Ulkomailla opiskelu on mahtava tilaisuus, joka kannattaa käyttää, jos siihen tarjoutuu mahdollisuus. Työelämässäkin arvostetaan yhä enemmän, jos tutkinnosta osa tai koko tutkinto on suoritettu ulkomailla. Studentum.fi on listannut 10 hyvää syytä lähteä opiskelemaan ulkomaille, ja lista oli kyllä allekirjoittaneenkin mielestä varteenotettava.
Sopivan opintopaikan löytämisen jälkeen monella on päällimmäisenä mielessä asunnon ja opintojen rahoituksen selvittäminen. Se kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin ennen opintojen alkamista.
Jätä opintotuen hakemus ajoissa. Voit tarvittaessa täydentää hakemusta myöhemmin.
Kela voi maksaa opintotukea ulkomaan opintoihin, jos opinnot ovat päätoimisia ja vastaavat Suomessa tuettavia opintoja. Opintorahan määrä on sama kuin kotimaan opinnoissa. Asumislisän määrä on enintään 210 e/kk. Opintolainan valtiontakauksen määrä on 800 e/kk ulkomailla opiskelevilla.
Opintotuen haet kätevästi verkossa, myös ulkomaan opintoihin. Hakemuksesi liitteeksi tarvitset muun muassa todistuksen oppilaitokseen hyväksymisestä. Todistuksesta pitää käydä ilmi suoritettava tutkinto, sen kesto ja opiskelun päätoimisuus. Jätä opintotuen hakemus ajoissa, vaikka sinulla ei olisi kaikkia siihen tarvittavia liitteitä. Voit täydentää hakemusta myöhemmin, ja liitteille voit tarvittaessa pyytää lisäaikaa ottamalla yhteyttä Kelaan.
Kelan verkkoasiointipalvelu kannattaa ottaa haltuun heti, mutta viimeistään ulkomaille lähtiessä. Asiointipalvelussa nimittäin hoidat ja tarkistat kätevimmin Kela-asiasi. Myös kahdensuuntainen viesti-toiminto kannattaa ottaa käyttöön, jolloin Kela voi lähestyä sinua paperikirjeen sijaan asiointipalveluun lähetettävällä viestillä.
Kun opintotuki on myönnetty, muista toimittaa Kelaan joka lukuvuosi kaksi liitettä: todistus edellisen lukuvuoden opintosuorituksista sekä läsnäolotodistus. Muista ilmoittaa Kelaan, jos olosuhteissasi tapahtuu muutoksia.
Apurahoja ulkomaan opintoihin tarjoavia säätiöitä ja rahastoja löytyy paljon.
Budjettia laskiessa on hyvä tietää, että Kela ei maksa lukukausimaksuja. Lukukausimaksut vaihtelevat maan, oppilaitoksen ja tutkinnon mukaan. Myös maiden elinkustannukset ovat vaihtelevia.
Apurahoja ulkomaan opintoihin tarjoavia säätiöitä ja rahastoja löytyy paljon. Usein apurahat perustuvat opintomenestykseen. Apurahoja myöntävä organisaatio määrittelee omat hakuehtonsa, joten apurahojen haku on hyvä aloittaa ajoissa, lisäksi monissa apurahoissa haku on vain kerran tai kaksi vuodessa.
Yksi rahoitusmahdollisuuksista ulkomailla opiskeluun ovat stipendit, joita yleensä myöntää ulkomaiset yliopistot. Stipendit voivat kattaa joko vain osan opinnoista tai opinnot kokonaan. Opiskeluun myönnettäviä stipendejä jaetaan yleensä vain poikkeuksellisen hyvän opintomenestyksen johdosta.
Ulkomaille lähtijän on muistettava myös selvittää oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan.
Monella opiskelijalla Kela-asiat hoituvatkin vanhalla rutiinilla. Ulkomaille lähtijän on muistettava vielä selvittää oikeutensa Suomen sosiaaliturvaan. Ilmoituksen ulkomaille lähdöstä teet kätevimmin Kelan asiointipalvelussa. Muista myös ilmoittaa Suomeen paluusta.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin tilaaminen viimeistään kuukautta ennen lähtöä on fiksua, ja matkalle tarvitset tietysti vielä passin ja hammasharjan. Tarkista, vaatiiko kohdemaasi muita matkustusasiakirjoja.
Kun em. asiat ovat hoidettu, sitten vain matkalaukkua pakkaamaan ja runsaasti tsemppiä matkaan, you can do it!
PS: Onko sinulla ulkomailla suoritettu tutkinto pulkassa? Ilmoita suorittamasi tutkinto Kelaan. Sen perusteella Kela yleensä tutkii automaattisesti oikeuden myös opintolainavähennykseen tai opintolainahyvitykseen.
