Opiskelu 6 min

Lukion hinta voi olla pienituloiselle liikaa – uusi oppimateriaalilisä kattaa kuluja

Lukion oppimateriaalit haukkaavat suuren osan vähävaraisen tuloista. Uusi oppimateriaalilisä tuo pienituloisimmille helpotusta kuluihin.

Kuuntele artikkeli
teksti Jaana Tapio kuvat Sami Heiskanen 30.7.2019

Marja muutti poikansa kanssa Tampereelta Helsinkiin kaksi vuotta sitten. Nyt esikoisella on lyhyempi matka opiskelupaikkakunnaltaan kotiin.

Helsinkiläinen kerrostaloasunto on avara ja siisti. Parvekkeella kukkii pinkkejä kesäkukkia, ja huonekalut ovat kauniita ja hyvälaatuisia. Marjan, 62, mukaan viihtyisä asunto ei kuitenkaan kerro mitään perheen taloudellisesta tilanteesta.

”Huonekalumme on hankittu ajat sitten, kun olin vielä töissä ja kaikki oli hyvin. Onneksi on silloin ollut järkeä hankkia ajattomia malleja”, Marja kertoo.

Marja sekä hänen poikansa Antti esiintyvät tässä jutussa muutetuilla nimillä, koska Marja haluaa suojella poikiaan. Antti on 18-vuotias lukiolainen, joka asuu yhdessä äitinsä kanssa. Isoveli on jo muuttanut toiselle paikkakunnalle yliopistoon opiskelemaan.

”En halua, että meitä aletaan voivotella”, Marja perustelee.

Marja jäi työttömäksi vuoden 2008 laman jälkimainingeissa eikä ole sen jälkeen onnistunut löytämään uutta työpaikkaa. Tällä hetkellä Marja ja Antti elävät eri etuuksilla. Asumiseen perhe saa asumistukea, ja sen lisäksi Marjalle maksetaan työmarkkinatukea ja viimesijaisena tukimuotona toimeentulotukea. 18 vuotta täyttänyt poika saa hänkin toimeentulotukea, mutta sen määrään vaikuttaa opintotuki, jota hän on saanut 17 vuotta täytettyään.

Marja kastelee kukkia parvekkeella.
Marja iloitsee, että perheellä on tilava asunto, jossa on oma parveke. Antti aikoo todennäköisesti asua äidin luona opintojensa loppuun saakka, koska yhteinen asunto tulee halvemmaksi.

Lukio-opinnot maksavat arviolta keskimäärin 2 500 euroa

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen kertoo, että Kuntaliiton arvion mukaan lukion kustannukset ovat kokonaisuudessaan keskimäärin 2 500 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit, kuten kirjat ja sähköiset oppimateriaalit, keskihintaisen kannettavan tietokoneen ja tutkintomaksut. Vanhojentanssiasuja tai penkkarikuluja arvioon ei ole laskettu mukaan, koska ne ovat vapaaehtoisia kuluja.

Marja kertoo, että perheen taloudellinen tilanne on kiristynyt juuri poikien kasvettua ja lukio-opintojen alettua. Aiemmin tuli lapsilisiä sekä elatusapua poikien isältä, mutta nyt kumpaakaan ei enää saa ja päälle ovat tulleet lukion kulut.

Lukiomateriaalien hankintaa on helpottanut tuki, jota Helsingin kaupunki maksaa vähävaraisille perheille lukio-opiskelua varten.

”Ensimmäisenä lukiovuonna kaupungilta sai 500 euroa kirjoja varten, toisena 200 euroa. Rahan sai kuitteja vastaan”, Marja kertoo.

Antin kolmannelle lukiovuodelle kaupungin tuki ei jatku, koska Kela alkaa maksaa oppimateriaalilisää vähävaraisille perheille.

Oppikirjoja on ollut vaikea hankkia käytettynä, koska muutama vuosi sitten tehdyn opetussuunnitelmauudistuksen myötä tarvittavia kirjoja ei yksinkertaisesti ole ollut saatavilla käytettyinä.

Marja selaa lehteä.
Perheessä on muutamia asioita, joista ei ole tingitty, ja yksi niistä on kotiin tilattu sanomalehti. Myös ilmaisjakelulehtiä luetaan säännöllisesti.

Järjestöjen tuella oppimateriaaleja ja vaihtelua arkeen

Marjan ja Antin arki kulkee aina melko samanlaisia ratoja. Ruokakaupasta ostetaan punaisilla alennuslapuilla merkittyjä tuotteita, ja kotona kokataan makaronilaatikkoa, siskonmakkarakeittoa, pastaa jauhelihakastikkeella sekä ranskalaisia ja nugetteja.

Marjalla on hyvä numeromuisti, ja hinnat jäävät mieleen.

”Hiljattain lähikaupassa olivat kurkut tarjouksessa 99 senttiä kilo. Ostin niitä varastoon, kun Lidlissäkin kurkku maksaa 1,49 euroa”.

Omiin menoihin, kuten kampaamokäynteihin, Marjalla ei ole ollut varaa vuosikausiin. Vaatteet ostetaan kirpputorilta tai alennusmyynnistä.

Vaihtelua arkeen perhe on saanut erilaisten järjestöjen kautta. Oppimateriaaleihin on tullut tukea Pelastakaa Lapset ry:ltä, ja muut järjestöt sekä kirkko ovat antaneet esimerkiksi lahjakortteja.

”Kerran eräästä järjestöstä soitettiin, että meille haluttiin antaa tuhannen euron lahjakortti kirjakauppaan. He tunsivat tilanteemme ja pojan koulumenestyksen. Ostimme kerralla ison pinon mustekasetteja, kirjoitusvälineitä ja kirjoja”.

