Siirry sisältöön

Konkurssi mullisti Panun elämän – ”En olisi selvinnyt ilman puolisoani”

Työ & Toimeentulo | 27.3.2018
Puolentoista vuoden yrittäjyyden jälkeen Panu Kekäleen oli ajettava firma alas ja aloitettava elämä uudelta pohjalta. Uupumuksesta selviydyttyään hän päätti kouluttautua kokonaan uudelle alalle.
Kuuntele artikkeli
Panu Kekäle talvisessa maisemassa.
Panu Kekäle aloitti konkurssin jälkeen maisemasuunnittelun opinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa Lepaalla. Työttömyysetuudella voi opiskella kaksi vuotta, joten neljän vuoden tutkinto on suoritettava normaalia nopeammin.

”Ilman puolison tukea tästä ei olisi tullut mitään. Monilla parisuhde saattaa kaatua tällaisissa tilanteissa, meillä se vain vahvistui”, hämeenlinnalainen Panu Kekäle, 48, kertoo.

Viimeiset kaksi vuotta ovat mullistaneet Panun elämän ja arvot.

Vuonna 2014 alkanut yrittäjyys päätyi syksyllä 2015 yrityksen alasajoon, eikä tie sen jälkeen ole ollut helppo kulkea.

Yrityksen kaatuminen koettelee sekä henkisesti että taloudellisesti. Yrittäjä joutuu paitsi sopeutumaan uuteen tilanteeseen, myös vastaamaan maksamatta jääneistä palkoista ja muista veloista.

Kaiken kaaoksen, paineen ja uupumuksen keskeltä Panu on löytänyt elämälleen uuden suunnan. Nyt hän opiskelee maisemasuunnittelua ja tähtää siihen, että vuoden päästä hän on takaisin työelämässä.

Yrittäjyyden taakka säilyy kuitenkin vielä kauan: edessä on pitkä tie velkojen takaisinmaksussa.

Yrityksestä jäi 50 000 euron velat. ”Menee vielä pitkä aika ennen kuin oma talous kohenee. Mutta en valita. Joillakin tilanne on vielä huonompi, velkaa voi olla satojatuhansia euroja”, Panu sanoo.

”Yritys on kuin oma lapsi, sen eteen tekee kaikkensa”

Kun Panu ryhtyi yrittäjäksi vuonna 2014, hänellä oli takanaan yli 20 vuoden ura matkailualalla. Hän kaipasi työelämäänsä uusia tuulia.

Ensin Panu toimi yrittäjänä Hattula Golfin ravintolassa ja osti sen jälkeen Hämeenlinnasta kahvilan.

”Ostotilanteessa kahvilan tilanne oli ihan ok, mutta liikevaihto oli laskenut hieman. Uskoin kuitenkin, että omilla toimilla saisin sen pyörimään”, Panu sanoo.

Yrittäjä teki yrityksensä eteen töitä yötä päivää, laittaen kaiken peliin.

”Yritys on kuin oma lapsi, sen eteen tekee ihan kaikkensa”, Panu sanoo.

”Joidenkin mielestä yrittäjiä pitäisi valmentaa myös epäonnistumiseen.”

Kova työ ei kuitenkaan auttanut. Kahvilan tulos nousi ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen, mutta perusta oli huonolla tolalla. Kaiken lisäksi upouusi kauppakeskus avasi ovensa ja veti ihmisiä pois Hämeenlinnan keskustasta.

Loppukesällä 2015 Panu oli sen tosiasian edessä, ettei yrityksen jatkamiseen ollut enää kassavarantoja jäljellä. Hän joutui tekemään raskaan päätöksen ja ajamaan yrityksensä alas.

Samalla Panu oli ajanut myös itsensä syvän uupumuksen tilaan.

”Yrittäjäksi ryhtymiseen kannustetaan paljon ja neuvotaan. Mutta kun menee huonosti, neuvoja ei enää löydykään”, Panu sanoo.

”Joidenkin mielestä yrittäjiä pitäisi valmentaa myös epäonnistumiseen. Suomessa epäonnistuminen ei kuitenkaan ole mahdollista – se on tabu asia.”

