Lähtötilanne ei ollut helppo, kun Tomi Laaksosesta, 46, tuli etävanhempi seitsemän vuotta sitten. Tomi muutti parinkymmenen kilometrin päähän entisestä kodistaan, ja hänen 5- ja 7-vuotiaat lapsensa jäivät yhteisestä sopimuksesta asumaan äidilleen.
Kun Tomi istui ensimmäistä iltaa uudessa kaksiossaan, ajatukset vyöryivät päälle. Takana oli muitakin suuria muutoksia kuin ero puolisosta, jonka kanssa Tomi oli pitänyt yhtä lähes puolet elämästään. Tomi raitistui samaan aikaan.
”Olin pisteessä, jossa oli valittava elämän ja juomisen välillä. Raitistuminen vaati aloittamista puhtaalta pöydältä”, Tomi kertoo.
Tomi päätti keskittyä laittamaan arkensa järjestykseen ja olemaan lapsilleen hyvä isä.
Alusta asti oli kuitenkin selvää, että Tomi halusi olla mukana lastensa elämässä. He menivät kaiken edelle. Ero tuli entiselle puolisolle yllätyksenä, joten välit eivät olleet heti parhaat mahdolliset. Tomi ymmärsi tämän.
Tomi päätti keskittyä laittamaan arkensa järjestykseen ja olemaan lapsilleen hyvä isä. Entiselle puolisolleen hän antoi aikaa ymmärtää ja hyväksyä tilanne.
”Onneksi minulla oli kolmivuorotyö. Sen ansiosta lapset saattoivat olla luonani viikoittain ja pystyin keskittymään vain heihin. Järjestely sujui alusta asti entisen puolisoni kanssa hyvin.”
Lue myös: Asuuko lapsesi sinulla vuoroviikoin? 6+3 vinkkiä erovanhemmille lapsen Kela-asioista
Muutos oli vaikea mutta sopu säilyi – ”Luotin, että ajan kanssa tilanne helpottaa”
Kun lapset olivat isällään, Tomi vei heidät aamulla päiväkotiin ja kouluun. Iltapäivällä kolmikko ulkoili ja vietti aikaa leikkipuistoissa. Illansuussa syötiin ja pelattiin videopelejä. Tekeminen oli arkista. Riitti, että kaikki saivat olla yhdessä.
Kun Tomi erosi, hän päätti, ettei ota vanhasta asunnosta mukaansa mitään. Hän halusi, että lasten koti jäisi mahdollisimman ennalleen. Häälahja-astiastosta riiteleminen olisi tuntunut turhalta.
”Minusta oli tärkeää, että lapsilla oli yhä ympärillään tutut kalusteet ja lelut. Onneksi työni oli hyväpalkkainen, joten pystyin hankkimaan kotiini uudet tavarat. Aina niin ei ole.”
Ikävään auttoivat FaceTime-puhelut ja hyvänyöntoivotukset.
Tomin mukaan etävanhemmuussuhde alkoi rakentua toimivaksi, koska kumpikin vanhempi yritti ymmärtää toista. Näin sopu säilyi paremmin. Suuret linjat esimerkiksi kasvatuksessa olivat onneksi yhtenevät.
”Lupasin itselleni, että en kitise, vaikka en olisi kaikesta samaa mieltä. Luotin myös siihen, että ajan kanssa tilanne helpottaa. Näin tapahtui. Aika paransi.”
Tomi muistuttaa, että yleispäteviä neuvoja etävanhemmuuteen on hankala antaa, koska tilanteet ovat aina henkilökohtaisia ja erilaisia. Se, mikä toimi heillä, ei välttämättä toimi toisaalla.
Muutos oli kuitenkin kaikille vaikea. Tomi kaipasi lapsiaan, kun nämä olivat äidillään. Ikävään auttoivat FaceTime-puhelut ja hyvänyöntoivotukset. Tomia harmitti myös se, ettei hän enää voinut osallistua lastensa arkeen yhtä intensiivisesti kuin ennen.
”En enää voinut viedä heitä esimerkiksi harrastuksiin samalla tapaa.”
Myös lapsista oli erikoista, kun isä asui muualla. Vanhin ihmetteli, miksi isän asunto oli pienempi kuin perheen entinen koti. Tomi yritti kääntää asian toisinpäin ja selittää, kuinka mukavaa oli, että he pystyivät viettämään aikaa yhdessä samassa tilassa. Hiljalleen ajatus alkoi miellyttää myös lapsia.
”Ehkä he kokivat olonsa turvalliseksi, kun kaikki olivat koko ajan näkökentässä. Pienet jutut alkoivat merkitä uudessa elämäntilanteessa enemmän.”
Lue palveluasiantuntija Laura Ollilan blogi: Kahden kodin lapsia
Kela-kortti toisaalla ja muita etävanhemmuuden haasteita
Tomille ja hänen entiselle puolisolleen ei ole tullut erityisiä ongelmatilanteita etävanhemmuuden aikana. Esimerkiksi raha-asiat ovat sujuneet pääasiassa hyvin. Kun Tomi jäi työttömäksi, elatusmaksuista oli hetken erimielisyyttä, mutta summa selvitettiin oikeuden päätöksellä oikean suuruiseksi. Entinen puoliso sai lapsilisät.
