Opiskelu 5 min

Onni muutti Helsinkiin lukioon: ”Maailmankuva laajenee, kun muuttaa nuorena kotoa”

Yksin lukioon toiselle paikkakunnalle? Kun Imatralla asuva Onni Härkönen haaveili lukio-opinnoista Helsingissä, tulivat Kelan tukilaskurit tutuiksi. Kun omilleen muuttamisen hinta saatiin selville, sai Onni luvan seurata haavettaan.

Kuuntele artikkeli
teksti Anne Ventelä kuvat Roope Permanto 12.2.2019

Muutto yksin Helsinkiin oli Onnille todellinen hyppy tuntemattomaan. ”Kun elokuussa 2016 menin katsomaan Kontulasta saamaani kämppää, matkustin ensimmäistä kertaa elämässäni metrolla. En tuntenut Helsinkiä ollenkaan.”

Kelan tukilaskurit ja opiskelija-asuntojen hintatiedot tulivat Onni Härköselle, 18, tutuiksi poikkeuksellisen nuorena: jo yläasteikäisenä.

Onni harrasti teatteria kotikaupungissaan Imatralla ja halusi panostaa siihen entistä vahvemmin lukio-opintojensa rinnalla. Kallion ilmaisutaidon lukio Helsingissä nousi Onnin ykkösvalinnaksi, mutta haaveeseen liittyi monta kysymysmerkkiä.

Olisiko koulu hyvä? Millaista olisi asua yksin Helsingissä, kun muu perhe olisi 250 kilometrin päässä? Kuinka paljon asuminen, oppimateriaalit ja eläminen maksaisivat, riittäisikö kaikkeen rahaa?

”Vanhempani tekivät keskenään laskelmia, ja minä selvittelin Kelan sivuilta, mitä tukia saisin. Lopulta pääsimme selville kustannuksista, ja ysiluokalla sain luvan hakea Kallioon”, kertoo Onni.

Oman arjen pyörittäminen oli alkuun vaikeaa. ”Se oli yllättävää, miten paljon ja usein kotona pitää tiskata. Lisäksi piti siivota, laittaa ruokaa, käydä kaupassa… Mutta puolessa vuodessa kaikkeen tottui. Tajusin, että kukaan muukaan ei niitä hommia hoida”, Onni kertoo.

Lukion kustannukset ovat 2 500 euroa­ – Kelasta voi saada tukea

Lukio-opinnot eivät ole ilmaiset missään. Koko lukion aikana oppimateriaaleihin ja muihin välttämättömiin kustannuksiin menee yhteensä noin 2 500 euroa, kertoo vuonna 2018 julkaistu Opetushallituksen selvitys.

Jos opintojen perässä haluaa muuttaa toiselle paikkakunnalle, tulee kustannuksia lisää: asunnon vuokra, huonekalut, verhot, pyyhkeet, astiat…

Näihin menoeriin Onni alkoi varautua ajoissa.

”Aika paljon pyysin astioita, lakanoita ja muuta joululahjaksi ja synttärilahjaksi. Ennen muuttoa kävimme vielä metsästämässä sänkyä ja muuta sellaista.”

Myös Kelan tuet auttavat toisen asteen opiskelijaa juoksevien kulujen kattamisessa. Yli 17-vuotias nuori voi saada opintorahaa ja opintolainan valtiontakauksen, ja jos hän ei asu kummankaan vanhempansa kanssa, voi hän tietyin ehdoin saada Kelasta yleistä asumistukea. Yli kymmenen kilometrin yhdensuuntaiseen koulumatkaan voi saada koulumatkatukea, ja elokuusta 2019 lähtien pienituloisen perheen lapsi voi saada tukea myös oppimateriaalien hankintaan.

Tukien määristä Onni oli jo etukäteen hyvin selvillä.

Kelan tukilaskurit olivat itselleni hirmu hyviä työkaluja siinä vaiheessa, kun selvittelin, paljonko voisin tukia saada.”

Oman talouden pyörittäminen on tarkkaa matematiikkaa ja toisinaan myös ikäviä kompromisseja. ”Eettiset tuotteet ovat usein vähän kalliimpia, ja välillä pitää valita, ostaako halvempaa ja kyseenalaisempaa vai jotain eettistä,” Onni sanoo.