Toinen mieleen jäänyt kohokohta on, kun äiti ja poika pääsivät lahjakortin avulla Svenska Teaterniin katsomaan Chess-musikaalia. 80 euron liput olisivat ilman lahjakorttia olleet budjetin ulkopuolella.

Lue myös: Onni muutti Helsinkiin lukioon: ”Maailmankuva laajenee, kun muuttaa nuorena kotoa”

Marja katselee parvekkeelta.
Marja kasvoi itsekin perheessä, jossa koulutusta arvostettiin. Oli selvää, että hänen lapsensa käyvät lukion ja opiskelevat.

Lukion käyminen oli rahatilanteesta huolimatta itsestäänselvyys

Molemmat Marjan pojat ovat aina olleet hyviä koulussa, äitinsä mukaan ”ysin oppilaita”.

Marjalle onkin ollut koko ajan itsestään selvää, että pojat opiskelevat. Marja on itsekin akateemisesti koulutettu ja lähtöisin perheestä, jossa koulutusta arvostettiin. Niinpä perheessä ei ole ollut mikään vaihtoehto, että lukio jätettäisiin rahavaikeuksien takia väliin.

Äidistä on ollut hienoa nähdä, miten vanhempi poika pärjää jo omillaan, vaikka tämän lukioaikoina elettiin samanlaisten talousvaikeuksien keskellä kuin nyt.

”Poika opiskelee kauppatieteitä, käy samalla töissä ja asuu yhdessä tyttöystävänsä kanssa. Kun meillä meni pesukone rikki, poika auttoi. Nolottaa lainata rahaa omalta lapseltaan, mutta olen kyllä maksanut lainan kokonaan takaisin.”

Koska perheessä on ollut pakko puhua rahasta, myös lapset ovat oppineet rahankäyttöä.

Vaikka pienillä tuloilla eläminen ei ole aina herkkua, on tilanteesta ollut jotain hyötyäkin. Koska perheessä on ollut pakko puhua rahasta, myös lapset ovat oppineet rahankäyttöä.

”Olen opettanut pojille, että raha ei kasva puussa ja että köyhän ei kannata ostaa halpaa. Halpa tavara vain hajoaa, ja kohta joutuu ostamaan uuden.”

Antti ei koe, että perheen huono rahatilanne olisi vaikuttanut häneen erityisen negatiivisesti. Harrastuksiin ja muihin menoihin liittyvät toiveet ovat aina olleet pienet, ja uskoa tulevaisuuteen riittää.

”Olen kiinnostunut erityisesti kielistä ja psykologiasta. Ehkä tulevaisuuden ammattikin voisi liittyä kieliin”, Antti suunnittelee.

Kädet kukkapenkissä.
Kesäkukat kaunistavat parveketta.

Lukion kustannukset voivat olla rasite myös keskituloisille

Lukiolaisten liiton puheenjohtajan Roosa Pajusen mukaan liiton tavoitteena on aidosti maksuton lukio kaikille. Esimerkiksi Kelan oppimateriaalilisä ja järjestöjen apu tuovat helpotusta vain vähävaraisimmille opiskelijoille. Olosuhteista riippuen lukion kustannukset voivat kuitenkin tuntua hankalilta myös parempituloisissa perheissä.

”Itselläni on kaksossisar, ja koska olimme yhtä aikaa lukiossa, kaikki kulut tulivat samaan aikaan tuplana”, Pajunen kertoo.

Suurin kuluerä lukio-opiskelijalle ovat kirjat. Kirjojen osuus korostuu juuri toisella asteella, kun taas esimerkiksi yliopistoissa suurimman osan tarvittavista kirjoista löytää kirjastoista tai kurssimateriaalit ovat muuten ilmaisia.

”Ammatillisissa oppilaitoksissakin kirjojen hinta voi nousta hurjaksi opiskelualasta riippuen”, Pajunen sanoo.

Pajunen on sitä mieltä, että oppimateriaalilisä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan ja tärkeä lisä vähävaraisille perheille. Se ei kuitenkaan kata koko lukion kustannuksia eikä poista sitä käytännön ongelmaa, että lukion kulut kasaantuvat usein alkuun ja muihin taitekohtiin, kun taas lisä maksetaan kerran kuussa.

”Myös järjestöt tekevät hienoa ja arvostettavaa työtä, ja monet koulutkin saattavat tarjota lukiolaisille läppärit. Ne ovat hyviä tapoja antaa tasa-arvoisempia mahdollisuuksia opiskella, mutta eivät kuitenkaan kosketa kaikkia.”

Oppimateriaalilisä täydentää toisen asteen opiskelijan tukia

• Elokuusta 2019 alkaen lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat voivat saada oppimateriaalilisää, jos vanhempien tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa. Lisä on 46,80 euroa kuukaudessa.
• Oppimateriaalilisää voi saada vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias ja muualla asuva alle 18-vuotias. Myös alle 17-vuotias opiskelija voi saada oppimateriaalilisää.
• Muuta opintorahaa toisen asteen opiskelija voi saada 17 vuotta täytettyään. Elokuusta alkaen vanhempien tulot eivät enää pienennä itsenäisesti asuvien alle 18-vuotiaiden opintotukea. Jos opiskelija saa opintotukea, oppimateriaalilisä myönnetään automaattisesti.
• Lukio-opintoihin voi saada tukea kymmeneltä kuukaudelta lukuvuodessa.

Lue lisää Kelan sivuilta

Opiskelijoiden etuudet