpottaa oman talouden pyörittämistä.

Kun asumistukea hakee kimppakämppään, tulee vuokrasopimusten kanssa olla tarkkana: jokainen vuokralainen tarvitsee erillisen vuokrasopimuksensa, tai muuten asukkaat katsotaan ruokakunnaksi, jossa kaikkien tulot vaikuttavat yhteisen tuen määrään. HOASin soluasuntoon Onnilla ja hänen kämppiksillään oli automaattisesti omat vuokrasopimuksensa, joten asian kanssa ei tullut ongelmia.

”Kela sai tiedot vuokrasopimuksesta suoraan HOASilta, joten tukea oli helppo ja vaivaton hakea.”

Vaivatonta –  sitä on Onnin mukaan ollut muidenkin Kela-asioiden hoitaminen vuosien mittaan.

”En ole koskaan käynyt Kelassa, vaan olen hoitanut asiat sähköisessä palvelussa. Se on ollut tosi kätevä. Verkkopankkitunnuksilla pääsee nopeasti omiin tietoihin, ja hakemukset saa tehtyä helposti.”

Oman talouden pyörittäminen oli aluksi haastavaa – ”Mietin, mitä tuli tehtyä”

Palataan vielä muuton hetkiin. Kun Onni asettui Kontulan-kotiinsa, oli ensimmäinen reaktio hieman kauhunsekainen.

Asunto oli ikävässä kunnossa ja kämppikset vieraita –  ja yhtäkkiä Onni oli itse vastuussa kaikesta: siivoamisesta, tiskaamisesta, ruoan laittamisesta ja kaupassa käymisestä.

”Siinä kohtaa mietin, että voi hitto, mitä tuli tehtyä,” Onni sanoo.

”Se oli kova pudotus, kun yhtäkkiä piti itse osata katsoa, paljonko tilillä on rahaa ja miten sitä riittää myös kolmen viikon päähän.”

Kuitenkin se, että hänellä oli kaupungissa kavereita, auttoi. Ja kun koulu alkoi, alkoi arkikin rullata.

Lukion kolmanteen kevääseen mennessä Onnin kuviot Helsingissä ovat vakiintuneet. Eniten opettelua on vaatinut itsenäinen rahankäyttö, ja ensimmäisiä kahta vuotta omillaan Onni kutsuukin aika vaikeiksi.

”Se oli kova pudotus, kun yhtäkkiä piti itse osata katsoa, paljonko tilillä on rahaa ja miten sitä riittää myös kolmen viikon päähän. Omien tulojen ja menojen kirjaus auttaisi hahmottamaan, paljonko rahaa on ja kuinka paljon sitä mihinkin menee, mutta sitä en itse tehnyt,” hän sanoo.

Kaiken kaikkiaan Onni on muuttopäätökseensä tyytyväinen ja suosittelee rohkeaa valintaa muillekin.

”Asiasta kannattaa keskustella vanhempien, ystävien ja opinto-ohjaajan kanssa, koska usein muut ihmiset ovat parempia arvioimaan asioita kuin sinä itse,” Onni sanoo.

”Jos on mahdollisuus lähteä, se kannattaa käyttää. Maailmankuva laajenee kertarysäyksellä, kun muuttaa niin aikaisin toiselle paikkakunnalle yksin.”