Lukioajan koti löytyi nopeasti – opintotuki ja asumistuki auttavat kuluissa

Noin vain valmista – Onnin uudet kuviot Helsingissä alkoivat hahmottua nopeasti sen jälkeen, kun tieto opiskelupaikasta oli tullut.

Asuntoa Onni haki Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOASilta. Uusi koti Kontulasta järjestyi kahdessa viikossa. Onni sai huoneen soluasunnosta.

”Oli helpottavaa tietää, että minulla oli paikka, mihin voisin muuttaa”, Onni sanoo.

Alkuun Onni sai vanhemmiltaan enemmän taloudellista tukea, sillä alaikäisenä hän ei vanhempiensa tulojen vuoksi saanut opintorahaa. Koska hän ei saanut opintorahaa eikä hänellä ollut riittävästi muita tuloja, ei hän myöskään saanut asumistukea. 18-vuotiaana hän alkoi saada opintorahaa 250,28 euroa kuukaudessa, ja lisäksi yleinen asumistuki alkoi helpottaa oman talouden pyörittämistä.

”Yksin muuttaminen vaikutti siihen, miten hyvin koulu aluksi sujui. Aluksi numerot tippuivat, mutta sitten totuin työrytmiin ja löysin opiskeluun aikaa ja itsekuria,” Onni sanoo.

Kun asumistukea hakee kimppakämppään, tulee vuokrasopimusten kanssa olla tarkkana: jokainen vuokralainen tarvitsee erillisen vuokrasopimuksensa, tai muuten asukkaat katsotaan ruokakunnaksi, jossa kaikkien tulot vaikuttavat yhteisen tuen määrään. HOASin soluasuntoon Onnilla ja hänen kämppiksillään oli automaattisesti omat vuokrasopimuksensa, joten asian kanssa ei tullut ongelmia.

”Kela sai tiedot vuokrasopimuksesta suoraan HOASilta, joten tukea oli helppo ja vaivaton hakea.”

Vaivatonta –  sitä on Onnin mukaan ollut muidenkin Kela-asioiden hoitaminen vuosien mittaan.

”En ole koskaan käynyt Kelassa, vaan olen hoitanut asiat sähköisessä palvelussa. Se on ollut tosi kätevä. Verkkopankkitunnuksilla pääsee nopeasti omiin tietoihin, ja hakemukset saa tehtyä helposti.”

Oman talouden pyörittäminen oli aluksi haastavaa – ”Mietin, mitä tuli tehtyä”

Palataan vielä muuton hetkiin. Kun Onni asettui Kontulan-kotiinsa, oli ensimmäinen reaktio hieman kauhunsekainen.

Asunto oli ikävässä kunnossa ja kämppikset vieraita –  ja yhtäkkiä Onni oli itse vastuussa kaikesta: siivoamisesta, tiskaamisesta, ruoan laittamisesta ja kaupassa käymisestä.

”Siinä kohtaa mietin, että voi hitto, mitä tuli tehtyä,” Onni sanoo.

”Se oli kova pudotus, kun yhtäkkiä piti itse osata katsoa, paljonko tilillä on rahaa ja miten sitä riittää myös kolmen viikon päähän.”

Kuitenkin se, että hänellä oli kaupungissa kavereita, auttoi. Ja kun koulu alkoi, alkoi arkikin rullata.

Lukion kolmanteen kevääseen mennessä Onnin kuviot Helsingissä ovat vakiintuneet. Eniten opettelua on vaatinut itsenäinen rahankäyttö, ja ensimmäisiä kahta vuotta omillaan Onni kutsuukin aika vaikeiksi.

”Se oli kova pudotus, kun yhtäkkiä piti itse osata katsoa, paljonko tilillä on rahaa ja miten sitä riittää myös kolmen viikon päähän. Omien tulojen ja menojen kirjaus auttaisi hahmottamaan, paljonko rahaa on ja kuinka paljon sitä mihinkin menee, mutta sitä en itse tehnyt,” hän sanoo.

Kolmessa vuodessa Onnin arki on vakiintunut Helsinkiin. Aluksi hän kävi Imatralla joka tai joka toinen viikonloppu. Nyt vanha kotikaupunki kutsuu noin kerran kuukaudessa ja aina lomilla.