”Tämä oli selvää, koska lapset viettivät enemmän aikaa hänen kotonaan.”
Suurimpia haasteita syntyi Tomin mukaan silloin, kun lapsi joutui lääkäriin sairastuttuaan äkillisesti ja Kela-kortti oli äidillä. Tilanteista selvittiin huumorilla.
”Onneksi matka noutamaan korttia ei ollut pitkä. Muuten olisi pitänyt mennä lääkäriin ilman Kela-korttia ja hakea korvaus jälkikäteen.”
Kelan perhe-etuuksista vastaava juristi Kauko Kivimäki tunnistaa tilanteen. Hän kuitenkin toteaa, että lapselle on nykyään mahdollista tilata toinen Kela-kortti, jos lapsi asuu vanhempiensa tai huoltajiensa eron jälkeen vuorotellen kahdessa taloudessa.
Erotilanteissa herää usein kysymyksiä siitä, kummalle vanhemmalle etuudet, kuten lapsilisä, maksetaan.
”Asiakas voi pyytää rinnakkaiskorttia vapaamuotoisesti, jolloin Kelassa arvioidaan asiakkaan ilmoittama peruste”, Kivimäki kertoo.
Lisäksi erotilanteissa herää usein kysymyksiä siitä, kummalle vanhemmalle etuudet, kuten lapsilisä, maksetaan. Lapsilisän maksamisesta vanhemmat voivat Kivimäen mukaan sopia keskenään, jos heillä on yhteishuoltajuus ja lapsi viettää aikaansa molempien luona.
”Jos vanhemmat eivät pääse lapsilisän maksamisesta sopimukseen, oikeus lapsilisän nostamiseen kuuluu sille, joka pääasiassa huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta”, Kivimäki kertoo.
Yleensä henkilö on se, joka elää lapsen kanssa yhteisessä taloudessa.
Kivimäki muistuttaa, että vanhemmilla on lakiin perustuva velvollisuus elättää alaikäistä lastaan. Erotilanteessa vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, Kela maksaa elatustukea.
”Elatustukea voi hakea lapsen huoltaja, edunvalvoja tai henkilö, jonka hoidossa lapsi on. Lisäksi 15 vuotta täyttänyt itsenäisesti asuva lapsi voi hakea tukea.”
Myös etävanhempi voi saada erilaisia vanhempainpäivärahoja. Esimerkiksi etäisällä voi lapsen hoidosta vastatessaan olla oikeus isyys- ja vanhempainrahaan.
Lapsilla on oikeus kumpaankin vanhempaansa – ”Erossa pitäisi koko ajan miettiä lapsia”
Nykyään Tomi elää parisuhteessa ja on kolmen lapsen isä. Myös kuopuksen äidin kanssa suhde päättyi eroon, mutta etävanhemmuuteen liittyvät järjestelyt sujuivat toisella kerralla jo helpommin. Ei etävanhemmuuteen silti totu, Tomi korostaa.
”Erossa pitäisi koko ajan miettiä lapsia ja heidän oikeuttaan kumpaankin vanhempaansa.”
Tomi muistaa hyvin valokuvan, joka otettiin muutama kuukausi ensimmäisen eron jälkeen. Kuvassa lapset viettivät viikonloppua isällään ja istuivat olohuoneen lattialla ilmapatjalla. Kädessä oli karkkipussit, illallinen oli juuri syöty.
”Hetkessä oli kaikki. Sanoin lapsilleni lukuisia kertoja, että vaikka en ole enää äidin kanssa yhdessä, teidän ei tarvitse olla erossa minusta. Toivottavasti he uskoivat tämän.”
Etävanhemman perhe-etuudet
- Lapsen vanhemmat voivat saada vanhempainpäivärahaa. Vanhempainpäivärahoja ovat muun muassa äitiysraha, isyysraha ja vanhempainraha. Tavallisesti äiti hoitaa lasta ensimmäiset kuukaudet, jolloin hänelle maksetaan äitiysrahaa. Lapsen hoitoon osallistuva isä voi saada isyysrahaa, jos hän ei ole samaan aikaan työssä. Myös etäisä voi saada isyysrahaa ja vanhempainrahaa.
- Kela voi maksaa kotihoidon tukea vanhempainvapaan jälkeen, jos lapsella ei ole kunnallista hoitopaikkaa. Myös etävanhempi voi hakea kotihoidon tukea, jos hän on lapsen pääasiallinen hoitaja ja vanhemmat ovat sopineet tuen hakemisesta näin keskenään. Samoin etävanhempi voi myös hakea joustavaa ja osittaista hoitorahaa.
- Yhdestä lapsesta maksettavaa lapsilisää ei voi jakaa kahtia. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat sopia, kummalle Kela maksaa lapsilisän. Lapsilisä voidaan siis maksaa myös etävanhemmalle.
- Vanhempi, jolle lapsilisä maksetaan voi saada lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen, jos hän ei asu yhdessä uuden puolison kanssa. Korotuksen saa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Korotus on 63,30 euroa jokaisesta lapsesta, josta lapsilisää maksetaan.