Konkurssi laittoi Panun arvot uusiksi. ”Kun menettää paljon, alkaa nähdä maailmassa mustan ja valkean lisäksi myös enemmän harmaan sävyjä.”

Konkurssi jätti velat ja vei luottotiedot

Ensimmäiset kuukaudet yrityksen kaatumisen jälkeen menivät Panun sanoin kaoottisesti. Täysin lamaantuneessa tilassa voimia ei ollut edes yksittäisten laskujen ja kirjekuorien avaamiseen – ja se kasvatti taakkaa entisestään.

Pudotus yrittäjästä työttömäksi oli taloudellisesti raju. Yhtäkkiä keskituloisen kahden hengen perheen tulotaso tippui peruspäivärahan ja yhden ihmisen palkan varaan. Velkaa yrityksestä jäi kannettavaksi 50 000 euron verran, josta osa meni ulosottoon. Ja sitä myötä menivät myös luottotiedot.

”Samaan aikaan, kun tunsin huonoa omaatuntoa ja tuskaa veloista ja koko tilanteesta, vieressä muut yrittäjät heiluttelivat raippaa.”

Panu sai huomata, että yrittäjän konkurssi on Suomessa edelleen vaiettu ja vahvasti leimaava asia. Kun hän suoritti yrityksen alasajovaiheessa vielä yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa, muut kurssilaiset ja vetäjätkin puhuivat konkurssiin ajautuneista yrittäjistä negatiiviseen sävyyn.

”He eivät tienneet, mitä kävin juuri läpi. Samaan aikaan, kun tunsin huonoa omaatuntoa ja tuskaa veloista ja koko tilanteesta, vieressä muut yrittäjät heiluttelivat raippaa”, Panu kuvailee.

”Suomessa epäonnistuminen yrittäjänä ei ole hyväksyttävää. Jos yrittäjä Jenkeissä kaatuu, hän nousee ylös muiden kannustaessa. Täällä kun kaadutaan, muut antavat lisävauhtia vierestä.”

Mutta turvaverkkoja onneksi löytyi. Ja Panulla tärkein niistä oli kotona.

”En olisi selvinnyt ilman puolisoani. Arkemme pyörii hänen varassaan.”

Koulun pihalla kasvaa tulevan maisemasuunnittelijan suosikkipuu.

Työttömyysetuudella opiskelu mahdollisti uuden alun

Panu kiittelee myös yhteiskunnan turvaverkkoja.

”Maksoin yli 20 vuoden ajan omaa osuuttani veroista yhteiskunnalle. On tärkeää, että meillä on yhteiskunnan turvaverkko olemassa silloin, kun pudotus tulee”, Panu sanoo.

Hän toivoisi kuitenkin, että yrittäjiin kiinnitettäisiin enemmän huomioita nimenomaan epäonnistumisen hetkellä: ettei heitä päästettäisi putoamaan liian syvälle pohjalle, vaan autettaisiin ylös nopeammin ja aikaisemmassa vaiheessa.

Kun Panun pudotus tuli eteen, hän painoi ensin menemään vielä suuremmalla vauhdilla. Hän aloitti uuden työn ja ulkoisesti näytti, että kaikki oli hyvin: harva tuskin huomasi, että mies oli aivan loppu.

Panu tajusi itsekin vasta uudessa työssä ollessaan, ettei ollut vielä työkykyinen. Toisaalta pelkästään peruspäivärahalla eläminen ei ollut hänelle vaihtoehto.

Uuden työn päätyttyä Panu pohti tilannettaan ja päätti lopulta aloittaa kaiken alusta. Hän alkoi opiskella.

”Olin ryhtynyt yrittäjäksi, koska olin kyllästynyt matkailualaan. Opiskelujen kautta minun oli mahdollisuus saada uusi alku. TE-toimistosta minut ohjattiin ammatinvalintapsykologille ja kerrottiin, että Kelan myöntämällä peruspäivärahalla voisi olla mahdollista opiskella parin vuoden ajan”, Panu kertoo.

HAMK:n opiskelijat menestyivät töillään maisemasuunnittelukilpailussa. Panu valmistuu uuteen ammattiinsa vuonna 2019.