Kaiken kaikkiaan Onni on muuttopäätökseensä tyytyväinen ja suosittelee rohkeaa valintaa muillekin.

”Asiasta kannattaa keskustella vanhempien, ystävien ja opinto-ohjaajan kanssa, koska usein muut ihmiset ovat parempia arvioimaan asioita kuin sinä itse,” Onni sanoo.

”Jos on mahdollisuus lähteä, se kannattaa käyttää. Maailmankuva laajenee kertarysäyksellä, kun muuttaa niin aikaisin toiselle paikkakunnalle yksin.”

Kelan etuudet omillaan asuvalle toisen asteen opiskelijalle

Jos toisen asteen opiskelija asuu eri asunnossa kuin vanhempansa, hän voi saada opintoihinsa seuraavia tukia. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa alle 18-vuotiaille myönnettävän opintorahan perusmäärään tai asumislisään heinäkuun 2019 loppuun saakka, mutta elokuusta 2019 lähtien ne eivät enää vaikuta asiaan.

Opintoraha

  • Alle 17-vuotias ei saa opintorahaa, koska hänestä maksetaan lapsilisää.
  • 17-vuotiaan opintoraha on 101,74 euroa kuukaudessa, mutta vanhempien tuloista riippuen sitä maksetaan 0–203,48 euroa kuukaudessa.1.8.2019 lähtien 17-vuotiaan opintoraha on vanhempien tuloista riippumatta vähintään 101,74 euroa kuukaudessa, ja vanhempien tulot voivat suurentaa opintorahan määrää 203,48 euroon.
  • Yli 18-vuotiaan opintoraha on vanhempien tuloista riippumatta 250,28 euroa kuukaudessa.
  • Lue lisää opintorahasta.

Opintolainan valtiontakaus

  • Opintolainaa voidaan myöntää alle 17-vuotiaalle toisen asteen opiskelijalle 300 euroa kuukaudessa ja 18 vuotta täyttäneelle 650 euroa kuukaudessa.
  • Lainan voi saada alle 17-vuotiaskin opiskelija, josta maksetaan vielä lapsilisää, jos hän ei asu vanhempiensa luona ja vanhempien vuositulot ovat alle 64 400 euroa.
  • Lue lisää opintolainasta.

Yleinen asumistuki

Opintotuen asumislisä

  • Kansanopiston, liikunnan koulutuskeskuksen tai Saamelaisalueen koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevat ja oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat eivät saa yleistä asumistukea. He voivat saada opintotuen asumislisää 88,87 euroa kuukaudessa.
  • Lue lisää opintotuen asumislisästä.

Koulumatkatuki

  • Koulumatkatukea voi saada, jos koulumatka on vähintään 10 kilometriä yhteen suuntaan, jos sen kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa (eräin poikkeuksin) ja jos yhdensuuntaisia koulumatkoja kertyy vähintään seitsemän viikossa.
  • Tukea voi saada julkisella liikenteellä matkustamiseen tai koulukuljetukseen. Jos näitä ei voi käyttää, voi sitä saada esimerkiksi omalla autolla matkustamiseen.
  • Tuen määrän voi laskea koulumatkatuen laskurilla.
  • Lue lisää koulumatkatuesta.

Oppimateriaalilisä

  • Elokuusta 2019 lähtien ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleva nuori voi saada opintorahan oppimateriaalilisää, jos perheen vuositulot ovat enintään 41 100 euroa. Oppimateriaalilisä on 46,80 €/kk.
  • Oppimateriaalilisää voi saada vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias, muualla asuva alle 18-vuotias ja myös alle 17-vuotias lapsilisän piirissä oleva opiskelija.
  • Lisätietoa oppimateriaalituesta tulee Kelan sivuille myöhemmin.

Asiantuntijoina vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen ja juristi Reeta Paatelma Kelan opintotukiryhmän etuuspalveluista.

Lue lisää Kelan sivuilta

Pikaopas opintoetuuksiin

Kysy Kelasta – asiantuntijat vastaavat kysymyksiisi

Viimeisimmät tästä aiheesta

Korkeakouluopiskelijan opintotuki • Enimmäistukikuukausien määrä uudella alalla
Opiskelijan asuminen ja asumislisä • Yksin asuminen
Opiskelijan asuminen ja asumislisä • Vaihto-opiskelu ja asumistuki
Kysy Kelasta