Kela ja Helsingin kaupunki yhteistyöhön asunnottomuuden ehkäisyssä – ”Nykyisellään todistelubyrokratia kuormittaa valtavasti”

Kelan ja Helsingin kaupungin yhteinen SAVE-pilotti on kohdennettu itähelsinkiläisille vuokra-asujille, joilla on haasteita esimerkiksi vuokranmaksussa. Lyhenne tulee sanoista Stadin asunnottomuuden vähentämisen ja ehkäisemisen hanke.

Asiakkaille tarjotaan apua esimerkiksi asuntohakemusten täyttämisessä, tukien hakemisessa ja muissa asumiseen liittyvissä haasteissa.

­”Avuntarpeessa ovat erityisesti ne asiakkaat, jotka eivät kielitaidon tai digitaitojen puutteen vuoksi pärjää nykyajan viranomaisasionnin vaatimusten kanssa”, kertoo SAVE-hankkeen projektipäällikkö Anne Kinni Helsingin kaupungilta.

Kelan ja Helsingin kaupungin yhteistyöllä pyritään tavoittamaan juuri nämä asiakkaat riittävän ajoissa, ennen kuin ongelmia ehtii syntyä.

Tavoitteena estää vuokravelan kertyminen

”Tyypillinen ongelmatilanne lähtee liikkeelle, kun Kela vaatii ylikalliissa asunnossa asuvalta perustoimeentulotukiasiakkaalta selvitystä siitä, että hän hakee halvempaa asuntoa”, kertoo johtava palvelumuotoilija Taina Martikainen Kelasta. Hän on mukana fasilitoimassa yhteistyöhanketta.

Jos asiakas ei ymmärrä, miten hänen pitäisi toimia eikä esitä todisteita edullisemman asunnon etsimisestä määräajassa, Kela joutuu kohtuullistamaan asiakkaan asumismenot ja sen seurauksena hyväksyttävän rajan yli menevä vuokraosuus tulee asiakkaan itse maksettavaksi.

Yhteistyöllä pyritään tavoittamaan asiakkaat riittävän ajoissa, ennen kuin ongelmia ehtii syntyä.

”Käytännössä asiakkaalle alkaa siis yleensä kertyä vuokravelkaa, koska perustoimeentulotuki ei enää riitä ylikalliin vuokran maksamiseen”, Martikainen täydentää.

Vasta tässä vaiheessa asiakas yleensä hakeutuu Helsingin kaupungin asumisneuvontaan, jossa asumisneuvoja arvioi asiakkaan kokonaistilannetta.

”Edullisemman asunnon löytäminen on Helsingissä muutenkin vaikeaa ja vielä vaikeampaa siitä tulee, jos asiakkaalle on ehtinyt jo kertyä vuokravelkaa ja luottotiedot eivät ole kunnossa”, kertoo palvelumuotoilija Pirita Alaoja Kelasta.

”Nämä asiakkaat pitäisi tavoittaa jo siinä vaiheessa, kun Kela pyytää selvitystä edullisemman asunnon hakemisesta. Näin saataisiin varmistettua, että he ymmärtävät miten toimia, jotta kohtuullistamista ei tarvitsisi tehdä eikä vuokravelkaa alkaisi kertyä”, Alaoja tarkentaa.

Lue myös: Oletko asunnoton? Näin Kela voi tukea sinua (elamassa.fi)

Todistelubyrokratia kuormittaa – mikä on riittävä selvitys?

Helsingin kaupungin asumisneuvontaa kuormittavat erityisesti ne asiakkaat, jotka jo hakevat Kelan kehottamana edullisempaa asuntoa, mutta tulevat kuukausi toisensa jälkeen asumisneuvontaan tulostamaan Kelaa varten kirjallisia todisteita vireillä olevista hakemuksista ja asuntonäytöissä käynneistään.

”Kaupungin työntekijöillä on ollut haasteita tietää, mikä on Kelan näkökulmasta riittävä selvitys siitä, että asiakas todella hakee halvempaa asuntoa”, Pirita Alaoja kertoo.

Toiveena olisi, ettei asumisneuvojan tekemää kirjallista selvitystä jatkossa edes tarvittaisi, vaan riittäisi, että asiakkaan tietoihin kirjattaisiin asumisneuvonnassa sähköisesti tieto siitä, että asiakas todella hakee halvempaa asuntoa koko ajan. Kirjauksen voisi hoitaa myös Kela siinä vaiheessa, kun asiakas asioi Kelassa yhdessä asumisneuvojan kanssa.

