Kelassa tehdään vuosittain peräti 19 miljoonaa etuuspäätöstä. Hurja määrä, eikö? Valtaosassa näistä päätöksen tekee Kelan etuuskäsittelijä. Hän tekee ratkaisun asiakkaan toimittamaan hakemukseen ja Kelassa oleviin tai muilta viranomaisilta saatuihin tietoihin perustuen. Mutta tiesitkö, että Kela antaa vuosittain yli puoli miljoonaa etuuspäätöstä täysin automaattisesti? Automaattinen etuuspäätös tarkoittaa päätöstä, jonka ratkaisemisessa Kelan etuuskäsittelijät eivät ole lainkaan mukana, vaan päätös tehdään kokonaan tietotekniikalla.
Kela antaa vuosittain yli puoli miljoonaa etuuspäätöstä täysin automaattisesti.
Saadakseen automaattisen päätöksen, asiakkaan ei aina tarvitse edes erikseen hakea etuutta. Esimerkiksi osa lääke- ja sairaanhoidon korvauksista annetaan kokonaan automaattisesti apteekista tai sairaalasta saadun tiedon perusteella.
Hakemuksen perusteella automaattisia päätöksiä annetaan taas puolestaan esimerkiksi opintotuessa. Kun asiakas hakee ensimmäistä kertaa opintotukea korkeakoulu- tai kesäopintoihin, päätös voidaan antaa täysin automaattisesti, jos Kelalla on oppilaitoksen toimittama tieto opiskelupaikasta.
Automaattipäätös ei ole tekoälyä vaan niin sanottua ”pöljää automatiikkaa”. Täysin automaattinen päätös voidaan nimittäin antaa vain yksinkertaisissa ja säännönmukaisissa tilanteissa – silloin kun päätöksen perusteet ovat yksiselitteiset ja selkeät. Esimerkiksi eläkkeen lakkauttaminen asiakkaan kuolintietoon perustuen ei anna mahdollisuuksia virheelliselle tulkinnalle.
Uusi automatiikka testataan tarkasti ennen kuin se laitetaan työskentelemään oikeasti.
Kun jokin etuuskäsittelytyö automatisoidaan, se vaatii yhteistyötä eri alojen asiantuntijoilta. Ja sitä asiantuntemusta meillä Kelassa riittää. Mukaan automaattisen etuuskäsittelyn toteuttamiseen tarvitaan niin etuus- ja lakituntemusta kuin IT-osaamistakin. Työskentelyn alkajaisiksi täytyy määritellä automatisoitava työtehtävä, jotta tietotekniikka osaa suorittaa sille annetun tehtävän oikein. Määrittely täytyy tehdä lakien ja asetusten mukaan, aivan kuten ihminenkin työtehtävän tekisi. Kun itse tietojärjestelmä on kehitetty, automatiikka testataan tarkasti ennen kuin se laitetaan ”tuotantoon” eli työskentelemään oikeasti. Myös tuotannossa olevaa tietojärjestelmää valvotaan jatkuvasti ja sen tekemää työn tulosta tarkistetaan säännöllisesti.
Lisääntyvästä automaatiosta huolimatta ihmistäkin tarvitaan edelleen. Osa niistä työtehtävistä, jotka syötetään automaattiseen käsittelyyn, joudutaan ohjaamaan ihmisille. Työ siirretään ihmis-kelalaiselle esimerkiksi, jos asiakkaan antamissa ja Kelalla olevissa tiedoissa on ristiriita. Näin tehdään myös silloin, kun päätöksen antamisessa tarvitaan harkintaa tai asiakkaan kokonaistilanteen selvittämistä.
Pelkästään ihmisvoimin tehtynä sosiaaliturvan toimeenpano olisi hurjasti paljon nykyistä kalliimpaa.
Automatisaatio on kuuma aihe, mutta se ei ole kuitenkaan uusi juttu. Automatiikka on ollut osana Kelan etuustyötä niin kauan kuin Kelassa on ollut käytössä tietotekniikkaa. Se juontaa juurensa jo 1960-luvulle. Kela tarvitsee vastaisuudessakin automatiikkaa, jotta se pystyy suoriutumaan sille annetuista lakisääteisistä tehtävistä. Pelkästään ihmisvoimin tehtynä sosiaaliturvan toimeenpano olisi hurjasti paljon nykyistä kalliimpaa. Tekniikan kehittyessä yhä useampi yksinkertainen työtehtävä voidaan automatisoida, jolloin me ihmiset voimme käyttää enemmän aikaa palveluun ja vaativimpien sekä merkityksellisempien töiden tekemiseen.