Kun myönteinen päätös sekä opiskelupaikasta että Kelan tuesta tuli, Panu aloitti määrätietoisen opiskelun. Kelan peruspäiväraha oikeutti kahden vuoden opiskeluun, joten neljän vuoden maisemasuunnittelun amk-tutkinto olisi tehtävä puolet normaalia nopeammin.

”Mutta aikuisopiskelijalla motivaatio on ihan erilainen kuin nuorella opiskelijalla”, Panu huomauttaa.

Kun selvisi, että Kelan tuen turvin voi suorittaa myös vaihto-opintoja, Panu lähti puoleksi vuodeksi vaihtoon.

Hän päätti ottaa opiskeluista kaiken irti, ja kun selvisi, että Kelan tuen turvin voi suorittaa myös vaihto-opintoja, Panu lähti puoleksi vuodeksi Viron Tarttoon vaihtoon.

Se oli merkittävä käänne myös henkisen palautumisen kannalta.

”Pääsin hetkeksi pois näistä ympyröistä ja tästä tilanteesta. Oli todella upea juttu, että sain myös tämän mahdollisuuden”, Panu sanoo.

Valmistumisen jälkeen alkaa velan takaisinmaksu

Panun tulevaisuuden näkymä on kohtuullisen kirkas. Vuonna 2019 hän aikoo valmistua ja hankkiutua uuden alansa töihin.

Sitten alkaa velan takaisinmaksu.

”Menee vielä pitkä aika ennen kuin oma talous kohenee. Mutta en valita. Joillakin tilanne on vielä huonompi, velkaa voi olla satojatuhansia euroja”, Panu sanoo.

Eteenpäin katsova asenne auttaa pitkällä taipaleella, mutta väsymyksen hetkiä tulee edelleen. Silloin on vain purtava hammasta, jaksettava tarpoa eteenpäin, myönnettävä oma rajallisuutensa ja heikkoutensa ja pyydettävä apua, Panu summaa.

Ja on tästä kaikesta seurannut Panun elämässä jotain hyvääkin.

”Olen ehkä 90 prosenttisesti palautunut, jos verrataan aikaan ennen yrittäjyyttä. Mutta samaan aikaan joissakin asioissa olen merkittävästi vahvempi. Omat arvoni ovat jollakin tavalla menneet uusiksi”, hän sanoo.

”Kun menettää paljon, alkaa nähdä maailmassa mustan ja valkean lisäksi myös enemmän harmaan sävyjä.”

Kelan ajanvaraus auttaa elämänmuutoksissa

Kun elämäntilanteesi muuttuu yllättäen ja tarvitset neuvoja Kelan etuuksien hakemiseen, voit varata ajan Kelan puhelinpalveluun tai toimistoon.

Palvelutilanteessa saat ohjausta tilanteesi mukaisesti, tietoa siitä, mitä etuuksia voit hakea sekä ohjausta jatkotoimenpiteiden suhteen. Myös hakemusten täyttäminen onnistuu puhelinasioinnin aikana, koska palvelutilanteessa voidaan tehdä suullinen hakemus.

Jos varaat ajan puhelinpalveluun, Kelan palveluneuvoja soittaa sinulle ennalta sovittuna ajankohtana. Aikaa varatessasi on hyvä kirjoittaa lisätietokenttään, minkälaisessa tilanteessa olet ja minkälaista apua kaipaat. Ennen varaamaasi aikaa ota esille kaikki asiaasi liittyvät asiakirjat.

Jos asioit Kelan palvelupisteessä, ota mukaasi henkilöllisyystodistus ja tilanteeseesi liittyvät asiakirjat. Voit ottaa mukaan myös verkkopankkitunnuksesi, jotta palveluneuvoja voi samalla opettaa sinulle Kelan asiointipalvelun käyttöä.

Voit varata ajan joko Kelan verkkosivuilla olevan ajanvarauspalvelun kautta tai puhelimitse soittamalla elämäntilannettasi koskevaan palvelunumeroon.

  • Mistä haluaisit lukea?

    Ehdota juttuideaa Kelan Elämässä-median toimitukselle.