Mikä on Kelan näkökulmasta riittävä selvitys siitä, että asiakas todella hakee halvempaa asuntoa?

”Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveystoimen käyttämä Kelan etuustietojärjestelmä Kelmu muuttuu kahdensuuntaiseksi ja helpottaa asiakkaan asiointiin liittyvää tiedonkulkua virastojen näkökulmasta. Tulevaisuudessa Kela saa asumisneuvojan kirjaaman lausunnon asiakkaan edullisemman asunnon hakemisesta sähköisesti Kaski-järjestelmän kautta. Nykyisellään asiakas joutuu vielä kuljettamaan omia tietojaan luukulta toiselle eivätkä tiedot kulje sujuvasti”, Taina Martikainen kertoo.

Ongelmana nähdään myös se, että kaikilla yhteistyötahoilla ei ole lakiin perustuvaa tiedonsaantioikeutta toisiltaan.

”Asiakkaalta tarvitaan suostumus tietojen vaihtoon, vaikka asumisneuvojalla onkin pääsy Kelmuun. Kela ja Helsingin kaupungin asumisneuvonta ovat yhteistyössä laatineet suostumuslomakkeen kokeilun käyttöön.”

Lue lisää: Kelan etuustieto­palvelu on sosiaali­ohjaajan tärkeä työkalu: ”Työmme olisi monimutkaista ilman Kelmua” – elamassa.fi)

Asiakkaan tilanne haltuun – yhteistyö sujuvoittaa asiakkaan tilannetta huomattavasti

Kelan Itäkeskuksen palvelupisteessä työskentelevä palveluneuvoja Pia Nykänen kohtaa työssään pilotin kohderyhmään kuuluvia asiakkaita.

”Viimeisin hoitamani asiakastilanne oli puhelinajanvaraus, jossa oli asiakkaan lisäksi mukana myös asumisneuvoja”, Nykänen kertoo.

”Asiakas asui ylikalliissa asunnossa ja hän oli jo pitkään etsinyt Kelan kehottamana edullisempaa asuntoa. Kävimme läpi hänen tilannettaan ja kirjasimme ylös tietoja, mihin kaikkiin paikkoihin hänellä on asuntohakemukset vireillä. Samalla perustelimme sitä, ettei asiakas voi terveydentilansa vuoksi ottaa vastaan mitä tahansa halvempaa asuntoa esimerkiksi hissittömästä talosta. Asiakkaan ei nyt tarvitse toimittaa erillistä todistusta näistä asioista Kelaan, koska kirjasimme asiat hänen tietoihinsa. Jatkossa asumisneuvoja voisi tehdä nämä kirjaukset sähköiseen järjestelmään itse.” 

On kaikkien etu, että asumisneuvojan antama lausunto riittää.

Nykänen kertoo eri toimijoiden välisen yhteistyön sujuvoittavan asiakkaan asiointia huomattavasti. On kaikkien etu, että asumisneuvojan antama lausunto riittää selvitykseksi asiakkaan tilanteesta eikä kirjallisia todisteita tarvita. Asumisneuvojan lausunnossa kerrotaan asiakkaan vireillä olevista asuntohakemuksista ja mahdollisesti kertyneestä vuokravelasta sekä muista asiakkaan asuntotilanteeseen vaikuttavista seikoista, jotka perustoimeentulotuen käsittelijän täytyy ottaa huomioon.

Myös ennakointi on tärkeää.

”Jos asiakas on vasta saanut Kelasta kehotuksen etsiä edullisempaa asuntoa, hänen kanssaan käydään läpi mitä se tarkoittaa, miksi näin tehdään ja miten asiakkaan täytyy toimia”, Nykänen täydentää.

”Näin saamme varmistettua, että asiakas ymmärtää tilanteen heti ja osaa toimia häneltä edellytettävällä tavalla, ettei Kela kohtuullista vuokraa eikä vuokravelkaa ala kertyä.”

”Kun kohtaamme asiakkaan yhdessä, saamme kerralla luotua yhteisen näkemyksen asiakkaan tilanteesta ja voimme toimia just in time, eli juuri oikeaan aikaan ja hoitaa asiat kerralla kuntoon”, projektipäällikkö Anne Kinni kiteyttää. ”Silloin eri tahojen ei tarvitse tehdä päällekkäistä työtä, byrokratia vähenee ja asiakkaan tilanteeseen voidaan reagoida nopeammin.”